Kulttuuria ja tapoja. Hyvää uutta vuotta 2023!

 

Minulla on tapana (jos vain mahdollista) tutustua niin teatteriesitykseen, elokuvanäytökseen ja museoiden näyttelyihin etukäteen mahdollisimman hyvin. Saan silloin enemmän irti aiheesta.  

Sain joulahjaksi Hannu Salmen kirjoittaman kirjan Tunteiden palo - Turku liekeissä 1827. Ja kirjan innoittamana kävin taas Luostarinmäen museokorttelissa (en tiedä monettako kertaa). Näin pääsin syvemmälle Turun palon tapahtumiin. 

 

Tässä pähkinänkuoressa Luostarinmäen museosta, joka aikaisemmin tunnettiin Turun Käsityöläismuseona. Kortteli on Turun ainoa yhtenäinen puutaloalue, joka säilyi vuoden 1827 Turun palossa. Alueen yli 200 vuotta vanhat rakennukset sijaitsevat alkuperäisillä paikoillaan. Korttelin pihat, kodit ja kujat muodostavat ainutlaatuisen miljöön keskellä Turun kaupunkia. Museo on ainutlaatuinen koko maailmassa. 

Luostarinmäen kujilla kulkiessani voin vain kuvitella, millainen järkytys Turun palo on ollut sen ajan ihmisille. Turun palo syttyi 4.9.1827 ja se oli Pohjoismaiden suurin palo koskaan. Palossa menehtyi 17 ihmistä, mutta aineelliset vahingot olivat mittavat. Kaupungista 70% paloi eli vain 1/3 rakennuksista säästyi palolta. Yli 11000 ihmistä menetti yhdessä yössä kotinsa. Turussa asui tuohon aikaan 14000 asukasta. 

Kirjailija Hannu Salmi lähestyy paloa tunteiden näkökulmasta, ihmisten historiana. Tapahtuman jälkeen ihmiset eivät saaneet katastrofiin mitään psyykkistä apua, sellaista apua ei silloin tunnettu. Mitä kaikkea onkaan jäänyt kytemään ihmismielissä. Salmi kuvaa kirjassaan kauhunhetkiä, alakuloa, syyllisyyttä, ahneutta, surua ja myötätuntoa. 

*****

Siirrytään teatteriin. Kävin syksyllä katsomassa Turun Kaupunginteatterissa Hiljaiset sillat. Valmistauduin taas kerran huolella esitykseen. Kävin ensin mediatilaisuudessa, jossa minulla oli ilo jutella lavastaja Jani Uljaksen kanssa tulevan musikaalin lavastuksesta ja yleensäkin, miten hän saa inspiraation lavastukseen eri esityksissä, miten sen suunnittelee ja miten aloittaa. Mediatilaisuuden jälkeen luin Robert James Wallerin romaanin ja palautin näin mieleeni siltojen tarinaa. Ja ennen teatterinäytöstä vuokrasin vielä elokuvan Areenasta ja katsoin sen. Olin unohtaa...  kuuntelin myös Broadwaylla taltioituja kappaleita ko. musikaalista. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Tätä voi jo sanoa huolelliseksi valmistautumiseksi, eikö totta. Mitä huolellinen valmistautuminen minulle antoi? Intiimin ja hienosti toteutetun musikaalin, Lavastus oli hieno, lavalla oli kaikki tarinaan kuuluvat tärkeät elementit. Ja valaistus kruunasi vielä kaiken. Ja nuo musikaalin laulut ja sävelmät olivat minulle jo tuttuja, joten minulle musikaali oli todellinen elämys. Kiitos Maria Ylipään, Jonas Saaren ja Samuel Harjanteen. 

*****

Ja nyt mennään niinkin pitkälle kuin vuoteen 2017. Kun aikoinaan kävin katsomassa uutta Tuntematonta sotilasta, niin valmistauduin elokuvaan lukemalla Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan (perintökirjojani). Luin kirjan silloin kolmannen kerran elämässäni ja valmistauduin elämykseen. Enkä pettynyt, elokuva oli hieno ja vaikuttava, vaikka Edvin Laineen versio on aina ollut minulle rakas. 

Nautin vastaanottavin silmin ja korvin näistä uusista tulkinnoista: Koskela, Rokka, Vanhala, Hietanen, Lahtinen, Sarastie ja moni muukin. Kiitos Aku Louhimies, kun päivitit elokuvan tähän päivään. Vanhasta Tuntemattomasta oli jätetty moni asia pois johtuen sen ajan arasta tilanteesta. Nyt moni asia sai oikean selvityksen. 

*****

Tällaisia lähestymistapoja minulla on kulttuurielämyksiin. Tunnistatko sinä itsesi näistä tai haluatko kokea asiat "uusin silmin". 

Minulta on pyydetty, että kirjoittaisin useammin blogia kuin kerran kuussa, joka on valitettavasti ollut tahtini tämän vuoden aikana. Kiitos kivasta pyynnöstä ja kauniista sanoista, yritän parantaa tapani.

Kiitokseni kaikille lukijoilleni ja Onnekasta Uutta Vuotta 2023!

/ Tuula 

Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin ja Instagramin kautta

SHARE:

kulttuuri, teatteri, uusivuosi

Hiljaiset sillat - tunnelmia Turun Kaupunginteatterin musikaalista

 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Hiljaiset sillat oli 1990-luvulla todellinen tapaus. Olen lukenut sekä kirjan että katsonut elokuvan. Minua jopa jännitti, miten tämä katkeransuloinen rakkaustarina toteutuu teatterinlavalla ja musikaalina. Tässä tunnelmiani. 

