MOMENTS OF MY LIFE

Birger Kaipiaisen näyttely Turun taidemuseossa

 

Birger Kaipiaisen (1915-1988) tuotanto alkoi 1930-luvun lopulla. Kaipiaisen satuhahmot, kukat, kasvit ja kuvioinnin runsaus olivat silloin vastakohta funktionalismin säännöllisyydelle ja askeettisuudelle. Kaipiaisen tyyli oli alusta asti hyvin persoonallinen. Hän kulki omaa tietään. Sen kertoo hienosti laaja näyttely Turun taidemuseossa. Näyttely koostuu pääosin Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluvista teoksista.


Birger Kaipiaisen äiti huomasi pojan taiteellisuuden, vaikka suvussa ei taiteilijoita ollutkaan. Neuvokas äiti otti yhteyttä Ateneumiin, siellä sijaitsi silloin Taideteollisuuskeskuskoulu. Poika pääsi 11-vuotiaana koeluokalle, jossa oli opetusta pari kertaa viikossa. 17-vuotiaana Kaipiainen siirtyi virallisesti opiskelemaan Ateneumiin pääaineena kulissimaalaus eli lavastustaide. Pari vuotta myöhemmin lopulliseksi pääaineeksi valikoitui keramiikka. 


Kun Birger Kaipiainen valmistui vuonna 1937, kävi heti kutsu Arabian tehtaan taideosastolle. Mutta taiteen tekeminen oli loppua alkuunsa, sillä Kaipiainen sairastui polioon. Ja hänen parantumisensa hidastui virhediagnoosin takia. Oikea jalka vaurioitui pysyvästi. Ja sen myötä sai dreijaaminen jäädä. Dreija ei olisi muutenkaan ollut oikea kapine Kaipiaiselle, sillä hän vannoi siveltimen ja fantasian nimeen. Birger Kaipiainen rakasti myös musiikkia, oopperaa ja balettia. Ja ne jättivät myös jälkensä hänen teostensa aihemaailmaan. 

Birger Kaipiainen nuorena taiteilijana


Kun sota loppui, niin Kaipiainen oli löytänyt oman keraamis-kuvataiteellisen tyylinsä. Ja mikä hienointa, myös yleisön. Sodan päätyttyä Ruotsin, Norjan ja Tanskan katseet suuntautuivat Suomeen. Kaipiainen toi persoonallisen lisän muotoilun uusiin visioihin. 1950-luku oli Suomen taideteollisuudessa luovuuden aikaa ja meidät huomattiin muuallakin maailmassa. 

Vuonna 1954 Kaipiainen lähti Ruotsiin, Röstrandin posliinitehtaalle ateljeetaiteilijaksi. Se oli Kaipiaiselle taiteellisesti vapauttavaa aikaa. Hänen teoksiaan nähtiin Milanossa ja New Yorkissa. Ikimuistoinen näyttelyvierailu New Yorkiin oli Kaipiaiselle hieno matka. Manhattanilla järjestettiin juhlat 40 vuotta täyttävälle taiteilijalle. 

Minä ihastuin Kaipiaisen 50-luvun keramiikkatöihin. Taidekriitikot eivät olleet yhtä innostuneita Kaipiaisen töistä kuin yleisö. Kaipiaisen töitä ostettiin innokkaasti. Alla muutama Kaipiaisen työ  50-luvulta. 

Reliefi, Röstrand (1954-58)


Kaksi naista  



Birger Kaipiainen keräsi mainetta ja kunniaa maailmalla. Ja Suomessa elettiin 1960 -luvulta alkaen Marimekon kulta-aikaa. Legendaarisia juhlia vietettiin Armi Ratian kesäparatiisissa Bökarsissa. Bökarsiin kermaan kuuluivat Birger Kaipiainen, Tarmo Manni ja pianisti Cyril Salkiewitz. Armi Ratia yritti saada Kaipiaista suunnittelemaan Marimekolle kangasmalleja, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Se on sääli. Olisi ollut hienoa nähdä marimekkokankaissa Kaipiaisen kädenjälki. 





