MOMENTS OF MY LIFE

perjantai 29. marraskuuta 2019

Emil Nolden kohuttu näyttely Turun taidemuseossa



Kävin katsomassa Emil Nolden paljon kohua herättänyttä näyttelyä Turun Taidemuseossa. Emil Nolde (1867-1956) oli ekspressionismin suurnimi Saksassa ja muuallakin.



Noldea pidettiin pidettiin aikaisemmin natsismin uhrina. Oliko hän natsihallinnon uhri vai sittenkin vannoutunut natsi ja Hitlerin uskollinen kannattaja? Uusi tutkimus osoittaa, että hän ei ollut natsismin uhri. Miten suhtautua mestarilliseen taiteilijaan, joka paljastui natsiksi?

Emil Nolde 1867-1956 

Taidenäyttelyt herättävät aina mielenkiintoa taiteilijan taustoihin ja niin tekivät nämä Emil Noldenkin maalaukset. Nolde aloitti taiteellisen tuotantonsa uusromantikkona, mutta 1910 luvulle tultaessa tyyli muuttui ekspressionismiksi. Voimakkaat värit, paksu maalausjälki ja rujot hahmot, niistä tuli taiteilijan tavaramerkki. Hän suosi myös luontokuvauksia. Nolden "pohjoiseen" ekspressionismiin kuuluvat mm. väristä raskaat maisemat. 




Turun Taidemuseossa on lähes sata Nolden öljyvärityötä ja akvarellia. Mukana on myös Nolden teoksia 1910-luvulta, jolloin taiteilija kävi Uudessa-Guineassa.


Oliko Emil Nolde natsismin uhri? Tuo uhriasema johtui natsipuolueen sensuurista. Vaikka Nolde oli natsipuolueen jäsen hänen teoksiaan oli esillä vuoden 1937 rappiotaiteen näyttelyssä. Natsit sensuroivat yli 1000 Nolden teosta. Adolf Hitler vihasi modernia taidetta. Hän piti kaikkia modernin taiteen suuntauksia rappeutuneena "epätaiteena".  Nolde sai maalauskiellon ja lisäksi hänet erotettiin taidekamari Reichskunstkammerista. Vuonna 1941 Noldea kiellettiin esittämästä tai myymästä teoksiaan. Kielto ei kuitenkaan estänyt häntä maalaamasta. Sensuurista huolimatta Nolde sai lukuisia merkittäviä koti- ja ulkomaisia tunnustuksia urallaan. 


Nolde peitteli tietoisesti aktiivista natsismiaan ja teki eroa teostensa ja aatemaailmansa välillä. Vuonna 2010 avautuivat Nolden arkistot ja ne paljastivat taiteilijan henkilökohtaiset näkemykset. Nolde paljastui natsiksi.

Jotakin kertoo sekin, että kun Berliinin Hamburger Bahnhof-museon näyttely avautui viime keväänä, Saksan liittokansleri Angela Merkel lainasi sinne työhuoneestaan kaksi Nolden maalausta. Teokset saivat jäädä sille tielleen. Merkel toivoi, että niitä ei palautettaisi näyttelyn päätyttyä liittokanslerin työhuoneeseen.


Berliinin näyttelyn myötä Saksassa virisi keskustelu siitä, voiko natseja kannattaneen taiteilijan töitä panna esille ja voiko niistä pitää. Berliinin näyttelyä  kävi kolmen kuukauden aikana katsomassa 120 000 ihmistä. Turun näyttely oli sovittu jo ennen kohua.


Emil Nolde ja natsismi ovat vaikea kombinaatio, sen huomasin katsellessani tauluja. Välillä oli vaikea keskittyä värikkäisiin tauluihin, kun tiesin Nolden taustan. Rohkean ja puhutelevan näyttelyn on Turun taidemuseo valinnut. Tähän loppuun sopii hyvin museonjohtaja Kari Immosen sanat. 

Museonjohtaja Kari Immosen mukaan Nolden näyttely on kuvan katsomisen oppitunti kenelle tahansa. "Miten katsomme kuvaa, kun tiedämme tekijästä jotain sellaista, jota emme hyväksy? Onko kukka kansallissosialistista taidetta vai pelkkä kukka?"