En kerro tässä jutussani loppuratkaisua, sillä nuorempi sukupolvi ei tätä tarinaa tunne. Tässä kuitenkin kehyskertomus pienesti, jotta tarina aukeaa. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Francesca Johnson (Maria Ylipää) on syntynyt Italiassa.  Hän on sotamorsiamena muuttanut turvalliseen Amerikkaan Eurooopan toisen maaillmansodan kauhuista ja kotiutunut Iowan syrjäiselle maaseudulle. Francesca on jättänyt aikoja sitten opettajan ammattinsa ja tyytynyt osaansa kotirouvana sekä maanviljelijän vaimona. Iowassa on hyvä elää, mutta runous ja taide eivät kuulu siellä elämään ja niitä Francesca kaipaa. Hän ei ole päässyt toteuttamaan vieraassa maassa unelmiaan. 

Robert Kincaid (Jonas Saari) on National Geographic -lehden valokuvaaja, joka saapuu Madisonin piirikuntaan kuvatakseen vanhoja, katettuja siltoja. Mies on yksinäinen, oman tiensä kulkija, joka on kulkenut maailman eri kolkissa valokuvaamassa, se on ollut hänen valintansa. Robertille luonnonvalo on kuvatessa tärkeä, hänelle on kuvissaan tärkeää paljastaa arkielämän kauneus. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Musikaalissa eletään vuotta 1965. Francescan mies on lähtenyt lapsien kanssa maatalousmessuille. Francesca istuu kotitalonsa kuistilla juomassa jääteetä, kun pihaan eksyy National Geographic -lehden kuvaaja Robert Kincaid vanhalla sinisellä farmariautollaan. Francesca lupautuu Robertille oppaaksi, jotta tämä löytäisi vielä sen seitsemännen sillan, Rosemanin sillan. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Hiljainen silta - minne se viekään? Francesca ja Robert rakastuvat. Silta johdattaa Francescan ja Robertin polulle, jossa keskiössä ovat tunteet ja vaikeat elämänvalinnat. 

Hiljaisten siltojen tarina on tuttu monille Robert James Wallerin romaanista sekä vuonna 1995 ilmestyneestä elokuvasta, jota tähdittivät Meryl Streep ja Clint Eastwood. Tätä Suomessa ensimmäistä kertaa nähtävää musikaaliversiota tähdittävät Maria Ylipää ja Jonas Saari. Musikaalivelho Samuel Harjanne on ohjannut tämän kauniin ja surullisen rakkaustarinan. Olen aikaisemmin nähnyt Harjanteen ohjaaman musikaalin Pieni Merenneito Helsingin Kaupunginteatterissa, joten minulla oli isot odotukset myös Hiljaisiin siltoihin. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Enkä pettynyt. Intiimi ja elämänmakuinen musikaali on hienosti toteutettu. Musiikki pystyi loistavasti korostamaan rakastavaisten ristiriitaisia tunteita. Se meni sieluun saakka. Francescalla on vaikea tehtävä valita perheen, uuden rakkauden ja unelmien välillä. Pysyäkö kotiäitinä vai valitako tuntematon tulevaisuus valokuvaaja Robertin kanssa.  Teema sopii hyvin tähänkin päivään ja siihen on helppo samastua. Onneksi oli nenäliinoja mukana. Musiikin sovituksesta vastaa monista musikaaleista tuttu kapellimestari Eeva Kontu. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Maria Ylipää roolistaan: "Minusta siinä on kyse myös jokaisen meidän nähdyksi tulemisen tarpeesta. Robert ja Francesca näkevät toisissaan jotain sellaista, mitä elämä ei ole muuten heille tarjonnut. Sillä on vaikutus molempiin. Ei tällainen valinta ole yhtään sen helpompi tänä päivänäkään."

Minua on aina kiinnostanut lavastus ja jo ennen esitystä pohdin, miten tarinan tärkeät elementit, Iowan maaseudun, maatalon, kuuman elokuun ja katetun sillan saa toteutettua Turun Kaupunginteatterin suurelle näyttämölle? Lavastaja Jani Uljas on tehnyt loistavaa työtä, nämä kaikki toteutuivat. Ja loppukohtaus kertoi minulle sen saman kuin kirjassa ja elokuvassakin. Jos ei tunne tarinaa, loppukohtaus näyttäytyy toisin, mutta tulos on sama. Hieno toteutus. 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Ja valo on tärkeä myös tässä esityksessä, niin tähtitaivaat kuin Iowan komeat auringonnousut ja laskutkin on loihtinut valosuunnittelija Kalle Ropponen. 

Musiikin on säveltänyt ja sanoittanut Jason Robert Brown. Laulujen suomennoksesta vastaa Hanna Kaila. Francescan laulamassa musiikissa on kuultavissa myös hänen juurensa Italiassa. Jonas Saari yllätti minut laulajana, upeaääninen mies. Vielä nostaisin esiin Marian ja Jonaksen yhdessä esittämät balladit, ne sykähdyttivät. 

Hiljaisten siltojen teksti on Marshan Normanin. Taitavat videoprojisoinnit on suunnitellut Sanna Malkavaara. 1960-luvun puvustuksesta vastaa Tiina Valkama. 

