lauantai 14. lokakuuta 2017

JUOKSIJALEGENDA PAAVO NURMI


Paavo Nurmen nimen tietävät kaikki. Paavon juoksusaavutukset ovat vertaansa vailla. Hän juoksi uransa aikana yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa sekä 22 maailmanennätystä. Lisäksi muissa suurissa arvokisoissa hän juoksi satoja arvomitaleja. Nekin olivat suurimmaksi osaksi kultaa. Nurmea on kutsuttu kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi kuin myös kaikkien aikojen yleisurheilijaksi. Hän on todellinen juoksijalegenda. 



Turun Kaupunginteatterin näytelmässä Paavo - lentävä turkulainen, kerrotaan ajasta ja maailmasta, jossa Paavo elämäänsä eli. Mutta mikä tekee näytelmästä mielenkiintoisen on se, miten mennyt aika kohtaa meidän aikamme ja tämän ajan ilmiöt.


Paavo Nurmen lapsuuden perhe oli köyhä ja isä kuoli varhain. Paavo meni töihin jo 12-vuotiaana - leipurin juoksupojaksi, jotta perhe saisi lisäelantoa. Paavo säästi ja osti säästöillään haaveilemansa kumitossut 15-vuotiaana. Juokseminen muuttui helpommaksi. Ja juoksemista Paavo rakasti.


Näytelmä liikkuu eri aikatasoilla. Näytelmä on yhdistelmä fiktiota ja elämäkertaa. Nuorta Paavo Nurmea näyttelee Markus Järvenpää, ja upeasti näytteleekin. Vanhaa Paavoa näyttelee legendaarinen Heikki Nousiainen, jonka tunteitten kautta näytelmä etenee.

Turun Jarrumiehenkadun puutalorötiskät pitäisi kaataa ja saada uusia kerrostaloja tilalle. (Hauska detalji muuten, että maailman paras juoksija asui Jarrumiehenkadulla). Eräästä rötiskän asunnosta löytyy vanhus, jossa on jotain tuttua. Näytelmä kertoo, miten uusi kaupunkistrategia sen jälkeen etenee ja mitä tapahtuukaan rötiskästä löytyneelle vanhalle Paavo Nurmelle. Turun kunnallispolitiikka tuodaan näytelmässä kiinnostavana esiin. Nurmen kotitalo on kuitenkin edelleen pystyssä ja toimii kotimuseona. Ja Paavo Nurmi joutuu näytelmässä Loppukiri-nimiseen palvelutaloon. Vanhustenkin kohtelua heijastellaan Nurmen kautta. 




Näytelmän on kirjoittanut turkulaishuumorin taitava Roope Lipasti ja sen on ohjannut Jarno KuosaNäytelmä etenee lennokkaasti ja rytmikkäästi, mikä sopii hyvin lentävän suomalaisen tarinalle.

Paavo Nurmi oli mielenkiintoinen, sulkeutunut, epäsosiaalinen ja ristiriitainen persoona ja se osataan tuoda tässä tarinassa hyvin esiin. Paavo menestyi kaikessa, mihin hän ryhtyi. Hän harjoitteli määrätietoisesti ja juoksi sekuntikelloa vastaan. Lahjakkuus ja määrätietoisuus tekivät hänestä sen kuuluisan lentävän suomalaisen. Mutta ihmisistä hän ei pitänyt. 

Paavo kuitenkin toimi juoksu-uransa jälkeen vielä valmentajana ja senkin hän osasi. Berliinin olympialaisissa oli yhdeksän mitalia tarjolla ja Nurmen valmennettavat voittivat niistä seitsemän.

Nurmi oli myös taitava liikemies. Juoksijauransa jälkeen hän suuntasi määrätietoisuutensa ja tarmonsa liike-elämään ja menestyi loistavasti liikemaailmassa. Hän rakennutti Helsinkiin noin 40 taloa. Talvisodan aikana pommitettiin Helsinkiä. Ja näytelmässä tuodaankin nuo pommitukset kiinnostavasti esiin - Pienen näyttämön hienoa tekniikkaa käyttäen. Paavo Nurmi tarkkailee, mihin pommit Helsingissä osuvat. Ja kuin ihmeen kaupalla Paavon rakennuttamat talot säästyivät tuhoilta.