Kun näitä Birger Kaipiaisen töitä katselin museossa, niin huomasin, että monessa työssä oli kello, joka näytti aikaa 12.15. Kyselin näistä kelloista oppaalta ja hän kertoi, että tuohon kellon aikaan liittyy kolme erilaista teemaa. Tämä teema kosketti minua: Birger Kaipiaisella oli erittäin hyvä nuoruudenystävä, joka kuoli nuorena. Birger Kaipiainen on kuuleman mukaan sanonut, että ystävän kohdalla päivä ei ehtinyt iltaan. Päivä päättyi liian aikaisin. 

Paratiisi-sarjan esineet olivat vitriinissä. Niitä oli hankala kuvat.  

Pitkän houkuttelun jälkeen Birger Kaipiainen  suunnitteli Arabialle ainoan sarjatuotantoon tarjoitetun astiastonsa, Paratiisi-sarjan. Sarja oli tuotannossa 1970-1974. Kaipiaisen kuoltua Arabia otti sarjan takaisin tuotantoonsa 1990-luvulla. 

Kaipiainen oli ensisijaisesti keramiikkataiteilija ja suunnitteli ja valmisti enimmäkseen uniikkeja taide-esineitä. Teollinen muotoilu ei häntä kiinnostanut. Tämä oli varmasti myös syy, miksi hän ei tehnyt Marimekolle kangasmalleja. Kuitenkin hän vuonna 1957 poikkeuksellisesti toteutti Pihlgren ja Ritola Oy:lle tapettisarjan kiurujen elämästä. Niistä on tullut tapettiklassikoita: "Kiurujen yö ja Ken kiuruista kaunein".


Birger Kaipiainen sai professorin arvonimen 1977 ja vuonna 1981 hänelle myönnettiin taiteiijaeläke. Eläkkeestään huolimatta hän kävi päivittäin Arabian tehtaalla ja jatkoi taiteellista tuotantoaan kuolemaansa saakka.


Birger Kaipiainen kuoli 18.7.1988 Hän teki urallaan tuhansia uniikkeja keramiikkateoksia. Nämä kuvaamani teokset eivät ole aikajärjestyksessä. 

Kaipiainen oli alusta asti hyvin persoonallinen taiteilija ja hän mursi rajoja keramiikka- ja kuvataiteen välillä. Olisipa hän ollut suosiollisempi teollisille töille. Olisin niin mielelläni nähnyt hänen kädenjälkensä Marimekon kankaissa. 

Olisiko sinun mielestäsi Kaipiaisen tyyli sopinut Marimekon kankaisiin?


 - Tuula

Ps. Turun taidemuseossa jaetaan ilmaiset kertakäyttömaskit kaikille vierailijoille. Minulla sattui jo tullessa olemaan oma maski. 


Tuula's life blogia voi seurata 


20 kommenttia

  1. Kyllä vaan näkisin mieluusti Marimekon mallistossa Kaipiaistakin!Olen jo vähän kyllästynyt Unikkoihin,vaikka onhan siellä muutakin kukkaa,pilkkua ja raitaakin paljon.
    Olet tehnyt hienon koosteen Turun Taidemuseon näyttelystä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minusta myös Kaipiaisen tyyli sopisi hyvin Marimekon kuoseihin. Mutta se jää meille vain toiveajatteluksi. Unikon suosio vuodesta vuoteen ihmetyttää minua ja välillä kyllästyttääkin. Mutta se taitaa jatkossakin jatkaa voittokulkuaan, raidat, pilkut ja muuta kukat eivät sen kulkua estä.
      Kiitoe paljon Tuovi kauniista sanoistasi ja kivasta kommentistasi.
      Mukavaa syksyä sinulle!

