MOMENTS OF MY LIFE

sunnuntai 25. elokuuta 2019

Nescafé ja Minttu Räikkönen


Minttu Räikkönen on Nescafén uusi brändilähettiläs

Kesä on jo elokuun loppupuolella ja kohti syksyä mennään. Sen huomaa myös siitä, että on alkanut  tulla kutsuja erilaisiin PR-tilaisuuksiin. Sain kutsun myös jännittävään Nescafén tiedotustilaisuuteen ja sehän kutsu kolahti, sillä minä olen suuri Nescafé -pikakahvin ystävä, niinkuin ystäväpiirini tietää. 


Kutsu kuului näin: "Olet lämpimästi tervetullut OLO Gardeniin nauttimaan ihanaa OLO:n brunssia ja kuulemaan pikakahvin historiasta sekä meille suomalaisille valmistetun Nescafé Kulta pikakahvin tarinan. Tilaisuuden tähtivieraana on Minttu Räikkönen." 

Tilaisuudessa paljastettiin, että Minttu Räikkönen on nimetty maailman suurimman kahvibrändin Nescafén brändilähettilääksi. 



Kerron ensin oman pikakahvi -tarinani. Asuin 90-luvulla Irlannissa ja siellä opin juomaan pikakahvia. Irlannissa kylässä käydessä kysyttiin aina, juotteko kahvia tai teetä. Sitten emäntä vain laittoi kettlen (vesipannun) lämpenemään ja toi tarjolle joko teetä tai pikakahvia tai molempia. Ja jokainen kahvinjuoja sai tehdä itselleen juuri sopivanvahvuista teetä tai kahvia. Irlannista Suomeen takaisin muutettuani tapa säilyi minulla. Olen eri pikakahvilaatuja paljonkin maistellut, mutta Nescafén Gold pikakahvi on ollut minun suosikkini jo todella pitkään. Nyt kahvia saa suomalaisella nimellä Nescafe Kulta.

Ja oli toinenkin syy, miksi tuo kutsu niin ilahdutti. Olen aikamoinen formulafani. Irlannissa asuessamme, kävimme ex-mieheni kanssa silloin tällöin Englannin puolella. Ja Silverstonen radan formulakisat ovat jääneet elävästi mieleeni, silloin radalla oli Mika Häkkinen. Sieltä juontaa kiinnostukseni formuloihin. Ja nyt minulla oli mahdollisuus nähdä ihastuttava Minttu Räikkönen. 


Minttu Räikkönen kertoi, että Nescafé on tullut hänelle tutuksi, kun hän työskenteli lentoemäntänä.  Ja myöhemmin hän on vienyt Nescafén myös kotinsa keittiöön. Yhteistyöidea syntyikin hänen markkinointialalla työskentelevän ystävän vierailun seurauksena. Ystävä huomasi, että Räikkösillä juodaan paljon pikakahvia. Ja antoi vinkin. Minttu Räikkönen nappasi vinkin ja otti yhteyttä Nescafélle. Ja näin Mintulle Nescafén -pikakahvin fanina avautui hieno mahdollisuus päästä Nescafén brändilähettilääksi. Minttu ei ole ihan jokapäiväinen brand ambassador ja hän valitsee yhteistyökumppaninsa huolella.


Mielenkiintoista tietoa Nescafésta

  • Nescafé lanseerattiin Sveitsissä huhtikuussa 1938. Suosio alkoi kasvaa 1940-luvulla ja tänä päivänä Nescaféa juodaan 180 maassa ja se on maailman suosituin kahvibrändi. 
  • Nescafé on käynyt jopa kuussa, vuonna 1969 Apollon miehistö nautti Nescaféa ensimmäisellä kuulennolla. 
  • Nescafén makuprofiili luodaan paikallisten makutottumusten mukaiseksi. Ja Nescafé Kulta on tehty juuri suomalaiseen makuun sopivaksi. 
  • Vastuullisuus on Nescafélle tärkeää. Nescafélla on oma maailmanlaajuinen Nescafé Plan -vastuullisuusohjelma, jolla tuetaan eettisesti ja ekologisesti kestävää viljelyä, tuotantoa, jakelua ja kulutusta. 

