MOMENTS OF MY LIFE

Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä Turun taidemuseossa







Turun taidemuseossa on riemastuttava näyttely. Muuta adjektiivia en osaa edes kuvitella. Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä (1895-1949) olivat kaksi ennakkoluulotonta taiteilijaa aikanaan. Greta ja Sulho  rakastuivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1910-luvulla. Heidän tarinansa on suomalaisen modernismin yksi kiehtovimmista tarinoista: Heidän teoksistaan välittyy raikasta elämäniloa, mutta myös yksinäisyyttä ja melankoliaa. Turun taidemuseossa on 60 heidän teostaan. 


"Tyttö Viiskulmassa"


Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974)

Gretan lapsuudenkotia Helsingissä on kuvattu vauraaksi ja sivistyneeksi ja lapsuuttaan huolettomaksi. Isä Selim Edvar Hällfors oli varatuomari ja hänellä oli asianajotoimisto. Greta kävi seitsemän vuotta oppikoulua. Hänellä oli taiteellisia lahjoja niin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen kuin musiikkiinkin. Hän opiskeli musiikkiopistossa pianon, viulun ja harpun soittoa. 


Mynämäen talo


Sulho Wilhelmi Sipilä (1895-1949)

Sulho syntyi Brändössä Ahvenanmaalla. Hänen isänsä oli kirkkoherra. Kirkkoherran perhe muutti 1902 Mynämäkeen ja Mynämäen pappilasta tuli pitäjän kulttuurielämän keskus. Yläpuolella kuva Sipilöitten Mynämäen talosta, talo säilyi suvulla. Sulho kävi Turun suomalaista klassillista lyseota, vaikka perheen kotikieli oli ruotsi. Sulho opiskeli menestyksellisesti viulunsoittoa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1915 Sulho muutti Helsinkiin ja aloitti isänsä toivomuksesta teologian opinnot. Ne loppuivat lyhyeen, sillä taideopinnot veivät voiton teologian opinnoista. Sulholla oli myös toinen ammatti, hän meni vuonna 1920 Merikadettikouluun ja valmistui Merisotakoulusta vuonna 1927 merivoimien upseeriksi. 




*****

Greta ja Sulho avioituivat vuonna1924. Pariskunta bailasi modernisoituvassa Helsingissä; kaupungista oli tullut Suomen pääkaupunki 1912. Nuoret rakastivat toisiaan palavasti. He seurasivat tiiviisti taidelehdistä ulkomaisen taiteen uusimpia ilmiöitä. Ja he ihastuivat taiteen uusiin virtauksiin maailmalla. 


Greta sunnuntaiajelulla Töölössä 1930



Gretan maalaus: Keittiössä 1910 -luku. Kollaasitaidetta. Tämä on minusta niin hauska työ. Minäkin väkerrän kollaaseja valokuvista. Greta lisäsi maalausten sommitteluun mm. leikattuja sanomalehtipaperin paloja. 

Helsinki

Kaupunkiaiheet olivat olennainen osa molempien taiteilijoitten maalaustuotantoa. Greta oli lähtökohdiltaan ja elämäntavoiltaan niin kaupunkilainen kuin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä voi olla. Sulho heittäytyi myös kaupungin rytmiin muutettuaan Helsinkiin Mynämäen pappilasta. Kaupat, kahvilat, autot ja huvitilaisuudet ja muodikas pukeutuminen olivat heidän maailmaansa. Myös kotinsa kaupuninäkymiä ikkunoista he tallensivat maalaamalla. 


Kodin ikkunasta näkyi myös luistelijoita. 

Laivastotanssiaisissa / vesivärityö Sulho Sipilä

Suomen Joutsen (Sulho Sipilä) 

"Tanssii tähtien kanssa". Näin tanssittiin charlestonia 1920-luvulla. Vesivärityö.

Onnea alkoivat  kuitenkin varjostaa taloushuolet ja lapsettomuus sekä Sulhon pitkät työmatkat merillä. Miehen pitkät poissaolot kuormittivat Gretaa. Ja Gretan terveys petti. Ilot ja surut, ne näkyvät taiteilijapariskunnan maalauksissa. Sulho erosi omasta pyynnöstään Suomen laivaston komentajakapteenin virasta marraskuussa 1944. Hän oli kärsinyt pitkään sydänvian aiheuttamista ongelmista. 


Gretan instrumentteja: Harppu ja piano


Greta toimitettiin Kellokosken sairaalaan vuonna 1946. Diagnoosiksi on merkitty skitsofrenia, mutta sairauden luonnetta on arvioitu myöhemmin uudelleen. Sulho kävi häntä katsomassa säännöllisesti. Sulho kuoli aivoverenvuotoon joulukuussa 1949,  kuolinpäivänään hän oli vielä käynyt Gretaa tervehtimässä. Sulho Sipilä oli kuollessaan 54-vuotias. 


Greta Hällfors-Sipilä kuoli vuonna 1974. 