Laulujen lisäksi musikaalissa on myös paljon puheosuuksia. Tekstin suomennoksen on tehnyt Reita Lounatvuori. Koreografina on Osku Heiskanen ja äänisuunnittelusta vastaa Iiro Laakso. Ohjaajan assistentti Jack Johansson. Naamioinnin suunnittelu: Jessica Rosenberg ja Petriina Suomela

Kirsi Tarvainen Margena irrotti monet makeat naurut yleisöltä. Kuvassa myös Lasse Pajunen. 

Muun esiintyjäkaartin muodostavat: Stefan Karlsson, Akseli Ferrand, Linda Hämäläinen, Kirsi Tarvainen, Marika Huomolin, Peter Nyberg, Reeta Vestman, Julius Martikainen, Lasse Pajunen, Anna-Maija Jalkanen, Peter Nyberg, Sonja Pajunoja. 

Robert Kincaid sanat Francescalle: "Tässä epävarmuuden universumissa tällaisen varmuuden saavuttaa vain kerran, ei useammin, vaikka eläisi kuinka monta elämää."

Kuva: Otto-Ville Väätäinen

Intiimi ja herkkä Hiljaiset sillat poikkeaa show -musikaalien joukosta. Tätä on ilo suositella. 

Kuvat: Otto-Ville Väätäinen 

Turun Kaupunginteatterin ohjelmisto löytyy TÄÄLTÄ

Olen nähnyt esityksen medialipulla. 

/ Tuula

SHARE:

Hiljaiset sillat, kulttuuri, musikaali, Turun Kaupunginteatteri

Rannekello miehelle ja naiselle - Trendhim

Yhteistyössä: Trendhim

Minä olen aina ollut kelloihmisiä. Koruja käytän silloin tällöin, mutta rannekello on aina ranteessani. Olen isojen kellojen ystävä. Ensimmäisen isomman kellon ostin nuoruudessani Tukholmasta. Se oli ihana. Ja siitä se rakkaus isoihin kelloihin alkoi. 

Ja vähän historiaa rannekelloista: 

Tiesitkö, että rannekello on alunperin kehitetty naisten käyttöön? 1800-luvun loppupuolella miehet käyttivät taskukelloja. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi, niin upseereilla oli yleisesti taskukelloja. Niiden käyttö oli kuitenkin rintamalla sodan melskeessä erittäin hankalaa. Ja myös silloiset lentäjät kokivat konetta ohjatessaan taskukellon käytön hankalaksi. Näin rannekello yleistyi ja voitti nopeasti taskukellon suosiossa. 

Kun kännykät ylestyivät, niin rannekellojen myynti laski. 

Mutta nykyään rannekello on kokenut uuden nousun, oikean renessanssin. 

Valitsin yhteistyön merkeissä TRENDHIM :in valikoimista tämän hopeanvärisen Malthe Moment -kellon. Ihastuin kellon suoraviivaiseen tyyliin. Kellotaulussa on hopeanväriset numerot ja viisarit sekä pieni Seizmontin logo. 

Metalliranneke on kestävä ja mukava. Se sopii sekä miehelle että naiselle, sillä ranneketta on helppo lyhentää. Mietin pitkään, kumman valitsen hopean- tai kullanvärisen kellon ja rannekkeen, mutta hopeanväri vei voiton. Tämä sopii joka tilanteeseen. Kello on lisäksi kevyt ja ja siinä on kestävä sekä  tarkka japanilainen kvartsikoneisto. Kellon halkaisija on 4 cm. Kellon rannekkeen mitat: maksimissaan ranteen koko on 21 cm ja minimissään 15 cm. 

Rannekkeen kuvassa näkyvää osaa siirtämällä saa ranneketta pienennettyä ja suurennettua. 

Vaikka Trendhim on miesten asusteliike, niin siellä on kelloja, koruja, erilaisia laukkuja ja lompakoita, jotka sopivat hyvin myös naiselle. Kannattaa käydä sivuilla katsomassa.Trendhimin verkkokauppa on suunniteltu kivan selkeäksi ja valikoimaa on kattavasti ja se on suomenkielinen. Pian on Isänpäivä ja joulukin lähestyy.  

Nyt heräsi kysymys. Oletko sinä kelloihmisiä? 

Hyvää marraskuuta! 

 / Tuula 

Minut löytää instagramista: tuulaslife sekä facebookista: Tuula's life

SHARE:

lifestyle, rannekello, Trendhim

Greta Hällfors-Sipilä & Sulho Sipilä Turun taidemuseossa

Turun taidemuseossa on riemastuttava näyttely. Muuta adjektiivia en osaa edes kuvitella. Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä (1895-1949) olivat kaksi ennakkoluulotonta taiteilijaa aikanaan. Greta ja Sulho  rakastuivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1910-luvulla. Heidän tarinansa on suomalaisen modernismin yksi kiehtovimmista tarinoista: Heidän teoksistaan välittyy raikasta elämäniloa, mutta myös yksinäisyyttä ja melankoliaa. Turun taidemuseossa on 60 heidän teostaan. 