Minttu Räikkönen kertoi, että hän ei mielellään juo suodatinkahvia, tuskin koskaan. Formulakisoissakin heillä on aina mukana Nescafé -pikakahvia, Kimikin on pikakahvifani. Minua hymyilytti, meilläkin  juodaan venereissuilla aina Nescafé -pikakahvia ja myös kotona ja mökillä.


Markkinointi & Mainonta kirjoitti: "Harvoin on pikakahvi kiinnostanut yhtä paljon suomalaista mediaa kuin Nescafén ja Minttu Räikkösen tiedotustilaisuudessa." OLO Garden oli täynnä mediaväkeä. Siellä tapasin myös mainiot bloggaajakollegani: Dioriina,  Businesswoman ja Mukana maku - Dick 

Nescafén edut

Vielä lisään pikakahvin etuja: Nopea valmistus, kuppiin pikakahvijauhetta, lisää vain kuuma vesi ja sekoita. Ja vahvuutta voit itse säätää. Kupillinen kahvia on valmista! Pikakahvi on parhaimmillaan 4-6 viikkoa avaamisesta, suodatinkahvi vain noin 10 päivää. Pikakahvi säilyy pitkään hyvänä, kunhan se ei pääse kostumaan. Tarjoiltu pikakahvi on aina tuoretta, sehän se ei seiso pannussa. 

Ja tässä vielä oma huomioni. Jos on taipuvainen närästykseen, niin suosittelen pikakahvia. Meillä  kippari juo pelkästään pikakahvia, koska muut kahvit närästyttävät häntä. Ja Nescafé on vielä vatsaystävällistäkin ja maku mitä mainiointa. 

Alla pari kuvaa OLO Gardenin herkullisesta brunssista.




Tämä oli oodini Nescafé -pikakahville. Näytän tämän jutun vierailleni, jos vielä joskus saan heiltä oudoksuvia katseita tai kommentteja, kun tarjoan pikakahvia. Nescafé rules!

Kiitos Minttu Räikkönen, Nescafé, OLO Garden ja Domakers Finland Oy.
Olipa mielenkiintoinen tilaisuus, 
tämä Nescafé -pikakahvin fani kiittää.  


- Tuula


Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Twitterin ja Bloglovinin kautta

JAA TÄMÄ POSTAUS:

torstai 15. elokuuta 2019

Päivä Helsingissä - jäätelöä, teatteria ja elokuvaa


Meillä oli mielenkiintoinen ja tapahtumarikas Helsinki -päivä tällä viikolla ystäväni Minnan kanssa. Jäätelöä, teatteria ja elokuvaa. Joitain kuvia päivästä on jo näkynyt Instassa, mutta ei vielä näitä jäätelökuvia. Joten jäätelöllä lähdetään.

Jäätelöä

Kauniissa jugend-talossa Pohjoisesplanadi 19 sijaitsee ihastuttava Robert's Coffee -kahvila. Kävimme siellä maistelemassa kahvilan suussasulavia jäätelöitä. 












Me valitsimme seuraavia makuja: lakritsi, suola-karamelli, kirsikka-jogurtti ja kinuski-vohveli. Siis niin ihania makuja! Tänne tulemme toistekin jäätelöä syömään. Näin kauniissa miljöössä jäätelö ja kahvi maistuivat taivaallisilta.

Robert's Coffee Gelato Factory on Robert's Coffeen oma artesaani jäätelökonsepti. Coffee shoppien yhteydessä on pieniä gelatotehtaita, joissa valmistetaan päivittäin asiakkaille tuoretta artesaanijäätelöä italiaiseen tapaan. Gelatoa! Kiitos Robert's Coffee! 


Tulimme riittoisan lounaan jälkeen jälkiruualle Robert's Coffee -kahvilaan, joten kahvilan ihanat suolaiset herkut jäivät maistelematta. Kuvan otin. 

