Birger Kaipiaisen näyttely Turun taidemuseossa

 

Birger Kaipiaisen (1915-1988) tuotanto alkoi 1930-luvun lopulla. Kaipiaisen satuhahmot, kukat, kasvit ja kuvioinnin runsaus olivat silloin vastakohta funktionalismin säännöllisyydelle ja askeettisuudelle. Kaipiaisen tyyli oli alusta asti hyvin persoonallinen. Hän kulki omaa tietään. Sen kertoo hienosti laaja näyttely Turun taidemuseossa. Näyttely koostuu pääosin Kyösti Kakkosen kokoelmaan kuuluvista teoksista.

Birger Kaipiaisen äiti huomasi pojan taiteellisuuden, vaikka suvussa ei taiteilijoita ollutkaan. Neuvokas äiti otti yhteyttä Ateneumiin, siellä sijaitsi silloin Taideteollisuuskeskuskoulu. Poika pääsi 11-vuotiaana koeluokalle, jossa oli opetusta pari kertaa viikossa. 17-vuotiaana Kaipiainen siirtyi virallisesti opiskelemaan Ateneumiin pääaineena kulissimaalaus eli lavastustaide. Pari vuotta myöhemmin lopulliseksi pääaineeksi valikoitui keramiikka. 

Kun Birger Kaipiainen valmistui vuonna 1937, kävi heti kutsu Arabian tehtaan taideosastolle. Mutta taiteen tekeminen oli loppua alkuunsa, sillä Kaipiainen sairastui polioon. Ja hänen parantumisensa hidastui virhediagnoosin takia. Oikea jalka vaurioitui pysyvästi. Ja sen myötä sai dreijaaminen jäädä. Dreija ei olisi muutenkaan ollut oikea kapine Kaipiaiselle, sillä hän vannoi siveltimen ja fantasian nimeen. Birger Kaipiainen rakasti myös musiikkia, oopperaa ja balettia. Ja ne jättivät myös jälkensä hänen teostensa aihemaailmaan. 

Birger Kaipiainen nuorena taiteilijana

Kun sota loppui, niin Kaipiainen oli löytänyt oman keraamis-kuvataiteellisen tyylinsä. Ja mikä hienointa, myös yleisön. Sodan päätyttyä Ruotsin, Norjan ja Tanskan katseet suuntautuivat Suomeen. Kaipiainen toi persoonallisen lisän muotoilun uusiin visioihin. 1950-luku oli Suomen taideteollisuudessa luovuuden aikaa ja meidät huomattiin muuallakin maailmassa. 

Vuonna 1954 Kaipiainen lähti Ruotsiin, Röstrandin posliinitehtaalle ateljeetaiteilijaksi. Se oli Kaipiaiselle taiteellisesti vapauttavaa aikaa. Hänen teoksiaan nähtiin Milanossa ja New Yorkissa. Ikimuistoinen näyttelyvierailu New Yorkiin oli Kaipiaiselle hieno matka. Manhattanilla järjestettiin juhlat 40 vuotta täyttävälle taiteilijalle. 

Minä ihastuin Kaipiaisen 50-luvun keramiikkatöihin. Taidekriitikot eivät olleet yhtä innostuneita Kaipiaisen töistä kuin yleisö. Kaipiaisen töitä ostettiin innokkaasti. Alla muutama Kaipiaisen työ  50-luvulta. 

Reliefi, Röstrand (1954-58)

Kaksi naista  

Birger Kaipiainen keräsi mainetta ja kunniaa maailmalla. Ja Suomessa elettiin 1960 -luvulta alkaen Marimekon kulta-aikaa. Legendaarisia juhlia vietettiin Armi Ratian kesäparatiisissa Bökarsissa. Bökarsiin kermaan kuuluivat Birger Kaipiainen, Tarmo Manni ja pianisti Cyril Salkiewitz. Armi Ratia yritti saada Kaipiaista suunnittelemaan Marimekolle kangasmalleja, mutta hanke ei koskaan toteutunut. Se on sääli. Olisi ollut hienoa nähdä marimekkokankaissa Kaipiaisen kädenjälki. 

Kun näitä Birger Kaipiaisen töitä katselin museossa, niin huomasin, että monessa työssä oli kello, joka näytti aikaa 12.15. Kyselin näistä kelloista oppaalta ja hän kertoi, että tuohon kellon aikaan liittyy kolme erilaista teemaa. Tämä teema kosketti minua: Birger Kaipiaisella oli erittäin hyvä nuoruudenystävä, joka kuoli nuorena. Birger Kaipiainen on kuuleman mukaan sanonut, että ystävän kohdalla päivä ei ehtinyt iltaan. Päivä päättyi liian aikaisin. 