"Tyttö Viiskulmassa"

Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974)

Gretan lapsuudenkotia Helsingissä on kuvattu vauraaksi ja sivistyneeksi ja lapsuuttaan huolettomaksi. Isä Selim Edvar Hällfors oli varatuomari ja hänellä oli asianajotoimisto. Greta kävi seitsemän vuotta oppikoulua. Hänellä oli taiteellisia lahjoja niin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen kuin musiikkiinkin. Hän opiskeli musiikkiopistossa pianon, viulun ja harpun soittoa. 

Mynämäen talo

Sulho Wilhelmi Sipilä (1895-1949)

Sulho syntyi Brändössä Ahvenanmaalla. Hänen isänsä oli kirkkoherra. Kirkkoherran perhe muutti 1902 Mynämäkeen ja Mynämäen pappilasta tuli pitäjän kulttuurielämän keskus. Yläpuolella kuva Sipilöitten Mynämäen talosta, talo säilyi suvulla. Sulho kävi Turun suomalaista klassillista lyseota, vaikka perheen kotikieli oli ruotsi. Sulho opiskeli menestyksellisesti viulunsoittoa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1915 Sulho muutti Helsinkiin ja aloitti isänsä toivomuksesta teologian opinnot. Ne loppuivat lyhyeen, sillä taideopinnot veivät voiton teologian opinnoista. Sulholla oli myös toinen ammatti, hän meni vuonna 1920 Merikadettikouluun ja valmistui Merisotakoulusta vuonna 1927 merivoimien upseeriksi. 

*****

Greta ja Sulho avioituivat vuonna1924. Pariskunta bailasi modernisoituvassa Helsingissä; kaupungista oli tullut Suomen pääkaupunki 1912. Nuoret rakastivat toisiaan palavasti. He seurasivat tiiviisti taidelehdistä ulkomaisen taiteen uusimpia ilmiöitä. Ja he ihastuivat taiteen uusiin virtauksiin maailmalla. 

Greta sunnuntaiajelulla Töölössä 1930

Gretan maalaus: Keittiössä 1910 -luku. Kollaasitaidetta. Tämä on minusta niin hauska työ. Minäkin väkerrän kollaaseja valokuvista. Greta lisäsi maalausten sommitteluun mm. leikattuja sanomalehtipaperin paloja. 

Helsinki

Kaupunkiaiheet olivat olennainen osa molempien taiteilijoitten maalaustuotantoa. Greta oli lähtökohdiltaan ja elämäntavoiltaan niin kaupunkilainen kuin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä voi olla. Sulho heittäytyi myös kaupungin rytmiin muutettuaan Helsinkiin Mynämäen pappilasta. Kaupat, kahvilat, autot ja huvitilaisuudet ja muodikas pukeutuminen olivat heidän maailmaansa. Myös kotinsa kaupuninäkymiä ikkunoista he tallensivat maalaamalla. 

Kodin ikkunasta näkyi myös luistelijoita. 

Laivastotanssiaisissa / vesivärityö Sulho Sipilä

Suomen Joutsen (Sulho Sipilä) 

"Tanssii tähtien kanssa". Näin tanssittiin charlestonia 1920-luvulla. Vesivärityö.

Onnea alkoivat  kuitenkin varjostaa taloushuolet ja lapsettomuus sekä Sulhon pitkät työmatkat merillä. Miehen pitkät poissaolot kuormittivat Gretaa. Ja Gretan terveys petti. Ilot ja surut, ne näkyvät taiteilijapariskunnan maalauksissa. Sulho erosi omasta pyynnöstään Suomen laivaston komentajakapteenin virasta marraskuussa 1944. Hän oli kärsinyt pitkään sydänvian aiheuttamista ongelmista. 

Gretan instrumentteja: Harppu ja piano

Greta toimitettiin Kellokosken sairaalaan vuonna 1946. Diagnoosiksi on merkitty skitsofrenia, mutta sairauden luonnetta on arvioitu myöhemmin uudelleen. Sulho kävi häntä katsomassa säännöllisesti. Sulho kuoli aivoverenvuotoon joulukuussa 1949,  kuolinpäivänään hän oli vielä käynyt Gretaa tervehtimässä. Sulho Sipilä oli kuollessaan 54-vuotias. 

Greta Hällfors-Sipilä kuoli vuonna 1974. 

Johanneksen kirkko näkyi Gretan ja Sulhon kodin ikkunasta. Gretan maalaus.  

Palaan tähän päivään. Vesa-Matti Loiri siunattiin Helsingin Johanneksen kirkossa. 

Mielenkiintoinen näyttely. Suosittelen ilolla.

/ Tuula 

Minut löytää instagramista: tuulaslife sekä facebookista: Tuula's life

SHARE:

kulttuuri, Turku, Turun taidemuseo

Kehonkoostumusmittaus Bodymajan itsepalvelupisteellä

Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni kehonkoostumusmittauksessa. Se oli antoisa kokemus. En edes tiennyt mitä painan, sillä ylimääräiset kilot ovat tulleet kesällä kuin varkain. Paino ja moni muu asia selvisi minulle Bodymajan kehonkoostumusmittauksessa. 

Mainos with  Bodymaja

Bodymajan kehonkoostumusmittaukset toimivat itsepalveluperiaatteella. Toimipisteitä on yhdeksällä paikkakunnalla.  Valitsin minua lähimpänä olevan Raision toimipisteen, joka sijaitsee Kauppakeskus Myllyssä Raisiossa. 