Teatteria

Nyt Helsingin Kaupunginteatterin avajaiskarnevaaleihin. Karnevaaleissa esiteltiin syyskauden 2019 ensi-illat ja teatterin ammattilaisia eri osastoilta. Saimme nähdä katkelmia Pieni Merenneito -musikaalista, jonka ensi-ilta on 29.8. Musikaalin esitteli meille ohjaaja Samuel Harjanne. Ja sitten ihaniin kohtauksiin. Toisin kuin oikeissa näytännöissä, valokuvaaminen oli sallittua. 

Punatukkaisena Ariel -mereneitona on upeaääninen Sonja Pajunoja





Martti Manninen esittää Erik'iä. Tässä Erik nousee tähystämään. Oli ilo kuunnella Martti Mannisen komeaa ääntä.




Martti Manninen on Tampereen Teatterin näyttelijöitä ja on jo ehtinyt näyttää lahjakkuutensa niin musikaaleissa kuin komedioissakin.  Myös Sonja Pajunoja on Tampereen Teatterista ja hän on musikaalisesti todella lahjakas. Sonja laulaa, soittaa klassista viulua, pianoa, poikkihuilua, kitaraa ja tenorissaksofonia. Upeat Ariel ja Erik!

Pieni ja vähän isompi merenneito :) 



Hienoja ensi-iltoja tulossa. Olisin niin mielelläni hastatellut Everstinnan Heidi Heralaa, mutta monet muutkin häntä halusivat haastatella ja en ollut varannut aikaa etukäteen haastatteluun, joten haaveeksi jäi, mutta seuraavalla kerralla... Ja hänet varmasti näen lavalla.

Kuvasato jäi vähän pieneksi, sillä katsottavaa, ihmeteltävää ja kuultavaa riitti ja kamera unohtui laukkuun. Oli kiva katsoa näyttämön ulkopuolella tuttuja hyviä näyttelijöitä. Kiitos Helsingin Kaupunginteatteri mielenkiintoisesti järjestetyistä karnevaaleista.

Kivoja tapaamisia: Teatterissa tapasin myös bloggaajakollegani Päivin, joka kirjoittaa blogia  Kultturelli matkalaukussa. Tunnistimme toisemme, vaikka emme koskaan aikaisemmin olleet nähneet. Seuraamme toinen toistemme blogeja. Päivi asuu Oulussa ja oli tullut yöjunassa Helsinkiin näihin teatterin karnevaaleihin. Ihana ja innokas kulttuuribloggaaja.
Ps. Kuvauspaikan valinta ei onnistunut minulta. Vastavaloon asettauduimme.




Tässä vielä ystäväni ja reissukumppanini Minna, joka on suuri teatterinystävä. Minäkin olen päässyt kuviin, kun Minna on toiminut kuvaajana. Kiitos Minna!

Elokuvaa 

Päivän päätteeksi kiirehdimme vielä Tennispalatsiin ja Finnkinoon. Meillä oli siellä treffit kipparin lastenlapsien Sagan 7v ja Eeliksen 9v kanssa. Munax Oy tarjosi meille hienon elokuvaelämyksen: Angry2Birds_elokuva - näytännön. 



Kyselin arvosteluja leffan lopuksi Sagalta ja Eelikseltä. Ja molemmat antoivat leffalle täyden kympin. Meidän joukko viihtyi vihaisten lintujen parissa mainiosti. Tässä nyt tunnustan, sorry  Sagan ja Eeliksen äiti, jos satut tätä lukemaan, meillä oli leffakarkkeina Angry Birds -karkkeja. Tämän kerran ja sopivat niin hyvin leffaan.


Olipa ihana päivä - päivä täynnä elämyksiä ja kohtaamisia. 

Ja vielä jatkuu kesä... Nautitaan! 

- Tuula 


Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Twitterin ja Bloglovinin kautta



JAA TÄMÄ POSTAUS:

tiistai 6. elokuuta 2019

Seili - Själö


"Ken tästä käy, hän saa kaiken toivon heittää." Kauniin Seilin saaren historia on synkkä. Vuonna 1845 Sakari Topelius kirjoitti nuo sanat osuvasti.

