Mutta uudessa blogissani käyvät uudet tuulet, ja tartun haasteeseen. Lähestyn tätä juttua 1980-luvun kautta. Monet huonekalut täällä kotonamme ovat 80-luvulta, ne ovat siirtyneet muutoissa mukana ja sijoittuneet aina tuleviin koteihin - välillä paremmin ja välillä huonommin.
No, joudun heti pyörtämään sanojani, olihan minulla 1980-luvulla pieni sisustuskärpäsen purema. Olin ihastunut italialaiseen mustavalkoiseen värimaailmaan ja metallisiin yksityiskohtiin. Pienillä rahoillani yritin silloin jäljitellä suuren maailman trendejä. Vaikka ei silloin trendeistä puhuttu, silloin puhuttiin muodista. Sieltä on peräisin osa kotimme "ilmettä".
Tämän kuvan olen ottanut lokakuun alussa, kun sain valkoisia ruusuja. Kuvassa ikkunan edessä näkyy tuo valkoinen 80-luvun pyörillä liikuteltava pöytä. Olin jossakin vaiheessa jo sitä heittämässä pois. Vaan hyvä etten heittänyt, se sopii hyvin nykyisen kodin ikkunoitten eteen, koska se avoimena jättää näköalan vapaaksi.
Ja lisää ajankuvaa. Sohvapöytä on aito 80-luvun edustaja lasikannella ja metallisine putkijalkoineen. Se taitaa olla aito kasarihuonekalu.
Kiikkustuolikin on samaa vuosikymmentä, se on perintöhuonekalu.
Jossakin vaiheessa olin muuttamassa kotiani Aalto-kodiksi, mutta ei siitä tullut mitään, kun en millään raaskinut luopua noista lasi- ja metallijutuista. Vaan tarjoilupöytä jäi pehmentämään tätä metallimaailmaa.
Ja vielä yksi aikalainen - metalliputkinen kirjahylly. Tämäkin hylly on ollut "hävittämisuhan" alla. Nyt olen tyytyväinen, että hylly säilytettiin. Sen keveys miellyttää. Nyt vain hyllyyn on kertynyt liian paljon tavaraa. Se pitäisi järjestää uudelleen. Ehkä jouluksi.
Tämä oli minulle uusi ja erilainen aihe - sisustusjuttuja. Nyt on kahvikupposen aika! Nämä suklaakonvehdit ovat käsintehtyjä. Tunnetteko te jo suklaapuoti Chjokon - Klik?
Ja kuvista vielä. En ole ottanut kuvia tänään, mutta lokakuussa otettuja kuvat ovat, ja osa kännykkäkuvia. "Latergram" - niin kuin instamaailmassa sanotaan.
Haluan kiittää teitä kaikkia kannustavista viesteistä uudelle blogilleni, ne ovat todella ilahduttaneet minua. KIITOS! Vielä on aikaa osallistua avajaisarvontaan 10.11. asti - Turku, Färityskirja aikuisil / odottaa voittajiaan - Klik
Toivotan teille kaunista ja mukavaa lokakuun viimeistä viikkoa!
** Tuula
Kirjahyllysi näyttää tutulta, meillä oli vaan tuo putkirunko valkoiseksi maalattu ja osassa hyllyjä oli kirkkaan keltainen taustalevy. Silloin meidän nuoressa kodissa tuo huonekalu oli olohuoneen katseenvangitsijana, sitten siirtyi lastenhuoneeseen ja nykyisin se nököttää mökillä työkaluvajassa. Hiukan lohduttomalta se kyllä näyttää siellä. Sinun hyllysi on hienossa kunnossa ja sopii kotiisi hienosti.
VastaaPoistaSohvapöytäsi sitä vastoin on ihan sama kuin serkullani!
Mainiota. Täältä löytyy tuttuja juttuja sinulle. Sinullakin on ollut tuo hylly! Tuo vanha hylly on tosiaan hyvässä kunnossa. Se oli aikaisemmin vierashuoneessa ja täällä se löysi paikkansa olohuoneen nurkasta. Löysin sen jotenkin uudestaan :) Ja pöytäkin on tuttu.
PoistaKiitos kommentista ja kivaa viikkoa, Kristiina!
Niin kiva aihe ja kotisi näyttää juuri sellaiselta kuin sinäkin, merihenkiseltä ja raikkaalta. <3 Kauniita yksityiskohtia, purjeveneisiin heikkona, hienoja sellaiset kotona. Mekin saimme häälahjaksi aika kivan. :)
VastaaPoistaMukavaa viikkoa <3
Kiitos ihana Tiia! Aihe tosiaan syntyi siitä, kun meillä oli vieraisilla yksi tuttu vuosien takaa ja hän hauskasti huomautti, että täällähän on paljon 80-lukua.