Johanneksen kirkko näkyi Gretan ja Sulhon kodin ikkunasta. Gretan maalaus.  

Palaan tähän päivään. Vesa-Matti Loiri siunattiin Helsingin Johanneksen kirkossa. 


Mielenkiintoinen näyttely. Suosittelen ilolla.

/ Tuula 

Minut löytää instagramista: tuulaslife sekä facebookista: Tuula's life




14 kommenttia

  1. Olen aina rakastanut taidetta, josta näen heti mitä se esittää. Modernit jutut eivät ole minun juttujani. Nautin siis tästä postauksesta kovasti. Ihana tuo kuva Gretasta auton ratissa.
    Kaunista alkavaa viikkoa sinulle Tuula <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näistä maalauksista näkee, mitä ne esittävät, vaikka ovatkin modernisti toteutettuja. Minä tykkään myös ihan abstraktista taiteesta, jokin siinä vetää puoleensa. Mutta nämä Sipilöitten taulut kyllä ihastuttivat minua. Ja Greta auton ratissa - valokuvista tykkään. Ja myös valokuvataiteesta <3
      Kiitos kivasta kommentistasi, vaikka vähän myöhässä vastaankin , mutta parempi myöhään. Mukavaa viikko sinulle Outi <3

      Poista
  2. Mielenkiintoinen postaus liittyen kahteen taiteilijaan. Turun Taidemuseon sivuilta ja wikipediasta löytyi lisää tekstiä Gretan ja Juhon elämästä.
    Kiitos Tuula, kun kerroit näyttelystä ja sait meidät lukemaan lisää pariskunnasta, joka käytti rohkeasti värejä ja oli aikaansa edellä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon Marjatta! Minulle taulut antavat enemmän, kun tiedän taustoista. Ja niin myös sinulle. Kiva kun inspiroiduit tästä aikanaan modernista pariskunnasta. Oli mielenkiintoinen näyttely. Kävin sen kahdesti läpi, jotta sain tallennettua mieleeni tunnelmia.
      Kiitos Marjatta ja mukavaa viikkoa <3


      Poista
    2. Ihastuin ja kiinnostuin taiteilijapariskunnasta niin paljon, että lainasin kirjastosta Riitta Ojanperän kirjan Greta Hällforss-Sipilä ja Sulho Sipilä. Teoksesta Johanneksen kirkko tulee mieleen ukranalainen naivistitaiteilija Marija Prymatsenko (1908-1997).
      Mukavaa lokakuun jatkoa! Toivottavasti flunssa-aalto kiertää sinut kaukaa!

      Poista
    3. Koen sinussa samaa kuin itsessäni, kun innostun jostakin asiasta, yleensä taiteesta, niin siitä on saatava lisää tietoa. Olen muuten kirjoittanut Maria Prymatsenkosta blogikirjoituksen, kun näyttely oli Turun Aboa Vetus & Ars Novassa: https://www.tuulaslife.fi/2018/05/maria-prymatsenkon-satumainen-nayttely.html?m=1
      Kiitos Marjatta ja mukavaa marraskuuta!

      Poista
  3. Olen erittäin huono arvostella taidetta, joten ainoa kriteeri oman sydämeni ääni. Gretan ja Sulhon taiteesta välittyy katsojalle haikeutta, rakkautta ja kaipuuta. Uskon, että se olikin heidän sanoma meille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paras tapa arvostella taidetta on sydämen ääni. Minä haluan sydämen äänen lisäksi kuulla myös taustat. Ajankohdat, paikat, elämäntilanteen jne. Niiden avulla taidenäyttelystä tulee enemmän kuin taulunäyttely. Tämäkin oli elämänmakuinen näyttely ja se välittyi.
      Kiitos Nadine ja mukavaa viikkoa <3

      Poista
  4. Onpa karun kaunis tarina kohokohtineen ja romahduksineen. Pidän noista tauluista. Rehellisiä ja elämänmakuisia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sanottu. Karun kaunis tarina. Elämänmakuinen tarina. Ja elämänmakuinen näyttely. Se välittyi.
      Kiitos Riitta ja mukavaa viikkoa <3

      Poista
  5. En ole ollut taidemuseossa sitten lapsuuden. Turussa siis. Ehkä joskus sitten kun taas vierailee siellä päin Suomea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun Turkuun tulet, niin ehdottomasti kannattaa vierailla Turun taidemuseossa. Se on arkkitehtuurisesti upea ja siellä on upeita näyttelyitä ympäri vuoden.
      Kiitos Melissa ja mukavaa viikkoa <3

      Poista
  6. Kiitos, Tuula! Elämänmakuinen tarina heillä.

    VastaaPoista
  7. Niin minäkin sen koin. Iloa ja surua, sellaista elämä on. Mielenkiitoinen näyttely sekä Greetan ja Sulhon tarina.
    Kiitos Niina ja mukavaa viikkoa <3

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

Professional Blog Designs by pipdig