Emil Nolde suunnitteli itse ateljeetalonsa, joka nykyään toimii museona. Museo sijaitsee Pohjois-Saksassa Seebüllissä. Nolde ja hänen ensimmäinen vaimonsa Ada suunnittelivat yhdessä ateljeetaloonsa upean puutarhan, puutarha innoitti Noldea kukkatauluissa. 

Emil Nolden näyttely on Turun taidemuseossa 5.1.2020 asti. 

Ps. Minun piti muustakin kulttuurista kirjoittaa tässä postauksessa, mutta tämä aihe oli niin tilaa vievä omissa ajatuksissani, että muista myöhemmin.

- Tuula 

Mukavaa tulevaa viikonloppua! 

***

Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Twitterin ja Bloglovinin kautta

JAA TÄMÄ POSTAUS:

24 kommenttia

  1. Hyvin pohdittu. Välttämättä varmaan tulee mieleen taiteilijan tausta kun sen tietää, ja on vaikeaa päättää vaikuttaako se näyttelykokemukseen vai , vai pitääkö taidetta vain katsella taiteena, ilman että miettii minkälainen ihminen on niitä maalauksia luonut. Noissa maalauksissahan ei ole mitään mikä viittaa natsismiin, mutta.....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nolden maalauksia oli melkein sata Turun taidemuseon näyttelyssä ja mikään tauluista ei viitannut mitenkään natsismiin. Nolde oli luonnon ja meren tarkkailija ja rakasti kukkia. Mutta kummasti on ihmisen aivot rakennettu. Jos en olisi tiennyt Nolden taustaa, olisin nauttinut maalauksista. Mutta koska olin etukäteen tutustunut Noldeen ja tiesin, että hänen natsimenneisyytensä oli paljastunut vuonna 2010, niin jokin kumma minussa pidätteli nauttimasta noista maalauksista täysin. Ihmeellinen on ihmismieli.
      Kiitos Jael hienosta kommentistasi. Ja hyvää viikonloppua Tel Aviviin <3

      Poista
  2. Minä tykkäsin tauluista ihan todella paljon. Tykkään tästä ipadistanikin, vaikka tiedän, että Jobs oli inho tyyppi, ilkeä ja itsekäs. Jos yhdistää tekijän ja teoksen yhteen voimakkaasti, saisi jättää esimerkiksi enemmistön vanhoista nähtävyyksistä katsomatta, koska niiden rakentamisessa on ihan suoranaisesti rääkätty ja orjuutettu rakennusajan ihmisiä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin pidin Nolden maalauksista ja taulujen värimaailmasta, eikä tauluissa ollut mitään, mikä olisi viitannut natsismiin. Mutta kuitenkin tuo tietoisuus Nolden natsismista ahdisti minua. Ja se vei ajatukseni holokaustiin eli Saksan suorittamaan juutalaisten järjestelmälliseen kansanmurhaan toisen maailmansodan aikana, jossa yli kuusi miljoonaa juutalaista surmattiin. En ehkä osannut katsoa tauluja vain tauluina. Näyttely oli minulle hyvä oppitunti, myönnän sen. Ja ymmärrän kyllä Angela Merkeliäkin, joka ei halunnut tauluja takaisin liittokanslerin työhuoneeseensa. Ehkä nekin olivat upeita tauluja, mutta niihin kytketty menneisyys vaikuttivat Merkelin päätökseen.
      Kiitos kiinnostavasta kommentistasi ja hyvää viikonloppua!

      Poista
  3. Natsit ovat meille ikuinen kestopaha. Siinä sivussa jää vähemmälle huomiolle esimerkiksi Stalinin tekemät hirmuteot ja kansanmurhat. Nykypäivänä sademetsiä puolustavia intiaaneja surmataan, ihmisiä kidutetaan ja ihmisoikeuksia loukataan ympäri maailmaa. Tuotantoeläinten olot voivat olla pöyristyttävän surkeat. Eli kyllä me nykyihmisetkin osaamme natsisaksan ajan ihmisten tavoin sulkea silmämme ympärillä tapahtuvilta kauheuksilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvän huomion toit esille. Niin Stalin kuin Hitler tekivät aikanaan kauheuksia ja hirmutekoja. Ja hienosti toteat, että kyllä nykyajan ihminenkin osaa sulkea silmänsä ympärillä tapahtuvilta kauheuksilta.
      Tässä postauksessa pohdin tuntojani Nolden maalausten äärellä. Hänhän oli saksalainen ja natsi. Vaikka yhdessäkään maalauksessa ei ollut mitään natsismiin viittaavaa, niin silti ajatukseni karkasivat värikkäistä tauluista Emil Nolden ”salattuun” elämään. Tiedän, että taulut olisi pitänyt katsoa vain tauluina. Olisi ehkä ollut parempi, että en olisi tuntenut Nolden historiaa. Mutta myönnän, että Nolde on ollut taitava maalari.
      Kiitos Sussi hyvästä kommentistasi ja mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Tähän on helppo yhtyä! Taulut tauluina. Nolden maalaukset ovat upeita.
      Kiitos Mira ja mukavaa viikonloppua!