PoistaTuo merihenkisyys on tullut kipparin myötä. Noita veneitä alkaa kohta olla jo liiankin kanssa. Teilläkin on ainakin yksi! Ja merilinnuista tykkään.
Voi miten kauniisti sanot minusta. Tuo lause sokeroi päiväni.
Mukavaa viikkoa <3
Kaunis koti! Olipa kiva kurkata teille!
VastaaPoistaKaunis kiitos Anu! Kiva kun tulit kurkkaamaan.
PoistaMukavaa viikkoa sinulle!
Minusta on kiva, kun sisustuksessa on uutta ja vanhaa. Eletty elämä kerroksineen saa näkyä, se tekee kodista kodin :)
VastaaPoistaKiitos Marika! Tuo oli hienosti sanottu. Niin se on, esineet ja tavarat kertovat omaa tarinaansa ja siitä syntyy koti!
PoistaKaunista päivää sinulle!
Kotisi näyttää todella tyylikkäältä ja kauniilta. Pisteenä iin päällä on tuo merihenkisyys♥
VastaaPoistaKiitos sinä kaimani! Kauniit ovat sanasi <3 Tuo merihenkisyys on tullut myöhemmin elämääni - kipparin myötä. Meillä on nykyään jatkuva small ship racing :) Mutta kyllä minä veneistä tykkään ja merilinnuista.
PoistaMukavaa viikkoa Villa Tutaan!
Tuo sohvapöytä näyttää tutulta...jalat olivat vähän erilailla...:)
VastaaPoistaHei Irmastiina! Olipa hauskaa muistuttaa ihmisiä näillä 80-lukulaisilla. Aika monella on muistoja niistä, joko itsellä tai vanhemmilla on ollut samanmoisia. Kivaa mietintää, kiitos!
PoistaKaunis koti :)
VastaaPoistaMinä tykkäsin pitkään kirkkaan lasin ja metallin yhdistelmästä, se on hyvin kevyt. Erehdyin ostamaan aikoinaan sellaisen ruokapöydän ja kun sitä pöytälevyä sai olla koko ajan kuuraamassa jouduin toteamaan että minun ja pöydän teiden on lopulta erottava.
Kiitos rva Kepponen! Kirkas lasi ja metalli on kaunis yhdistelmä. Vai oli sinun ja pöydän teiden erottava. Ymmärrän. Tuo musta lasipöytä kerää pölyä, mutta se on niin helppo puhdistaa. Siinä ei mitään kommervenkkeja tarvita, vain vettä.
PoistaNo lasipöytään vielä. Meillä on ruokapöytänä korkeakiiltoinen valkoinen pöytä. Siihen haaveilen maitolasilevyä päälle, se kun naarmuttuu. Tuossa kasikymppisessä lasipöydässä ei ole naarmun naarmua. Tällaisia :)
Kiva kun päästit meidät kurkkaamaan kauniiseen kotiisi :) Ihanan raikasta ja tyylikästä, aivan kuten sinä itsekin ♥
VastaaPoistaIhana Ansku! Sinulla on taito nostattaa hymy huulilleni, varmaan muittenkin huulille. Se on hieno taito. Kiitos kauniista kommentista <3
Poista❤
PoistaIhanien kuvien kerrontaa sinun maailmasta ja hyvin kaunista on.
VastaaPoistaKaunis kiitokseni Sirkkis! Koti kertoo aika paljon ihmisestä. Sinä osaat lukea kuviani. Taitaa kodissamme olla paljon asioita, jotka ovat sitä meidän "maailmaamme". Hieno kommentti!
PoistaOioi. Lasipöytä ja tarjoiluvaunu näyttää niin tutuilta. Metallia ja (savu)lasia kun oli mullakin ensimmäisessä omassa kodissani. Ja marmoria tietty :D. Siitä piti olla ainakin juustokupu ja leikkuulauta. Mutta ne nyt ei tavallaan sisustusjuttuja ollut. Tuli vaan niin vahva mielleyhtymä niistä ja noista metallijutuista.
VastaaPoistaTuota Aallon tarjoiluvaunua himoitsen, mutta on ikävä kyllä ihan liian kallis. Vaikka sen kohdalla voisin kyllä jopa uskoa siihen, että siitä jaksaisin tykätä ihan maailman tappiin.
Keinutuoleja meillä on aina ollut kotona useampikin (lapsuuden kodissa siis, puuseppä-isäni itse tekemiä) ja muistan, kuinka olin katkera ja vähän (paljon) nolokin, kun kavereilla oli 70-80-luvulla olkkareissa tummat nahkasohvat ja meillä oli puiset keinutuolit ja puupenkit :D.