Olen käynyt Seilin saarella muutaman kerran ja saari on tehnyt lähtemättömän vaikutuksen minuun sekä surullisella historiallaan että kauniilla luonnollaan. Kävimme siellä viime viikolla ja päätin vihdoinkin tarttua kynään ja kertoa Seilin tunnelmista.

Seilin kirkko on palvellut saaren asukkaita: niin spitaalisia, mielisairaita kuin henkilökuntaakin. 
Seilin saaren nykyinen kirkko on rakennettu vuonna 1733.



Turussa asunut taiteilija Helge Sten on maalannut Seilin kirkon alttaritaulun (vasemmalla) Myrsky Genesaretin järvellä 1948-49. Helge Sten teki pitkiä purjehdusmatkoja saaristoon. 

Spitaalisairailla oli Seilin kirkossa oma eristetty alueensa ja myös oma sisäänkäynti.

Kirkon sisustus on pelkistetty. Kaikki pinnat saarnastuolia lukuunottamatta ovat käsittelemätöntä hirttä. 


Seilin spitaalisairaat

Vuonna 1619 Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf kuuli, että Suomessa levisi spitaali synnin seurauksena. Kuninkaan määräyksestä Seilin saarelle Turun saaristoon perustettiin leprahoitola. Saari oli silloin kaukana kaikesta ja saaren maaperä oli hiekkamaata, joten kuolleitten hautaaminen sinne oli helppoa.

Spitaalisairaita hoidettiin paloviinalla, rukouksilla, Kupittaan terveyslähteen vedellä ja talvisin jäilläkin. Saaren nimi Seili juontaakin nimensä siitä, että potilaat olivat siellä "hoitonsa" takia aina pienessä seilissä. Lääkäri kävi vain muutaman kerran vuodessa saaressa. Nykytiedon mukaan lepra ei ole edes kovin tarttuva sairaus. Saaren ruotsalainen nimi on Själö, joka tarkoittaa hyljettä. Saari on ollut kauan sitten hyljesaari.

Googletin lukuja. 150 vuoden aikana saarella hoidettiin 663 spitaalista tai spitaaliseksi epäiltyä. Viimeinen spitaalinen kuoli saarella 1785. Hän oli euralainen Malin Matsdotter, joka vietti saaressa peräti 52 vuotta. Karmea kohtalo. Saari jatkoi kuitenkin toimintaansa...

Seili mielisairaalana

Viimeisen spitaalisairaan kuoltua, Seilissä alettiin hoitaa vain mielisairaita, sekä naisia että miehiä. Kun miespuoliset potilaat siirrettiin vuonna 1889 Käkisalmen uuteen mielisairaalaan. tuli Seilistä naisten mielisairaala. Ajanjaksolla 1889-1944 Seiliin lähetettiin parisataa naista, joita pidettiin mielisairaina. Heillä oli sama kohtalo kuin spitaalisillakin, poispääsyä saarelta ei ollut.



Seilin empiretyyliset sairaalarakennukset on rakennettu 1800-luvun alkupuolella. Ne on suunnitellut ruotsalainen kauppias ja arkkitehti Perhr Johan Gylich. Rakennuksessa oli päivä- ja ruokasalin lisäksi keittiö ja potilashuoneita. Potilaspaikkoja oli 69.


Kuvassa potilashuone sellaisena kuin se aikanaan oli. Sängyllä näkyy pakkopaita. Seiniin maalattujen neliöitten tarkoitus oli pitää ajatukset selvinä. Toki yksivärisiä potilashuoneitakin oli, sain kuulla.