      Poista
  5. Tauluthan ovat selkeästi todella lahjakkaan ihmisen tekemiä, mutta jotenkin tuo tietous maalaajan taustasta sai tuon innostuksen laantumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen samaa mieltä kanssasi Outi. Emil Nolde oli lahjakas ihminen ja nuo hänen taulunsa ovat persoonallisia. Minulle kävi samoin, tuo natsismi nakutti päässäni. Olisi ollut hyvä, jos en olisi tiennyt Nolden taustaa.
      Kiitos Outi ja hyvää alkanutta viikkoa!

      Poista
  6. Upeaa väriloistoa tauluissa. Ihanaa, että värejä uskalletaan käyttää reilusti :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nolden värimaailma on upea. Noita iltataivastauluja oli näyttelyssä enemmänkin ja värit niissä olivat loisteliaita, rohkeita.
      Kiitos Melissa ja hyvää alkanutta viikkoa!

      Poista
  7. Kauniita tauluja! Olisin ihaillut niitä enemmänkin, jos en olisi miettinyt tätä natsiasiaa, koko ajan tämän postauksen kuvia katsoessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin me katsomme tauluja... niissä kulkee taiteilijan tausta mukana. Onko se hyvä tai huono asia? Ehkä taulut silloin jäävät vähemmälle huomiolle, kun ajatukset työstävät näitä tapahtuneita tapahtumia.
      Kiitos Minna ja mukavaa alkanutta viikkoa!

      Poista
  8. Varmasti kiintoisa näyttely, vaikka ymmärrän ristiriitaiset ajatuskulkusi.

    Vaikka kuinka yrittäisin ottaa maalaukset maalauksina, taiteilijan sielunmaailmaa en vain voi täysin sivuuttaa teoksia katsoessani. Siis ainakaan nyt, kun hänen taustastaan tiedän. Ehkä se on sääli. Elämä on aika mutkikasta.

    Kiitos Tuula, kun tähänkin kimuranttiin asiaan tartuit. Annoit ajattelemisen aihetta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Halusin nähdä näytteyn, se kiinnosti minua jo ennakkokohunkin takia.
      Minä myös yritin nähdä maalaukset maalauksina. Ensimmäinen ajatus niitä katsellessani oli, että Hitler piti näitä tauuja rappeutuneena epätaiteena. Ja siitä huolimatta Nolde oli natsi. Eli vahvassa istui hänessä natsisimi. Taulut kyllä olivat kiehtovia ja niissä ei ollut mitään natsismiin liittyvää. Mutta niin vain annoin Nolden taustan vaikuttaa katselukokemukseeni ja enkä saanut ajatusta pois mielestäni.
      Niinkuin sanot, elämä on mutkikasta ja kimuranttia. Ja näyttely opetti, että en osannut ihan subjektiivisesti suhtautua tauluihin.
      Kiitos Leena hienosta kommentistasi. Hyvää joulunodotusta!