      Poista
  2. Upea näyttely. Erikoisiakin esineitä hän on suunnitellut. Paratiisi sarja onkin itselleni se tutuin.
    Kaunista iltaa sinulle Tuula <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaipiaisen näyttely oli kuin olisi satumaahan mennyt. Kauniita esineitä ja erikoisiakin esineitä sieltä löytyi. Paratiisi on teollisessa tuotannossa ja Kaipiaisen Apila -sarja, joten niitä nähdään kaupoissakin. On mielenkiintoista, että hän teki tuhansittain erilaisia keramiikkatöitä elämänsä aikana ja kaikki ne ovat yksityiskodeissa. Joskus näyttelyissä saamme ihailla niitä, niinkuin nyt Turussa.
      Kiitos Outi ja kaunista loppuviikkoa sinulle <3

      Poista
  3. Kiinnostavaa! Olemme tulossa Turkuun joulukuun alussa ja näyttäisi tämäkin olevan auki vielä silloin, eli pitää yrittää mahduttaa viikonlopun ohjelmaan. Kiitos vinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin isoa Birger Kaipiaisen näyttelyä näkee harvoin. Taideteoksia on esillä noin 70. Tiedän, että teillä on kiireinen ohjelma, kun Turkuun tulette, mutta Kaipiaisen näyttelyä on ilo suositella.
      Kiitos Pirkko ja mukavaa viikonloppua!

      Poista
  4. Mielenkiintoinen näyttely,ja nuo työt ovat upeita💙Hyvää viikonloppua Tuula

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birger Kaipiainen oli erikoinen taiteilija siihen maailman aikaan. Voisiko sanoa, että hän oli vastarannan kiiski. Muut tekivät modernia ja suoraviivaista taidetta ja Kaipiainen romanttista taidetta - vähän oikoen sanottu, mutta kuitenkin.
      Kiitos Jael ja mukavaa viikonloppua <3

      Poista
  5. Kiva näyttely. Turun taidemuseo on upea! ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Birger Kaipiaisen näyttely on jotenkin satumainen. Ja Turun taidemuseo on todella upea niinkuin sanot. Lempimuseoitani Turussa.
      Kiitos Diiskuneiti ja mukavaa viikonloppua!

      Poista
  6. Olipa kiva postaus. Jospa vain ehtisi nähdä tuon näyttelyn myös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Terhi! Birger Kaipiaisen työt ovat satumaisia. Toivottavasti ehdit näyttelyyn.
      Kivaa viikonloppua!

      Poista
  7. Niin upea näyttely ja nähtävää riittää! Leppoisaa Pyhäinpäivä viikonloppua❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viihdyin pitkään aina yhden työn äärellä, niissä oli niin paljon yksityiskohtia. Värikkäitä töitä.
      Hyvää viikonloppua Päivikki <3

      Poista
  8. Vastaus kysymykseesi on ehdottomasti kyllä! Suomestakin löytyy paljon upeita taiteilijoita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä on monia, jotka mielellään olisivat nähneet Kaipiaisen töitä kankaalle painettuina. Mutta niin ei käynyt. Ja totta, vaikka olemme pieni maa, niin meillä on paljon upeita taiteilijoita.
      Kiitos Mira ja hyvää viikonloppua!

      Poista
  9. Kiva postaus Tuula. Kiitos ja terveisiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos F&F! Sinäkin olisit näyttelystä tykännyt, mutta nuo välimatkat...
      Terveisiä ja mukavaa viikonloppua!

      Poista
  10. Olisipa ihana käydä tuolla näyttelyssä. Upeita töitä! Onneksi pääsi fiilistelemään näyttelyä tämän kirjoittamasi postauksen kautta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kauniisti sanottu, kiitos Minna! Näin isoa näyttelyä ei Birger Kaipiaisen töistä ole aikaisemmin ollutkaan esillä. Oli hienoa, että tämä saatiin Turun taidemuseoon.
      Hyvää viikonloppua sinulle <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!

Professional Blog Designs by pipdig