Näytelmän punaisena lankana kulkee Paavon ajatukset yksin pärjäämisestä. "Koskaan en ole apua tarvinnut". "Rikas on se, jonka ei tarvitse olla riippuvainen kenestäkään". "Toiset ihmiset ovat voittamista varten". 

Nuo ajatukset kyllä pistävät miettimään tätä aikaa tässä nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa. Toisaalta ymmärrän myös nuo ajatukset Paavon köyhää lapsuutta vasten.


Paavo Nurmi oli brändi aikana, jolloin koko brändi -sanaakaan ei tunnettu. Innostuin Paavo Nurmi -näytelmän vuoksi kuunelemaan Turun Kirjamessuilla Kalle Virtapohjan esitelmän kirjastaan: Mies, josta tehtiin patsas - Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö.  Ja sieltä aukesi vielä yksi mielenkiintoinen kulma Nurmeen: Paavo Nurmi loi Suomi -kuvaa ulkomailla voimakkaammin kuin tänä päivänä ehkä ymmärretään. Hänellä oli apuna ulkoministeriön konsulaattiverkosto, joka välitti kilpailukutsuja. On todella mielenkiintoista peilata Paavo Nurmea nykyaikaan. 


Mutta takaisin näytelmään. Taas kerran nautin projisoinneista. Koko näyttämön korkuiset juoksevat jalat olivat hieno idea. Ja Paavon syntymäkin oli toteutettu jännittävästi - varjoteatterin keinoin. Kiitos Mika Hiltunen ja työryhmä.

Näytelmä loppuu mielenkiintoiseen keskusteluun, kun vanha ja nuori Paavo kohtaavat toisensa. On antoisaa kuunnella heitä, sillä he kyseenalaistavat toistensa valintoja. Vanha Paavo on jo elämänsä elänyt ja tekisi elämässään joitakin asioita toisin, sieltä löytyi se inhimillinen Paavo. Kun taas Nuori Paavo on nuori Paavo elämän uhossaan ja tietää tarkalleen, mitä tekee. Markus Järvenpää on uskottava särmikkäässä roolissaan. 

Näytelmän muut noin viisikymmentä roolia esittävät: Minna Hämäläinen, Kimmo Rasila, Ulla Reinikainen, Stefan Karlsson, Aksa Korttila ja Ulla Korttila. Sekä bodarit: Esa Lindfors ja Miika Jernberg. 



Paavo Nurmi on aina kiinnostava ja ajankohtainen, sen tämä näytelmä osoitti. Ja Nurmen tarinasta löytyy paljon viitteitä tähän aikaan. 
Paavo Nurmen syntymästä  tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta  
(1897-1973).


Kiitos Turun Kaupunginteatteri kiinnostavasta näytelmästä. Vilkutin Paavo Nurmen patsaalle ylittäessäni Itäistä Rantakatua...  

- Tuula


Kuvat: Otto-Ville Väätäinen / Teatterin kuvapankki
Turun Kaupunginteatteri on blogini yhteistyökumppani.
Lisää ohjelmatarjontaa löydät TÄÄLTÄ.


18 kommenttia:

  1. Kuulostaapa hienolta näytelmältä; en tiennytkään että Nurmesta oli tehty sellainen.

    VastaaPoista
  2. Paavo Nurmi on ajankohtainen henkilö. Suomi 100 vuotta ja Nurmi 120 vuotta. Ja sopii hyvin avaamaan Turun Kaupunginteatterin uutta kautta. Pienen näyttämön ensi-ilta korkattiin tuolla näytelmällä.
    Kiitos Jael ja mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoiselta kuulostaa. Voisin kyllä mennä tuota katsomaan.
    Mutta purnaan sitä vastaan (ei varsinaisesti kuulu näytelmään) että seniorien/vanhusten palvelutalojen/hoitolaitosten nimeksi laitetaan "Loppukiri", "Auringonlasku" "Iltarusko" tai muuta vastaavaa. Miten masentavaa!
    Mukavaa viikonloppua sinulle ystäväni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mielenkiintoinen esitys. Urheilua, historiaa ja yhteiskuntaa. Ja jännästi se "sivalsi" tätäkin päivää. Tuo palvelukoti Loppukiri oli tarkoituksellisesti siihen laitettu, mainiota provoa. Siinäkin osasivat linkittää tuon nimen tämän päivän maailmaan, sillä on todella masentavaa, kun palvelutalojen / hoitolaitosten nimet ovat niin auringonlaskun nimiä. Herkällä korvalla luet, kiitos :) Mukavaa sunnuntaita sinulle ystäväni sinne isolle saarelle <3

