Vanha blogini oli nimeltään Tuulian tarinoita, niinkuin monet muistavatkin; nimi viittasi veneeseemme. Uusi blogi sai nimekseen Tuula's life. Aloin kirjoittaa uutta blogia viime vuoden lokakuussa. Blogin nimen keksiminen on vaikeaa, ja ensimmäisen blogin nimi meni sikäli pieleen, että eihän minulla niitä venejuttuja riittänyt, varsinkaan talviaikaan.
Näin vuoden vaihtuessa on kiva muistella mennyttä vuotta. Niin on tehty monissa blogeissa ja kannan myös korteni kekoon. Esittelen viisi eniten katsotuinta kirjoitustani v. 2015 - Tuulian tarinoita-blogista. Nämä tarinat ovat aikajärjestyksessä eivät suosituimmuusjärjestyksessä. Kaikki nämä tarinat ovat kuitenkin kiinnostaneet eniten lukijoita, kun lukijoitten määriä lasketaan.
1. Heti vuoden vaihteen jälkeen tammikuussa 2015 tein yhden harvoista sisustusjutuistani (kotiakin esittelin), kirjoitus keräsi yllättävän ison katsojamäärän.
Tässä linkki: Tyttö, vuohi ja poika sekä sisustusta
2. Seuraavaksi tuleekin pohdintaa. Aihe on itseäni aina kovasti kiinnostanut ja siitä tänne sitten jutun teinkin. Kerroin punatukkaisuudesta: omastakin ja pikkuisen Saga-tytön punatukkaisuudesta. Johtuiko sitten jutun nimestä - alkuosa on englannin kielellä - tai aiheesta, mutta lukijoita on käynyt iso joukko tätä "punaväriä" ihmettelemässä.
Tässä linkki: Ginger hairs - punatukkaisia tyttöjä
3. Ja seuraavaksi ihanaan Barcelonaan. Tein kaupungista muutaman blogipostauksen keväällä siellä käydessämme ja tämä juttu keräsi niistä eniten lukijoita. Tarinalla on englanninkielinen nimi. Nimellä on siis väliä.
Tässä linkki: Barcelona - once more
4. Tällaista oli kesäkuun alussa saarimökillä. Remontti oli alkanut, mutta siihen ei tässä tarinassa ole paljoa puututtu. Saariston luonto ja linnut (ja venekin) ovat pääosassa. Olin pitänyt blogitaukoa toukokuun - mökkiremontti ja venetouhut veivät tyystin aikani. Kuulumiset kiinnostivat varmasti siksikin.
Tässä linkki: Saarimökin kuulumisia
Loppukesällä teimme Tuulia-veneellä saarikierroksen ja sen kohokohdaksi nousi ehdottomasti Örön linnakesaari. Ja lukijatkin pitivät kovasti aiheesta. Örön saareen oli ollut 100 vuotta maihinnousukielto ja viime kesänä se vihdoin avattiin matkailijoille ja veneilijöille. Uudet komeat laiturirakennelmat, ainutlaatuinen saari ja hyvät palvelut odottivat veneilijöitä. Ja matkailijoitten valtava määrä sitten yllättikin kaikki. Örön saarelle haluan uudelleen...
Tässä linkki: Örön linnakesaari
Paljon kiitoksia vielä kaikille lukijoilleni, jotka olette kulkeneet matkassani.
Toivottavasti viihdytään yhdessä tänäkin vuonna.
/ Tuula
Tuula, sinulle paljon kiitoksia mielenkiintoisista teksteistä ja upeista kuvistasi. Blogissasi ja facebook-sivuillasi on mukava poiketa.
VastaaPoistaKiitos paljon Marjatta! Tulen aina niin hyvälle mielelle, kun olen nähnyt kommenttisi. On ollut ilo tutustua sinuun. Hyvää pakkasviikkoa!
PoistaIhania postauksia ja kuvia. Viime vuosi oli hyvä blogivuosi <3
VastaaPoistaMinulla on kuvaaminen jäänyt vähän vähiin pitkän syksyn aikana. Mielenkiinnolla itsekin katselin näitä kuvia. Mutta kun valo taas lisääntyy, niin eiköhän kamera ole taas kädessä. Kaunis kiitos sinulle kommenteista. Viime vuosi oli hyvä blogivuosi. Tehdäänkö tästä vuodesta parempi?
PoistaIhania kuvia ja ihania juttuja. Ja aih, että miten ihana tuo viimeinen kuva on, huokaus <3...
VastaaPoistaKiitos paljon Rouva Sana!
PoistaNuo kesäkuvaamiset sopivat minulle, näpit eivät palele. Ja Örön maisemat olivat uskomattoman kauniit. Niitä katsellessa huokailin minäkin :)
On kiva olla mukana samassa ryhmässä kuin sinäkin +40-lipun alla. Olette inspiroivaa väkeä, ehkä tartun kameraan talvellakin. Hyvää pakkasviikkoa!
Kaikki matkailu- ja luontojutut kiinnostaa edelleen. Pysyn jatkossakin linjoilla! Oikein ihanaa tätä alkanutta vuotta sinulle!
VastaaPoistaKiitos kivoista sanoistasi. Itse seuraan myös mielelläni niin luonto- ja matkailujuttuja, jos muunkinlaistakin elämää. Kiva kun olet linjoilla.