Kivaa mietiskelyä! Tuttuja huonekaluja sinullekin. Ensimmäinen oma kotisi tuli mieleen. Voi, Annukka, minullakin on ollut marmoria, pyörivä tarjotin ja kynttilänjalkoja. Vein ne jossakin vaiheessa kirpparille. Nykyään tykkäisin marmorijutuistakin. Ne vain olivat kovin painavia.
PoistaAallon tarjoiluvaunu on ikuinen klassikko. Ja niin kuin sanot, siihen ei kyllästy.
Ihmisen mieli on jännä. Tänä päivänä varmasti arvostat enemmän puuseppä-isäsi keinutuoleja kuin noita tummia, raskaita nahkasohvia, mitä silloin oli.
Kiitokseni Annukka!
Kaunis tyylikäs koti sinulla kiva sain kuskata sinne. Mukavaa lokakuun viimeistä viikkoa:)
VastaaPoistaKiitokseni Ritva! Huomaan olevani vähän yllytyshullu. Näin tuli esitellyksi 80-lukua ja kotianikin.
PoistaKiva kun kurkkasit <3
kaunista ja tyylikästä! Ja bongasin kaksi ihanaa taulua myös
VastaaPoistaKaunis kiitos Sussi. Hyvin bongattu :) Ovat lempitaulujani. Taulut on maalannut taiteilija Reima Nurmikko. Hänen tekemänsä haahkat ilmestyvät Aurajokeen aina keväisin. Siitä on jo tainnut tulla perinne. Tänä kesänä joessa uiskenteli myös uusi, erilainen, mustavalkoinen haahka.
PoistaTeillä on tyylikkään näköinen koti. Meidän äidillä on tuo samainen olohuoneen sohvapöytä, mutta sellaisena pidempänä versiona, klassikko jo :)
VastaaPoistaKaunis kiitos Outi! Niinpä pöytää on ollut myös pidemmällä versiolla. Muistankin, kun muistuttelit. Taitaa olla jo klassikko, ihan kiva ajatella näin :)
PoistaKaunista ja on mukava, että kodissasi näkyy vuosien kerrostumat. Ne tekevät kodikkaan ja persoonallisen kodin. Usein juuri ne vanhemmat, aikaisempien kotien kalusteet kannattaa pitää mukana, kuten juuri tuo kirjahylly. Olemme monen monta kertaa harmitelleet, kun hylkäsimme tumman täyspuisen ja lakatun kirjahyllyn, jossa oli mustametallirunko.
VastaaPoistaKiitos hienoista sanoistasi Arleena! Vuosien kerrostumat tekevät kodin, olen samaa mieltä. Sellaista ajan tunnelmaa ei saa, jos kerralla ostaa koko kalustuksen. Voin mielessäni nähdä tuon teillä olleen tumman, mustametallirunkoisen kirjahyllyn, se olisi tänä päivänä erilainen ja tyylikäs. Harmillinen hylkäys. Näitä vain joskus sattuu.
PoistaKotinne näyttää hyvältä ja kivoja huonekaluja on siellä täällä! Onneksi et ole hävittänyt mainitsemiasi huonekaluja!
VastaaPoistaKiitos kovasti Jaana! On kiva kuulla sinulta ja muiltakin, että on kannattanut säilyttää nuo huonekalut. Itse usein sanon, että en ole niin tavaroihin kiintyvä, mutta taidan sittenkin olla. Mukana kulkevat :)
PoistaKaunista ja selkeää. Mitä ihania suklaaherkkuja...
VastaaPoistaKaunis kiitos Satu! Olen muuten joskus ollut vielä selkeämpi huonekalujen ja tavaroitten suhteen, pääsee helpommalla siivouksen suhteen :) Nykyään on alkanut kertyä kaikenmoista mukaan tähän kotimaailmaan, vaikka en itseäni oikein keräilijäksi luonnehdi. Ja nuo suklaaherkut, ne veivät kielen mennessään...
PoistaKauniisti yhdistyvät lasi, metalli ja pehmeä puu! Erittäin tyylikästä ja näyttää ihanalta kodilta, jossa on elämän eri kerroksia.
VastaaPoistaOsasitpa valita sanasi kivasti, kiitos Pia! Elämän eri kerrosten näkymät huonekaluissa, ne meillä näkyvät... aika selvästi. Viimeisin hankinta on ollut valkoinen, korkeakiiltoinen ruokapöytä ja siihen en ole tyytyväinen, se naarmuuntuu helposti. En tiedä, tuleeko siitä noin pitkäikäinen kuin noista 80-luvun jutuista.
PoistaKaunis ja personaallinen koti.