Miten toimia: Bodymajan kehonkoostumusmittaukseen pääsee helposti ilman ajanvarausta. Mittaus tulee kuitenkin etukäteen ostaa verkkokaupasta. Hinnat alkaen 19,90 euroa. Kerron hinnoista lisää tämän hyvinvointipostauksen lopussa ja minulla on myös ilo tarjota alekoodi seuraajilleni. 

Ovi mittauskoppiin avautuu sähköisesti. Kun olet varannut verkkokaupasta mittauksen, saat maksun yhteydessä sähköpostiin avautumislinkin, sitä klikkaamalla ovi aukeaa. 

Mittaus tapahtuu parin neliömetrin kokoisessa kopissa. Jännittyneenä astuin sisään, että mitenkähän tässä toimitaan. Paljaat jalat putsasin Bodymajassa olevilla kosteuspyyhkeillä ja astuin laitteelle. Muuten ei tarvitse riisuutua, vain ne sukat pitää poistaa. Mittaus tehdään InBody 770-laitteella, jossa heikko sähkövirta kulkee kehon läpi (sähkövirtaa ei tunne). Tämän sähkövirran vuoksi mittaus ei sovi henkilölle, jolla on sydämentahdistin.  

Kehonkoostumusmittaus kestää vain minuutin, mutta kopissa voi olla 12 minuuttia. Siinä ajassa ehtii hyvin näppäillä laitteeseen tarvittavat tiedot eli: ikä, pituus  ja sukupuoli. Laite punnitsee myös painon. 

Se oli helppoa. Mittauksen aikana seisoin laitteessa minuutin ajan - kädet ja jalat paikoillaan antureissa. Luotettavan mittaustuloksen saamiseksi kädet on pidettävä hieman erillään vartalosta. 

Mittaustulokset

Tulosraportti on markkinoiden laajin ja se sisältää esim. kehon nestetasapainon, lihasten ja rasvan määrän, rasvaprosentin, haitallisen viskeraalirasvan sekä lihaksiston puolierot. Yhteensä 40 eri mittaria. Jokaisen arvon kohdalla kerrotaan, mitä se tarkoittaa ja mihin se liittyy. 

Asia, joka monia kiinnostaa eniten on paino, niin minuakin. Laite ilmoitti painokseni 68,5 kg eli kiloja on tullut kesällä lisää. Muut testitulokset tulivat nopeasti sähköpostiini. 

Mittaustuloksissa ensimmäisenä on kokonaisarvio ja -kokonaispisteet. Nämä on laskettu lihas- ja rasvamassasta suhteessa tavoitearvoihin. Sain 74 pistettä. Tavoite on 70-90 pistettä. 

Rohkeasti laitan esille lihas- ja rasvadiagnoosini.

Tämä on hyvä mittari kehonkoostumuksen muutosten seurantaan. Painon lisäksi tässä näkyy lihas- ja rasvamassan määrä kiloina. Tuloksesta näkyy, että olen lievästi ylipainoinen ja ylipaino tulee pääosin rasvamassasta. Ihannepainoni on alle 65 kg. Minun pitää kiinnittää jatkossa huomiota ruokavalioon ja liikuntaan. 

Viskeraalirasva eli sisäelinrasva

Viskeraalista rasvaa kertyy vatsaontelossa suolten ja sisäelinten ympärille sekä sisäelinten sisään. Viskeraalirasva on luonteeltaan vaarallista ja sen kertymistä on syytä seurata. Viskeraalirasvan liika kertyminen tuo väistämättä terveysongelmia. Minun tulokseni kertoo, että sisäelinrasvan määrä on päässyt kasvamaan yli haitallisena pidetyn raja-arvon. Ja tässä vaiheessa kannattaa alkaa toimiin. Liikuntaa ja kevyempää ruokaa jatkossa. 

Tässä Bodymajan tietopaketissa lisää tietoa viskeraalirasvasta: Mitä tarkoittaa viskeraalirasva?

Lisää omia tuloksiani: Lihastasapainoni olivat hyvissä luvuissa, niin kädet, jalat, ylärvartalo kuin keskivartalokin. Lihastasapainossa kuvataan rasvatonta massaa. Yllätyin käsieni hyvästä kunnosta. No, siitä saan kyllä kiittää heikkoselkäistä siippaani, joka on ulkoistanut minulle juomavesikanisterien kannon saarimökillä. Kannustaa kuulemma jatkossakin. 

Vyötärö-lantiosuhde oli niukin naukin normaali eli aloitan taas hulahulavanteen pyörittämisen, se on hauskaa liikuntaa ja taitokin on tallessa lapsuudesta. 

Tuloksissa oli monta mielenkiintoista tietoa luettavissa. Tähän loppuun laitan vielä oman ravitsemustilani arvioinnin: Syön proteiiinia normaalisti ja saan mineraaleja normaalisti, mutta kehon rasva on liiallinen. 

Testin hyöty 

Sain tietooni kehostani monta tärkeää asiaa. Mielestäni jokaisen on hyvä tarkistaa "missä mennään" omassa hyvinvoinnissa . Paino nousee ainakin minulla välillä huomaamatta ja lihasmassasta täytyy pitää huolta.  Mittaustulokset näyttivät, että muutosta pitää saada kehossa aikaan. Tämä kehonkoostemittaus on hyvä kannustaja minulle liikkumisessa ja ravinnossa. 

