Turun taidemuseossa on riemastuttava näyttely. Muuta adjektiivia en osaa edes kuvitella. Greta Hällfors-Sipilä ja Sulho Sipilä (1895-1949) olivat kaksi ennakkoluulotonta taiteilijaa aikanaan. Greta ja Sulho rakastuivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä 1910-luvulla. Heidän tarinansa on suomalaisen modernismin yksi kiehtovimmista tarinoista: Heidän teoksistaan välittyy raikasta elämäniloa, mutta myös yksinäisyyttä ja melankoliaa. Turun taidemuseossa on 60 heidän teostaan.
 |
| "Tyttö Viiskulmassa" |
Greta Hällfors-Sipilä (1899-1974)
Gretan lapsuudenkotia Helsingissä on kuvattu vauraaksi ja sivistyneeksi ja lapsuuttaan huolettomaksi. Isä Selim Edvar Hällfors oli varatuomari ja hänellä oli asianajotoimisto. Greta kävi seitsemän vuotta oppikoulua. Hänellä oli taiteellisia lahjoja niin kuvataiteeseen, kirjallisuuteen kuin musiikkiinkin. Hän opiskeli musiikkiopistossa pianon, viulun ja harpun soittoa.
 |
| Mynämäen talo |
Sulho Wilhelmi Sipilä (1895-1949)
Sulho syntyi Brändössä Ahvenanmaalla. Hänen isänsä oli kirkkoherra. Kirkkoherran perhe muutti 1902 Mynämäkeen ja Mynämäen pappilasta tuli pitäjän kulttuurielämän keskus. Yläpuolella kuva Sipilöitten Mynämäen talosta, talo säilyi suvulla. Sulho kävi Turun suomalaista klassillista lyseota, vaikka perheen kotikieli oli ruotsi. Sulho opiskeli menestyksellisesti viulunsoittoa. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi 1915 Sulho muutti Helsinkiin ja aloitti isänsä toivomuksesta teologian opinnot. Ne loppuivat lyhyeen, sillä taideopinnot veivät voiton teologian opinnoista. Sulholla oli myös toinen ammatti, hän meni vuonna 1920 Merikadettikouluun ja valmistui Merisotakoulusta vuonna 1927 merivoimien upseeriksi.
*****
Greta ja Sulho avioituivat vuonna1924. Pariskunta bailasi modernisoituvassa Helsingissä; kaupungista oli tullut Suomen pääkaupunki 1912. Nuoret rakastivat toisiaan palavasti. He seurasivat tiiviisti taidelehdistä ulkomaisen taiteen uusimpia ilmiöitä. Ja he ihastuivat taiteen uusiin virtauksiin maailmalla.
 |
| Greta sunnuntaiajelulla Töölössä 1930 |
Gretan maalaus: Keittiössä 1910 -luku. Kollaasitaidetta. Tämä on minusta niin hauska työ. Minäkin väkerrän kollaaseja valokuvista. Greta lisäsi maalausten sommitteluun mm. leikattuja sanomalehtipaperin paloja.
Helsinki
Kaupunkiaiheet olivat olennainen osa molempien taiteilijoitten maalaustuotantoa. Greta oli lähtökohdiltaan ja elämäntavoiltaan niin kaupunkilainen kuin 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä voi olla. Sulho heittäytyi myös kaupungin rytmiin muutettuaan Helsinkiin Mynämäen pappilasta. Kaupat, kahvilat, autot ja huvitilaisuudet ja muodikas pukeutuminen olivat heidän maailmaansa. Myös kotinsa kaupuninäkymiä ikkunoista he tallensivat maalaamalla.
 |
| Kodin ikkunasta näkyi myös luistelijoita. |
 |
| Laivastotanssiaisissa / vesivärityö Sulho Sipilä |
 |
| Suomen Joutsen (Sulho Sipilä) |
 |
| "Tanssii tähtien kanssa". Näin tanssittiin charlestonia 1920-luvulla. Vesivärityö. |
Onnea alkoivat kuitenkin varjostaa taloushuolet ja lapsettomuus sekä Sulhon pitkät työmatkat merillä. Miehen pitkät poissaolot kuormittivat Gretaa. Ja Gretan terveys petti. Ilot ja surut, ne näkyvät taiteilijapariskunnan maalauksissa. Sulho erosi omasta pyynnöstään Suomen laivaston komentajakapteenin virasta marraskuussa 1944. Hän oli kärsinyt pitkään sydänvian aiheuttamista ongelmista.
 |
| Gretan instrumentteja: Harppu ja piano |
Greta toimitettiin Kellokosken sairaalaan vuonna 1946. Diagnoosiksi on merkitty skitsofrenia, mutta sairauden luonnetta on arvioitu myöhemmin uudelleen. Sulho kävi häntä katsomassa säännöllisesti. Sulho kuoli aivoverenvuotoon joulukuussa 1949, kuolinpäivänään hän oli vielä käynyt Gretaa tervehtimässä. Sulho Sipilä oli kuollessaan 54-vuotias.
 |
| Greta Hällfors-Sipilä kuoli vuonna 1974. |
Johanneksen kirkko näkyi Gretan ja Sulhon kodin ikkunasta. Gretan maalaus.
Palaan tähän päivään. Vesa-Matti Loiri siunattiin Helsingin Johanneksen kirkossa.
Mielenkiintoinen näyttely. Suosittelen ilolla.
/ Tuula
Minut löytää instagramista: tuulaslife sekä facebookista: Tuula's life