      Poista
  4. Kylläpä esitit näytelmän mielenkiintoisesti. Alkoi tekemään mieli Turkuun sitä katsomaan... ja se on paljon se että täältä Helsingin kupeesta sellaista suunnittelee. Olisi mielenkiintoista joskus käydä Turun kaupunginteatterissa niin saisi käsityksen muustakin kuin omasta lempparista eli Helsingin kaupunginteatterista. Oikein hyvää viikonloppua<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Sari <3
      Tämän näytelmän ajatukset ja teemat kuin myös Paavo jäivät pitkäksi aikaa mieleeni. Se on hyvän näytelmän merkki. Tervetuloa joskus tänne Turun Kaupunginteatteriin, minun lempiteatteriini. Se on nyt entistä ehompi, kun peruskorjaus vihdoin valmistui kolmen teatterin evakkovuoden jälkeen. Helsingin Kaupunginteatterissa olenkin käynyt muutamaan otteeseen ja nythän teillä menee siellä ihana Myrskyluodon Maija... sinne ehkä myös tieni vie.
      Oikein hyvää viikonloppua myös sinulle Sari <3

      Poista
  5. Nyt näin juhlavuonna onkin hyvä taas muistutella niistä ihmisistä, jotka toivat Suomea tunnetuksi maailmalla. Paavo Nurmi ansaitsee oman näytelmän ehdottomasti.
    Ihanaa viikonloppua Tuula <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paavo Nurmi on myös mielestäni näytelmänsä ansainnut. Hän juoksi Suomea maailmalla tunnetuksi ja komeasti sen tekikin. Komeat juhlavuodet Suomi 100 vuotta ja Paavo Nurmi 120 vuotta.
      Kiitos Outi kivasta kommentista ja mukavaa sunnuntaita <3

      Poista
  6. Kuullostaa tärkeältä historiankuvalta koko näytelmä ja mitkä näyttelijät! Jos asuisin Turussa, menisin viivana katsomaan.

    Muiskuja ihana Tuula <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paavo Nurmi liittyy hienosti Suomen historiaan. Ja hänen kauttaan voi seurata Suomen historiaa. Mielenkiintoiset linkitykset molempiin päin. Heikki Nousiainen on taituri lavalla ja nuorempi Paavo, Markus Järvenpää sanoo, että on ollut hienoa näytellä legendaarisen Heikin kanssa. Kapulanvaihto on sujunut hyvin ja hän on yrittänyt oppia mestarin rinnalla, niin paljon kuin ehtii.
      Kiitos ihanainen Taru ja muiskuja sinne myös <3

      Poista
  7. Todella mielenkiintoinen aihe, jos olisi jossain lähempänä menisin itse ehdottomasti katsomaan. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jonna! Eikö vain olekin. Paavo Nurmea on mielenkiintoista peilata tähän nykyaikaan. Siitä ja muusta kertoi tuo näytelmä.
      Mukava kuulla, että pidit aiheesta. Aurinkoista syysviikkoa!

      Poista
  8. Vastaukset
    1. Sitä se on. Hienosti ja modernisti toteutettu näytelmä. Piti koko ajan mielenkiintoa yllä.
      Kiitos Sussi ja aurinkoista syysviikkoa!

      Poista
  9. Kuulostaa jännältä, minä en ole teatteri-ihmisiä, mutta Paavo kyllä kiinnostaisi! Mukavaa uutta viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paavo oli toteutettu nykyaikaisin keinoin. Ja mielenkiintoisesti peilaten tähän päivään. Voisinkin kuvitella, että ei teatteri-ihmiset kyllä pitäisivät tästä.
      Kiitos kivasta kommentistasi Katja ja mukavaa viikkoa!

      Poista
  10. Enpä olisi uskonut, että Nurmesta tehdään näytelmä. En tarkoita, että hän olisi ollut tylsä aihe. Nyt, kun mietin, niin tietysti hänestä piti tehdä näytelmä, Suomea tunnetuksi tehnyt mies.

    VastaaPoista
  11. Paavo Nurmi oli aikanaan tunnetuin suomalainen. Vei komeasti Suomikuvaa maailmalle. Hyvin mietitty :) Paavo, jos kuka ansaitsee näytelmänsä.
    Kiitos paljon Ansu ja mukavaa vikkoa!

    VastaaPoista