Bodymajan paketit: 

• Yksi käyntikerta 19,90 euroa
• Kolmen käyntikerran paketti 39,80 euroa
• Vuoden paketti 79,90 euroa, tällä paketilla saa vuoden aikana käydä mittauksessa niin monta kertaa kuin haluaa. Tämä mahdollistaa hienosti muutosten seuraamisen. 

Alekoodilla TUULA20 saat Bodymajan verkkokaupasta -20% alennusta mistä tahansa mittauspaketista. Koodin voi käyttää myös useampaan ostokseen, esim. jos vaikka kokeilee kertamittausta ensin ja sitten haluaakin ostaa sarja- tai vuosipaketin. Koodi on voimassa ilman aikarajaa. Tässä linkki verkkokauppaan Bodymaja 

Oma kokemukseni Bodymajan itsepalvelumittauksesta on positiivinen. Käyttö on nopeaa ja vaivatonta. Mittauksissa voin käyttää mitä tahansa Suomen itsepalvelupistettä. Tulokset tallentuvat henkilökohtaisille sivuille, joten tuloksia on jatkossa helppo verrata. Tätä palvelua on ilo suositella. Olen raporttifriikki, joten nyt minulla on hyvä kannustaja. 

Ylös, ulos ja lenkille!

/ Tuula

Minut löytää instagramista nimellä: tuulaslife 

sekä facebookista nimellä: Tuula's life

SHARE:

Bodymaja, hyvinvointi, kauneus ja terveys

Bloggaaminen ja instagram

Helsingin Sanomien uudessa Kuukausiliitteessä on mielenkiintoinen artikkeli somevaikuttaja / yrittäjä  Sara Vannisesta. Hän on yksi Suomen suosituimpia bloggaajia ja instaajia. Hän on tehnyt intohimostaan itselleen työn. Hän aloitti bloggaamisen jo vuonna 2009 Janne Keiturin kanssa, kun sosiaalisesta mediasta ei vielä Suomessa puhuttu bisneksenä. 

Saran blogi alkoi kiinnostaa ja muutamassa viikossa seuraajia oli jo tuhansia. Suosikki-lehti kiinnostui ja pyysi blogia julkaistavaksi omille verkkosivuilleen. Sara sanoo, että se oli ensimmäinen askel uralla. Ja he alkoivat saada kuukausipalkkaa. Ja loppu onkin sitten huikeaa somehistoriaa Saran kohdalla. 

Nämä seuraavat luvut ovat Helsingin Sanomien artikkelista. Olen aina tykännyt luvuista ja raportoinnista, joten laitan luvut tännekin:

Tällä hetkellä sosiaalista mediaa käytetään maailmalla tässä suuruusjärjestyksessä: 

• Facebook 2,9 miljardia käyttäjää
• Youtube 2,5 miljardia käyttäjää
• Whatsapp 2 miljardia käyttäjää 
• Instagram 1,5 miljardia käyttäjää
• TikTok 1,0 miljardia käyttäjää (jatkaa nousuaan, tavoittaa alle 16-vuotiaita)

Sara Vannisen päätyöpaikka ja tärkein kanava on Instagram. 

Jossakin vaiheessa blogeja luettiin vähemmän, mutta nyt on huomattu, että blogit elävät uutta tulemistaan. Instagram on nopeampi kanava niin bloggaajan kuin lukijankin kannalta. Sitä on helppo selata. Minunkin pääkanavani on instagram. Minä olen vähentänyt bloggaamista turhankin paljon, mutta kun blogipostauksia teen, niin yllätyksekseni postauksiani luetaan edelleen mukavasti. Joten uskon tuohon blogien uuteen tuloon ja yritän jatkossakin päivittää blogia. 

Vielä palaan instagramin puolelle. Artikkelissa kerrottiin myös, että norjalaishiihtäjä Johannes Klæbo on kertonut, että häntä kiinnostaa somevaikuttaminen, kun hänen hiihtouransa päättyy. Klæbolla on 437 000 seuraajaa. 

Instagramissa vaikuttajat jaetaan seuraajien koon mukaan Mega-, Makro-, Mikro ja Nanovaikuttajiin. Megavaikuttajilla on seuraajia miljoonia (esim. Kardashianin sisarukset). 

Makrovaikuttajilla on yleensä useita kymmeniä tuhansia seuraajia. Sara Vanninen kuuluu tähän joukkoon. He luovat uusia trendejä ja mielikuvia lukijoilleen. Ovat edelläkävijöitä. 

Mikrovaikuttajilla on noin 5000-10 000 seuraajaa. Heidän lukijansa ovat sitoutuneita ja kuuntelevat vaikuttajan mielipiteitä. Itse kuulun tähän ryhmään.

Nanovaikuttajilla seuraajia voi olla 1000 tai 2000, mutta vaikuttajan merkitys on seuraajille poikkeuksellisen suuri. 

*****

Minun polkuni bloggaamiseen on ollut erilainen kuin Sara Vannisella. En ollut nuori tyttö, joka alkoi blogata, vaan aloitin bloggaamisen eläkkeelle jäätyäni ja vasta myöhemmin perustin instagram -tilini. Ja minulla ei ollut tarkoitus tehdä uraa, tavoitteellisuus syntyi bloggaamisen myötä.  

Olin vapaa tekemään, mitä halusin ilman aikataulua. Nykyään ajattelen yhä vähemmän, mitä joku minusta ajattelee. Tämä somemaailma on tuonut minulle onnistumisen riemua ja itsevarmuutta lisää, kun sekä blogini että instani ovat ihan mukavasti menestyneet. Kiitos kuuluu seuraajilleni. 