Paratiisi-sarjan esineet olivat vitriinissä. Niitä oli hankala kuvat.  

Pitkän houkuttelun jälkeen Birger Kaipiainen  suunnitteli Arabialle ainoan sarjatuotantoon tarjoitetun astiastonsa, Paratiisi-sarjan. Sarja oli tuotannossa 1970-1974. Kaipiaisen kuoltua Arabia otti sarjan takaisin tuotantoonsa 1990-luvulla. 

Kaipiainen oli ensisijaisesti keramiikkataiteilija ja suunnitteli ja valmisti enimmäkseen uniikkeja taide-esineitä. Teollinen muotoilu ei häntä kiinnostanut. Tämä oli varmasti myös syy, miksi hän ei tehnyt Marimekolle kangasmalleja. Kuitenkin hän vuonna 1957 poikkeuksellisesti toteutti Pihlgren ja Ritola Oy:lle tapettisarjan kiurujen elämästä. Niistä on tullut tapettiklassikoita: "Kiurujen yö ja Ken kiuruista kaunein".

Birger Kaipiainen sai professorin arvonimen 1977 ja vuonna 1981 hänelle myönnettiin taiteiijaeläke. Eläkkeestään huolimatta hän kävi päivittäin Arabian tehtaalla ja jatkoi taiteellista tuotantoaan kuolemaansa saakka.

Birger Kaipiainen kuoli 18.7.1988 Hän teki urallaan tuhansia uniikkeja keramiikkateoksia. Nämä kuvaamani teokset eivät ole aikajärjestyksessä. 

Kaipiainen oli alusta asti hyvin persoonallinen taiteilija ja hän mursi rajoja keramiikka- ja kuvataiteen välillä. Olisipa hän ollut suosiollisempi teollisille töille. Olisin niin mielelläni nähnyt hänen kädenjälkensä Marimekon kankaissa. 

Olisiko sinun mielestäsi Kaipiaisen tyyli sopinut Marimekon kankaisiin?

 - Tuula

Ps. Turun taidemuseossa jaetaan ilmaiset kertakäyttömaskit kaikille vierailijoille. Minulla sattui jo tullessa olemaan oma maski. 

Tuula's life blogia voi seurata 

   Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Blogit.fi:n,Twitterin ja Bloglovinin kautta. 

SHARE:

kulttuuri, Turun taidemuseo

Helppo kalaseljanka

Terveisiä Tuulan keittiöstä. Kalaseljanka on venäläinen kalakeitto. Jo 1700-luvun Pietarin hienosto kutsui keittoa kalaseljankaksi. Keitto maustetaan tomaattimurskalla ja siihen lisätään maustekurkkua. Ja valmis keitto kruunataan smetanalla. 

Kalaseljanka on kuulunut myös marsalkka Mannerheimin lempiruokiin. Silloin keittoa valmistettiin  vastapyydetystä kalasta huolella ja hartaudella ja kypsymisaika oli pitkä. 

Nyt tarjoilen teille oman keittiöni helpon kalaseljankan, joka valmistuu nopeasti. Keitto sopii mainiosti syksyn pimeneviin iltoihin. 

Helppo kalaseljanka (neljälle)

• 1 l vettä + 2 kalaliemikuutiota
• 3-4  pussia (a`200g) keittojuureksia
• 1 pkt seitiä kuutioina (400g)
• 1 prk tomaattipyreetä (70g)
• 1 prk herkkusieniviipaleita 280g/170
• 1 maustekurkku
• 1 rkl kapriksia
• 1-2 rkl sitruunanmehua
• 1-2 valkosipulin kynttä 
• 1 tl timjamia
• Ja valmiiseen keittoon tuoretta tilliä ja smetanaa! 

1. Lisää kiehuvaan veteen kalaliemikuutiot, keittojuurekset ja seitikuutiot. Mausta keitto tomaattipyreellä, murskatuilla valkosipulinkynsillä ja timjamilla. Anna keiton kiehua hiljaa kannen alla n. 10 min., kunnes kala ja vihannekset ovat kypsiä. 

2. Lisää kuutioitu maustekurkku, herkkusienet, kaprikset ja sitruunanmehu. 

3. Hienonna valmiin keiton pinnalle runsaasti tuoretta tilliä. Kruunaa ja tarjoile seljanka smetanan kanssa. Ruisleipä maistuu mainiolta keiton kanssa. 

Nyt on siirrytty virallisesti talviaikaan eli normiaikaan. Illat pimenevät aikaisemmin, joten on mukavaa, kun ruoka valmistuu nopeasti ja helposti. Ja tämän kalaseljankan maku vain paranee, kun sitä lämmittää.