      Poista
  9. Itse en ole koskaan käynyt Turun taidemuseossa, vaikka Turun seudulla asunkin. Voisi olla joskus mielenkiintoista käydä. Varmasti näyttelystä saa enemmän irti, kun perehtyy taiteilijan taustoihin. 👍

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Turun taidemuseo on hieno museo. Museon arkkitehtuuri on komeaa ja kuitenkin viihtyisää. Liikemiesveljekset Ernst ja Magnus Dahlström rakennuttivat graniittilinnan ja lahjoittivat sen Turun kaupungille vuonna 1904. Kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa Turun taidemuseoon. Ja siellä on mielenkiintoisia näyttelyjä, niinkuin nyt esim. tämä kohua herättävä Emil Nolden näyttely.
      Ja toisessa kerroksessa on Neljä elementtiä näyttely, siellä on hienosti vanhojen mestareitten joukkoon sijoitettu nykytaiteilija Petri Ala-Maunuksen teoksia. Ne sopivat hyvin arvokkaaseen seuraan.
      Kiitos Maisa kivasta kommentistasi. Ja niinkuin tänä päivänä sanotaan, niin laitahan to do -listalle Turun taidemuseo :)
      Hyvää joulunodotusta!

      Poista
  10. Minua miellytti kovasti nämä teokset, niiden värimaailma ja nuo siveltimenvedot. Tuli mieleen jollain tavalla sekä van Goghin että Monet'in jälki. Ja kun nautin visuaalisesta inspiraatiosta en itse ajattele yhtään taustoja - vain nautin.
    Ihanaa maanantaita Tuula ja auringonsäteitä täältä! <3

    VastaaPoista
  11. Minulle myös tuli mieleen van Gogh sekä Monet ja varsinkin noissa aikaisemmissa maalauksissa. Sinä katselet maalauksia juuri niinkuin kuuluukin. Nauttia taulujen tunnelmasta ilman mitään ”painolasteja”. Minulla on oppimista. Historiafriikki minussa nosti päätään näyttelyssä. Kiitos kivasta kommentista Maarit ja ihania päiviä siellä Espanjan auringossa <3

    VastaaPoista
  12. Van Gogh -fanina olen viehättynyt myös Nolden siveltimen- ja värienkäytöstä. Näyttely on silti yhä kokematta. Asia on vaikea ja tunteita herättävä, siksi varmasti näyttely on myös ollut suosittu. Juutalainen mieheni ei missään nimessä halua tukea rahallisesti tätä näyttelyä, vaikka taiteella onkin itseisarvonsa. Minulla on museokortti, joten erillistä kolehtia en antaisi tälle näyttelylle - vain yhden lisäluvun kävijämääriin. Henkilökohtaisesti lähden kohtapuoliin näyttelyyn taidearvo edellä. Katsotaan, mitä tuntemuksia kohtaan kierroksen aikana ja sen jälkeen. Tämä on kiinnostava aihe, josta varmasti kirjoitan myöhemmin itsekin. Hyvää itsenäisyyspäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nolden siveltimenkäyttö ja värimaailma ihastuttavat. Van Gogh tuli minullekin mieleen. Hyvin mietitty tuo, että näyttely on tunteita herättävä. Sen olen kokenut jopa näissä blogiini tulleissa vastauksissa. Ymmärrän hyvin miestäsi. Oikealla asenteella lähdet näyttelyyn - taidearvo edellä. Toivotan sinulle antoisaa taidenäyttelyä. Ja tulen kiinnostuneena lukemaan sinun blogijuttusi.
      Kiitos Esmeralda mielenkiintoisesta kommentistasi.
      Hyvää loppuviikkoa!

      Poista
  13. Upeita rohkeita sävyjä ja niiden teosten kautta muistan kesät mummolassa. Ihminen on ihminen, taideteos on taideteos. Jos tykkään taulusta, niin sitten tykkään. Ei minun taiteilijasta tarvitse tykätä. Esim. Picasson taulut ovat upeita, mutta itse herran elämäntyyli ei minua sykähdytä.Samahan se taiteessa on, kuin yleensäkin elämässä. Ihminen voi olla paras ystävä tai puoliso, mutta jos hänen piirros ei ole hyvä, niin sitten se ei ole hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen saanut toinen toistaan kiinnostavampia vastauksia tähän postaukseen. Sinulla on oikeat pointit ihailla taidetta. Noin taiteeseen pitäisi suhtautuakin. Minä kun olen historiafriikki ja yleensäkin niin maalaustaiteessa kuin kirjoissakin minua kiinnostaa henkilö ajassa ja ajankuva, niin tuo vie ajatuksiani ”kokonaiskuvaan”.
      Kiitos hyvästä kommentistasi Viltsumari ja hyvää viikonloppua!

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Blog Design Created by pipdig