Tähän vielä pieni vinkki tavoitteellisille instaajille. Kannattaa huolella paneutua avainsanoihin eli #hastageihin, mikäli haluaa lisää liikennettä instagramiinsa. Tämä pari viikkoa sitten Naantalin Asuntomessuilta otettu kuva on hyvä esimerkki siitä. Kiitos Maarit / Sopusointuja_blogi muistutuksesta #hastagien eli avainsanojen tärkeydestä. Julkaisun tiedoissa näkee hyvin, että avainsanojen kautta on tultu hyvin sisään instagramkuvaan ja nimenomaan ei-seuraajat ovat löytäneet kuvan. 

Tähän jutun loppuun sopii hyvin tarina, miten minusta tuli bloggaaja. Kolmas elämäni -postauksessa kerron itsestäni ja taustoistani. Tämän vanhan postauksen jälkeen on tullut iso joukko uusia lukijoita, jotka eivät tiedä minusta eivätkä blogin alkutaipaleesta mitään. Pieni päivitys on paikallaan. 

/ Tuula 

Minut löytää instagramista nimellä: tuulaslife 

sekä facebookista nimellä: Tuula's life

SHARE:

bloggaaja, blogi, instagram, lifestyle

Sudio E2 -kuulokkeet

Sudio E2 -kuulokkeet 

Mainos with SUDIO

Langattomien kuulokkeiden suosio on kasvanut valtavasti viime vuosina. Enkä ihmettele. Itse olen ihastunut näihin Sudio E2 nappikuulokkeisiin. Niissä on loistava äänenlaatu ja ne pysyvät korvissa erinomaisesti. 

 

Meistä jokaisella on omanlaisensa korvan muoto. Sudion E2 kuulokkeitten mukana tulee viisi erilaista sovitinta, niillä saa säädettyä koon ja istuvuuden juuri sopivaksi omaan korvaan. Sovittimien koot ovat XS:stä XL:ään. Minä käytän M-kokoista sovitinta. 

Pienet kuulokkeet latautuvat täyteen kotelossaan 60 minuutissa. Ja niissä riittää virtaa 6,5 tuntia. Koteloa ladataan USB-laturilla, joka on pakkauksessa. Akun kesto kotelossa on 30 tuntia. 

Sudio E2 -nappikuulokkeissa Hybrid Active Noice Cancelling -melunvaimennus eli hybrid ANC  / Se tarkoittaa, että hienosäädetty suodatin vaimentaa ympäröivän maailman metelin ja voit nauttia musiikista tai äänikirjoista meluisissakin ympäristöissä. Voit kuitenkin halutessasi päästää ympäristön äänen läpi Ambient Sound tilan avulla. 

Ps. Kun kuuntelet musiikkia tai kirjoja, käytätkö mieluummin pantakuulokkeita tai nappikuulokkeita?

Minä kuuntelen enemmän nappikuulokkeilla, mutta toisinaan on paikka myös pantakuulokkeille. 

Sudio Regent 2 -kuulokkeet

Jos sinun vastauksesi on pantakuulokkeita, niin Sudiolla on tyylikkäät Regent 2 langattomat kuulokkeet.

Sudio Regent 2 tarjoavat loistavan äänenlaadun ja modernin tyylikkään muotoilun sekä Bluetooth 4,1 -kaiuttimet. Akun kesto on jopa 24 tuntia. Latausaika 2 tuntia. Jo kymmenen minuutin pikalatauskin riittää lataamaan tarpeeksi virtaa päivän tarpeisiin. Kuulokkeet saa pieneen tilaan. Paino 185g. 

Kaikki kuulokemallit näet verkko-osoitteesta, SUDIO ja sitä kautta voit tehdä myös tilauksen. 

Iloisiin kuulemiin!

/ Tuula 

Minut löytää instagramista nimellä: tuulaslife 

sekä facebookista nimellä: Tuula's life

SHARE:

kuulokkeet, lifestyle, sudio

Moderni nainen -näyttely Turun taidemuseossa

 

Moderni nainen -näyttely Turussa

Tämä Turun näyttely on päivitetty versio New Yorkissa vuonna 2017 kiertäneestä näyttelystä   Independent Visions: Helene Schjerfbeck and Her Contemporaries. Näyttely oli esillä New Yorkin Scandinavia Housessa. 

Näyttelystä tuli erittäin suosittu New Yorkissa, siksi se  haluttiin myös muualle. Näyttely on kiertänyt Tokiossa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa ja Tallinnassa. Ja nyt se nähdään vihdoin myös Turussa. Ateneumin mukaan tämän kiertonäyttelyn on nähnyt ulkomailla ainakin 280 000 katsojaa.  Helsingissä näyttely kasvoi 12 naisen näyttelyksi; Turussa esittäytyvät nämä kiertävän näyttelyn neljä naistaiteilijaa. 

Moderni nainen -taidenäyttely esittelee Helene Schjerfbeckin, Ellen Thesleffin, Sigrid Schaumanin ja Elga Sesemannin tauluja. He kaikki ovat tehneet uraauurtavaa roolia suomalaisessa taiteessa. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Ateneumin taidemuseon / Kansallisgallerian kanssa. 