Seilissä oli monenlaisia potilaita: järjeltään säikähtäneitä, työn uuvuttamia, epileptikkoja, kuuroja ja jopa rikollisia. Myös piikoja, jotka olivat alkaneet odottaa talojen isäntien lapsia ja isännät hankkivat heidät mielisairaalaan. Pitää muistaa, että irtolaisuus ja asunnottomuus olivat 1900-luvun vaihteessa Suomessa rikoksia, joista tuomittiin vankilaan ja myös tänne Seiliin. Ja usein mielisairaus liitettiin moraalittomuuteen ja poikkeavaan elämäntapaan. Tyypillinen potilas oli alempaan yhteiskuntaluokkaan kuulunut, nuori naimaton nainen. Kunnilla ei ollut varaa hoitaa heitä köyhäintaloissa. Lause: "Köyhyydestä tehtiin usein sairaus." on jäänyt jostakin Seilistä kertovasta kirjasta mieleeni. Usealla potilaalla ei ollut tarkkaa diagnoosia sairaudestaan.



Nykyään rakennuksen viehättävässä pihapiirissä voi syödä tai juoda kahvia, Seilin ravintola palvelee matkailijoita. Sairaalan aikana potilaat saivat kulkea vartioidusti pihapiirissä, mutta porteista he eivät saaneet mennä yksinään ulos. Rakennuskokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti merkittävä ja on nykyään Museokeskuksen suojeluksessa.

Seilin mielisairaalassa toimii nykyisin Turun yliopiston Saaristomeren tutkimusasema. Mutta vierailijoilla on vapaa pääsy katsomaan Seilin sairaalaa ja tutkimuskeskuksen ruokalassakin voi syödä ravintolan annoksia.


Matkaajan on helppo kulkea porteista sisään ja ulos. Tästä onkin helppo siirtyä seuraavaan osioon.

Matkaajan Seili

Seilin kirkon takana olevalla hautausmaalla on pieniä nimillä merkittyjä valkoisia puuristejä. Viivyin pitkään hautausmaalla lukien nimiä ja haudattujen syntymä- ja kuolinaikoja. Kuulostaa uskomattomalta, mutta Seili toimi naisten mielisairaalana aina vuoteen 1962 asti, silloin viimeinen potilas kuoli Seilissä. Hautausmaalla on vain pieni osa saarella kuolleitten muistomerkkejä. Surullisia kohtaloita.




Saarella voi myös yöpyä. Siihen tarjoaa hienon mahdollisuuden Fyyri. Kaksikerroksinen Fyyri rakennettiin Carl Ludvig Engelin suunnitelman mukaan. Se oli tarkoitettu hospitaalin taloudenhoitajalle ja päällysmiehelle virka-asunnoiksi. Talo valmistui 1827. Ei joka saaressa / paikassa olekaan Engelin suunnittelemaa majapaikkaa.

Kaksikerroksisen Fyyrin on suunnitellut Carl Ludvig Engel



Saarella on paljon annettavaa - historiaa, arkkitehtuuria, perinnemaisemaa ja kaunista luontoa.

Me tulimme saareen omalla veneellä. Seilissä on kolme satamaa. Kiinnityimme uuteen Asemalaituriin. Kiinnittyminen oli helppoa aisojen väliin. Vierassatama palvelee kesäkaudella päivittäin. Sekä touko- ja syyskuussa viikonloppuisin. Laiturimaksuun kuuluvat sähkö sekä naisten ja miesten saunavuorot.

Seiliin pääsee myös yhteysaluksilla - tässä aikataulut





Seili herättää tänä päivänä kovasti kiinnostusta. Seilin saaresta on kirjoitettu useita kirjoja.
Ja Jenni Vartiainen kertoo laulussaan Seili, Sofia ryysyläisen kohtalosta, Mariskan sanoin:

Jos määränpää edessä häämöttää,
Siel' saari on tuomittujen
Jos Seiliin ken joutuu, hän Seiliin myös jää,
kuolemaan heikot soudetaan. 

Turun Kaupunginteatteri on tehnyt Seilistä musikaalin, jota esitettiin Turun Logomossa 2014-2015.

Seili-musikaalista on tehty myös elokuvakäsikirjoitus, joka etsii rahoitusta. 


Kaunista elokuuta!

- Tuula


Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Twitterin ja Bloglovinin kautta


JAA TÄMÄ POSTAUS:
Blog Design Created by pipdig