Oletko sinä keittojen ystävä?

- Tuula 

Tuula's life blogia voi seurata 

   Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Blogit.fi:n,Twitterin ja Bloglovinin kautta. 

SHARE:

kalaseljanka, ruoka ja juoma

Lokakuun suosikkivaate - oranssi takki

//postaus sisältää affiliate -linkin//

Moikka kaikille! Taitaa olla kaamos tai korona vaikuttanut minuun, sillä tämä mustiin pukeutuja on pukeutunut oranssin väriseen takkiin - tai väriä kutsutaan myös nimellä ruoste. Täytyy vielä tunnustaa, että minulla ei ole elämässäni ollut montaakaan - jos yhtään - oranssinväristä vaatetta, joten tämä takki / maihari ansaitsee muutaman sanasen. Onko oranssi uusi musta? Ainakin viihdyn tässä takissa hyvin. 

Olemme useasti syksyllä loka- / marraskuussa käyneet matkoilla lämpimimmissä maissa, joten ehkä tämä takki nyt tuo minulle sen lämpimän tuulahduksen jostakin aurinkoisesta paikasta. 

Nyt on monena päivänä satanut, mutta kun olen pukenut tämän oranssin takin päälleni, niin en ole harmaata keliäkään oikein noteerannut. Olen vain ihmetellyt, miksi en aikaisemmin ole pukeutunut värikkäämpiin takkeihin. Takissa on mukavan kokoinen huppu, joka päässäni olen kipaissut sateessakin asioille. 

Takki on kevyt ja kivan pituinen pitkien housujen kanssa. Ja sopii niin lenkille kuin asioillekin. 

Olen hankkinut tämän takin Cellbesin verkkokaupasta. Tästä linkistä pääset verkkokaupan sivuille: Cellbes  

Mitäpä tässä muuta sanoisi kuin: "Ylös, ulos ja lenkille"!

- Tuula

Tuula's life blogia voi seurata 

   Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Blogit.fi:n,Twitterin ja Bloglovinin kautta. 

SHARE:

asupostaus

Syksyn suosikit

 

Nyt on syksyn blogihaasteen aika. Satuin nimittäin bongaamaan tämän haasteen kahdesta blogista - sekä Tuulannelin  että Jonnan blogista. Ja tässä minun syksyn suosikit.

Syksyn lempparitekeminen? Se on joko kotoilu tai kotoilu mökillä. Mökillä syksy kyllä tuntuu enemmän syksyltä. Illat ovat pilkkopimeitä ja meri on mustana ympärillä. Mutta sisällä mökissä on kotoisaa ja lämmintä. 

Kynttilät vai valoketjut? Minulla on rankkoja muistoja kynttilöistä, joten ledkynttilät ja valoketjut mieluummin.

Lempiruuat syksyllä? Erilaiset laatikkoruuat ovat suosikkeja. Ne vain paranevat lämmitettäessä. Tällä hetkellä etsiskelen hyviä kasvislaatikkoruokia.

Lempijuomat syksyllä? Lempijuomani kautta vuoden on kahvi. 

Miten vietät sateista syysiltaa? Joko lukien tai televisiota katsellen. Tai bloggaillen ja instagramia selaillen. Se on fiiliksestä kiinni. 

Syksyn hiustyyli?  Olen ikuinen ponnarityttö. Tukka ponnarilla syksylläkin. 

Syksyn lempihuulipunat? Kirjoittelen tätä mökillä ja huulipunat jäivät kotiin. Mukana vain melkein loppuunkulunut puna meikkipussin pohjalla. Nyt on ollut huulipunille tosi vähän käyttöä, kun maski on ollut käytössä.

Nautitko elokuvien katsomisesta sängyssä vai takan äärellä? Sohvalla tai nojatuolissa. Täällä mökillä takka on keittiössä, joten täälläkin sohvalla tai nojatuolissa.

Syksyn lempikynsilakka?  Oriflamen uudet sävyt. Syksyllä siirryn tummempiin sävyihin kynsilakoissa. 

Syksyn suosikkituoksu? Se on tuoksu vuosien takaa, löysin sen uudelleen: Red Door

Syksyn lempivaate tai asuste? Asuste on lippalakki ja lempivaate neuletakki. 

Parasta syksyssä? Ruska-aika ja sen ihana värikkyys. 

Syksytraditioita? Niitä on paljonkin. Purjeveneennosto. Laiturinnosto, etteivät jäät riko laituria.  Ja pikkuhiljaa mökin laittaminen talviteloille. Ja lopuksi pikkuveneen nosto. Näiden traditioiden jälkeen voi talvi alkaa. 