Vaikka Suomessa naisilla on ollut poikkeuksellisen vahva rooli kansakunnan taiteellisen identiteetin rakentamisessa ja mahdollisuudet opiskella ja matkustaa ja ottaa tilaa, niin nais-etuliitteen käyttö tässä yhteydessä on on erittäin perusteltua, elettiin kuitenkin niin erilaista aikaa kuin nykyään. Suurimmalla osalla naisista ei ollut rahallisia mahdollisuuksia matkustella. Nämä naiset olivat modernin naisen edelläkävijöitä. Moderneja naisia ja mielenkiintoisia naisia. 

Helene Schjerfbeck (1862-1946)

Helene Schjerfbeck:  Hänestä olen kertonut blogissani aikaisemminkin, niin hänen näyttelystään vuonna 2017 Turun taidemuseossa kuin myös hänestä kertovasta elokuvasta. Tässä blogikirjoitukseni Helenestä:  Helene Schjerfbeck Turussa

Harvemmin esillä ollut Helene Schjerfbeckin työ: Edytkuhnenin tyttö (1927)

Ellen Thesleff (1869-1954)

Toisinaan Ellen mietti, että hän olisi voinut olla jopa Pohjolan Leonardo: hän  suunnitteli laajennuksen Ruoveden Muroleen kanavanhoitajan taloon, jossa Ellenin äiti ja he sisarukset asuivat (isä oli silloin jo kuollut). Talo laajennettiin huvilaksi Ellenin piirustusten mukaan. Arkkitehtuurisia taitojakin Ellen Thesleffillä oli. Ellen Thesleffiä pidetäänkin yhtenä merkittäväimmistä pohjoismaisista kuvataiteilijoista. Ellen ei koskaan perustanut perhettä vaan keskittyi taiteelliseen uraansa.

Taiteilijalle tärkeitä paikkoja olivat Italia ja Ruoveden Murolee. Ne olivat hänelle isoja  inspiraation lähteitä. Ja Italiasta tuli Ellenille hänen toinen kotimaansa. 

Ellen Thesleff joutui raitiovaunun töytäisemäksi vuonna 1952. Hänen reisiluunsa murtui. Ellen kuoli 84-vuotiaana 1954. 

Tuleeko teillekin mieleen muita raitiovaunun töytäisemiä tai allejääneitä taiteilijoita?

Sigrid Schauman (1877-1979)

Sigrid Schauman oli aikanaan poikkeuksellinen nainen. Hän onnistui yhdistämään taiteilijan ja taidekriitikon ammatit sekä perhe-elämän tyttärensä yksinhuoltajana. 

Sigrid Schauman kiinnostui väreistä ja hänen palettinsa kirkastui yhteisillä ulkomaanmatkoilla Italiaan Ellen Thesleffin kanssa. 

Sigrid Schauman maalasi usein palettiveitsellä, jonka oli ottanut Thesleffin tavoin käyttöön. 

Sigrid Schauman oli myös poliittisesti valveutunut nainen. Sotien jälkeen hän oli Urho Kekkosen idänpolitiikan kriitikko. Schaumanin kekkosvastaisuus ilmeni myös siinä, että hän palautti vuonna 1953 Pro Finlandia -mitalin Taiteilijaseuralle ja ilmoitti, että hän ei suostu vastaanottamaan mitalia, koska sen myöntäjä oli tuolloinen pääministeri Urho Kekkonen. 

Tiesittekö, että Sigrid Schauman oli Eugen Schaumanin sisko? 

Eugen Schauman oli Suomen sortovuosien aktivisti, joka ampui vuonna 1904 Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja välittömästi sen jälkeen itsensä. Tapahtuma lienee Suomen tunnetuin poliittinen murha. 

Sigrid Schauman kuoli 101 vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Näsimäen hautausmaalle Porvooseen. Hauta sijaitseen hänen veljensä Eugenin haudan vieressä. 

Elga Sesemann (1922-2007)

Elga Sesemann syntyi 1922 Viipurissa. Sesemann opiskeli Suomen taideakatemian koulussa 1941-1943. Hän teki läpimurtonsa 1945 ja hänet luetaan 1940-luvun merkittäviin ekspressionisteihin. 

Elga Sesemannin maalaus Katu syntyi toisen maailmansodan jälkeen 1945. Sesemannin perhe oli muuttanut sodan vuoksi Viipurista Helsinkiin 1940. Elga tutustui uuteen kotikaupunkiinsa piirtämällä ja maalaamalla. Minua viehättää tämä urbaanin maiseman kuvaus. Maalaus on tehty palettiveitsellä.

Kukkaismyyjä on mielenkiintoinen maalaus. Siinä kukkaismyyjä on kahden ison kivirakennuksen välissä. Kukkaismyyjän voi liittää myös saksalaiseen ekspressionismiin. Mieleeni tulee Emil Nolden näyttely  Turun taidemuseossa. 

Vuonna 2002 Elga Sesemann julkaisi 80-vuotiaana runokokoelman "Sade kirjoitti lyijykynällä". Hän kuoli vuonna 2007 ja hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.

Minäkin kirjoitin tämän blogikirjoitukseni sateella saaressa. 

Kaunista ja inspiroivaa kesää kaikille! 

Moderni nainen -näyttely on esillä Turun taidemuseossa koko kesän

10.6.-28.8.2022

/ Tuula 

Minut löytää myös instagramista: tuulaslife

SHARE:

kulttuuri, Moderni nainen, Turun taidemuseo