PoistaJa sinulle myös toivotan kaikkea hyvää uudellle vuodelle.
Aina luen mielenkiinnolla postauksesi ja nautin kauniista kuvistasi. Tämä juttu olisi kiva tehdä itsekin. Ihanaa, lumista pakkastiistaita sinulle! Teillä onkin melkein puolta enemmän pakkasta kuin meillä!
VastaaPoistaVoi, Kristiina, kiitos kauniista sanoistasi. Olen mielissäni.
PoistaJos sinulla on aikaa, niin tee ihmeessä tämä postaus. Minua kiinnosti tämä jo siksikin, kun siirryin uuteen blogiin, niin sain nämä eniten ääniä keränneet postaukset tänne mukaan.
Pakkastilanne nyt -17,4.
Pirteitä pakkaspäiviä Maarianhaminaan!
Kauniita kuvia! Ja mielenkiintoisia postauksia.
VastaaPoistaMukavaa tiistai päivää sinulle!
Kaunis kiitos sanoistasi Sari.
PoistaKävin myös vastavierailulla :)
Pirteää pakkasviikkoa!
Blogiasi on ilo seurata. Vaikka olen laiska kommentoimaan, niin kovasti tykkään!!!
VastaaPoistaVoi Saara, olet ihana! Kiitos niin kivasta kommentista.
PoistaPirteää pakkasviikkoa ja terveisiä teidän väelle!
Kiitos sinulle ihanasta blogista!
VastaaPoistaIhanainen Sussi! Kiitos paljon!
PoistaKivaa pakkasviikkoa!
Olipa mukava käydä katsomassa sun luetuimmat postaukset. Osan olen lukenut, mutta kaikkia en. Pitää käydä ajan kanssa lukemassa ne. Ihanaa iltaa Tuula ♡
VastaaPoistaKiitos Jaana! Tuohon luetuimpiin oli kiva osallistua. Taisin ottaa sinulta mallia :)
PoistaJännittävää jääkiekkoiltaa ja pirteää pakkasviikkoa!
Todella kauniita kuvia ja mielenkiintoisia postauksia :)
VastaaPoistaKiitos paljon ihana kaimani!
PoistaJännittävää jääkiekkoiltaa ja pirteää pakkasviikkoa!
Sinulla on tosi ihana blogi - ehdottomasti tahdon kulkea mukana.
VastaaPoistaKiitos ihanainen Anne! Blogimatkamme jatkuu... puolin sun toisin. Olen iloinen siitä!
PoistaPirteää pakkasviikkoa!
Ihanat punapäät <3 Sinun blogi on ihana ja Sinä niin sydämellinen ja ihana. <3 Iloista uutta vuotta <3
VastaaPoistaTiia-ystäväni KIITOS!
PoistaIloista uutta vuotta ja pirteää pakkasviikkoa!
Ihana ja kaunis postaus!
VastaaPoistaHyvää alkanutta vuotta!
Kiitos sinulle ihana Susanne!
PoistaHyvää alkanutta vuotta myös ja pirteää pakkasviikkoa!
Luin vasta nyt tyon punatukkaisia käsittelevän tekstisi. Kiinnostava tieto tuo punatukkaisten muuttuminen valkotukkaisiksi - veljeni nimittäin oli nuorena punatukkainen (ja pisamia oli joka paikassa niin, että sanoimme hänen ottaneen aurinkoa verkkopaita päällä) ja nykyisin on aivan valkotukkainen, vaikka häntä vanhemmat sisarukset ovat vasta tummanharmaita. Nyt omalla pojallani on punainen parta, vaikkei tukka ole punainen.
VastaaPoistaOlipa kiva, kun kommentoit! Hymyilytti nuo veljelle sadelleet huomautukset. Minullekin velmuiltiin, että olenko ottanut sihdin läpi aurinkoa, kun naama oli täynnä pisamia :) Valkotukkaisia meistä aidoista punatukkaisista tulee, sekin on hieno väri. Minä vielä pinnistelen pitääkseeni punaista tukassani.
PoistaSuvussanne on vahvasti tuo punatukkaisuuden geeni. Punapartaiset miehet tuovat minulle mieleen viikingit.
Kiitos paljon hyvästä kommentista. Ja hyvää uutta vuotta sinulle anonyymi. Tällaisia pohdintoja on mukava ottaa vastaan.
Kiva postaus, hyvä idea esitellä luetuimmat.
VastaaPoistaHauska tuo punatukkajuttu!
Blogissasi on niin paljon kaunista ja mielenkiintoista katsottavaa ja luettaaa, kiitos siitä.
Itselläkin on jutunaiheet vähän uupelossa, ja mietinnässä on blogin lopetuskin. Kiitos ideasta, ehkä matkin sinua tässä.
Hei Anne! Kiitos hienosta kommentistasi.
VastaaPoistaNäin uuden vuoden alussa on kiva muistella mennyttä vuotta, joten siitä vaan juttua kehiin.
Tulen käymään blogissasi, kun olen taas koneen päässä, nyt kännykällä jo näpytän.
Blogien kirjoittaminen on aaltoliikettä. Älä ihmeessä lopeta, bloggaaminen on kuitenkin niin hauskaa!