VastaaPoistaAika, matkoilta tulleet vaikutelmat ja elämän aikana kertyneet esineet tekevät kodista kodin. Teillä on lisäksi erittäin tyylikästä ja rauhaisan oloista <3
Mukavaa viikkoa :)
Voi, miten kauniisti sanottu, kiitos Marianna! Kodin tekee eletty elämä, sinä sen hienosti kuvailet. Minulla on yksi ystävätär, jolla on kaunis koti, mutta siellä on tosi paljon tavaraa, lattiasta kattoon. Kun hän tulee meille, hän istahtaa sohvalle ja sanoo, että nyt hän nauttii tästä selkeydestä. Tuli mieleen, kun sanoit tuosta rauhaisasta tunnelmasta :)
PoistaKaunista ja sopusointuista kodissanne. Puuta, metallia ja pehmeitä tekstiilejä. Mulla oli 80-luvulla valkoinen kausi, maalasin kaiken valkoiseksi, jopa mummon vanhan puusaavin. (joka nyt harmittaa). Iloa viikkoosi :)
VastaaPoista60luvunnahkahousut.com
60-luvun nahkahousujen omistaja! Tuo mummon puusaavin valkoiseksi maalaaminen kuulostaa niin minulta :) Yhden vanhan lipaston pilasin maalaamalla sen valkoiseksi. Se on vain niin, että pitää kunnioittaa vanhaa ja osata entistää niin kuin oikein on. Mutta elämä opettaa ja silloin se hyvin opettaa, kun harmittaa. Kiitos sinulle kauniista sanoistasi ja kivasta kommentista.
PoistaIloa viikkoosi myös :)
Raikkaan selkeälinjainen koti :-)
VastaaPoistaKaunis kiitokseni sinne Onnenpähkinään!
PoistaVoi kun muakin purisi sisustuskärpänen. Kivalta näyttää. Mitä sitä hyviä huonekaluja hävittämään.
VastaaPoistaVoi Maiju, sinua on puraissut kauneus-, muoti- ja ruokakärpänen. Ole iloinen, että sisustuskärpänen on toistaiseksi kiertänyt sinut kaukaa. Se kai on tajunnut, että joskus sinun pitää nukkuakin.
PoistaNiin samaa mieltä, ei vanhoja hyviä huonekaluja kannata hävittää. Elämän makua niissä.
Mukavaa loppuviikkoa!
Hei! Kiva kun laitoit kommenttia blogiini ja sitä kautta löysin myös tänne!
VastaaPoistaKaunis koti sinulla, yksinkertaisen selkeää ja harmonista. Tuohon kirjahyllyyn sopisikin hyvin ne H&M Homen teräksen väriset purkit.
Mukavaa viikonloppua!
Hei Jenna! Mukava nähdä sinut täällä.
PoistaJa kiitos kauniista sanoistasi, olen vähän yksitoikkoinen sisustaja, tavarat eivät paljoa vaihdu. Mutta jotain pieniä juttuja kuitenkin... Kiva kun tarkkaan huomioit kysymykseni sinun blogissasi. Ryhdyn metsästämään noita H&M Homen purkkeja. Ne näyttivät kivannäköisiltä modernissa hyllyssäsi.
Hyvää Pyhäinpäivän viikonloppua!
Ihanan kaunis koti, kyllä tuota kehtaa esitelläkin. (Toista on minulla, aina on niin sotkuista...:)
VastaaPoistaKiitos ihana Orvokki! Kyllä täälläkin on välillä sotkuista. Onneksi on tavaraa suht'vähän, se helpottaa siivoamista. Ja kiitos keskuspölynimurin, siihen olen tutustunut (ja rakastunut) tämän kodin myötä. Se on verraton apulainen.
PoistaPs. Kiitos kivasta kommentista ja linkistä tuohon Irkkutanssi-juttuun. Linkki löysi paikkansa jutusta, se oli niin tarinaan sopiva. Blogimaailma osaa yllättää.
Kaunis ja valoisa koti teillä. Kiva, että olet jättänyt vanhat huonekalut, ne tekevät kodistanne persoonallisen, juuri teidännäköisen. Mukavaa viikonloppua!
VastaaPoistaVoi, miten kiva kommentti. Kaunis kiitos Tiina! Olen nykyään itsekin tyytyväinen, että ei ole tullut noita hävitettyä. Vanhassa vara parempi :)
PoistaMukavaa viikonloppua, Tiina!
Lueskelen täällä kerta heitolla kaikkia väliin jääneitä postauksiasi ;) Teillä on kaunis, selkeä koti josta huokuu jotenkin upeaa rauhaa. Kiitos kun päästit meidät kyläilemään <3
VastaaPoistaHei Anu! Kiva kun tulit käymään. Voi, miten kauniisti kuvailetkaan kotiamme. Olen iloinen sanoistasi, sillä tiedän sinun olevan taitava sisustaja.
PoistaKiitos kauniista kommentista!