Millaisia ovat sinun syksyn suosikkisi? Löytyykö meiltä yhtäläisyyksiä? 

Mukavaa viikonloppua kaikille! 

- Tuula 

Tuula's life blogia voi seurata 

   Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Blogit.fi:n,Twitterin ja Bloglovinin kautta. 

SHARE:

oma elämä, saaristo

Red Door - tuoksu, joka herättää muistoja

 

Elizabeth Arden'it saatu 

Elizabeth Ardenin ja Red Doorin tarina olisi elokuvan arvoinen, joten saanen avata sitä vähäsen, ennen kuin menen tuotteiden maailmaan.  

Elizabeth Arden syntyi vuonna 1878 Ontariossa, Kanadassa. Elizabethin oikea nimi oli Florence Nightingale Graham. Ei siis ihme, että hän opiskeli sairaanhoitajaksi. Mutta teki kuitenkin uskomattoman uran kauneuden- ja hyvinvoinnin parissa. 

Elizabeth avasi ensimmäisen kauneussalonginsa New Yorkin tyylikkäimmällä kadulla Fifth Avenuella vuonna 1910. Hän halusi kauneussalonkiinsa punaisen oven, jotta se huomattaisiin. Yksi unelma oli toteutunut. Ms. Ardenista tuli oman firmansa toimitusjohtaja ennenkuin hän sai edes äänestää. Hän oli ottanut nimekseen Elizabeth Arden 1908 tai 1909. 

Elizabeth Arden oli innokas suffragetti ja kun vuonna 1912 suffrageteilla oli valtava paraati Fifth Avenuella, Ms. Arden antoi paraatiin osallistuville naisille punaiset huulipunat, jotka sopivat heidän uniformuihinsa. Ja punaisesta huulipunasta tulikin symboli miesten ylivaltaa vastaan. 

Elizabeth myös korosti liikunnan, ruokavalion ja nesteytyksen tärkeyttä jo 1920 luvulla. Ajatelkaa, melkein 100 vuotta ennen kuin näistä trendeistä tuli tärkeitä kaikkialla maailmassa. 

Elizabeth Arden lanseerasi ikonisen Eight Hour Creamin vuonna 1930. Voide valmistettiin Ardenin omassa laboratoriossa. Se tunnetaan koko vartalon kauneusbalsamina, joka lievittää pieniä ihoärsytystiloja. Se on ihonhoitotuotteiden todellinen klassikko, joka elvyttää, rauhoittaa, suojaa ja korjaa kuivaa ihoa. Nykyäänkin tätä putkiloa myydään maailmassa joka 30. sekunti. Legendaarinen voide. 

Elizabeth Arden oli nainen edellä aikaansa

1933 hän alkoi emännöidä joka viikkoista radio-ohjelmaa NBC:llä. Ohjelman nimi oli Elizabeth Arden Way to Beauty. Hän osasi sosiaalisen median jo tuolloin. 

1934 Elizabeth Arden paljasti Spa -konseptinsa Amerikalle avaamalla Maine Chance Span Mount Vernonissa Mainessa. 

Elizabeth Arden ymmärsi myös, että elokuvat saavuttavat valtavan määrän ihmisiä. The Elizabeth Arden brand oli ensimmäinen kaupallinen kosmeetiikan mainostaja elokuvateattereissa. Hänen upeassa myymälässään kävivät niin filmitähdet, laulajat,  muotisuunnittelijat... kaikki sen ajan julkkikset. Marilyn Monroe oli yksi hänen asiakkaistaan. 

Yritys, jonka Elizabeth Arden perusti jatkaa kukoistustaan tänäkin päivänä. Elizabeth Ardenin nimi tunnetaan kaikkialla. Ja valtavaa yritystä johtavat edelleenkin naiset. 

Red Door

Ja nyt siirryn maailmankuuluun tuoksuun. Vuonna 1989 lanseerattiin Red Door. Tuoksun innoittajana on toiminut Elizabeth Ardenin maailmankuulu Red Door -salonki punaisine ovineen New Yorkissa. Minä ihastuin Red Doorin tuoksuun, kun asuin Irlannissa 1990-luvulla. Dublinin ovet inspiroivat minut tähän tuoksuun. Dublin on kauniiden ja värikkäiden ovien kaupunki. Red door! 

Dublinin ovilla Seija ja minä - olin silloin kuin irkkutyttö punaisine hiuksineni.

Minulla on ollut pitkä tauko, kun olen Red Dooria käyttänyt, mutta kun tuoksua laitoin korvani taakse, niin Dublinin iloiset muistot tulvivat mieleeni. Red Doorin tyylikäs tuoksu sopii hyvin tämänkin päivän naiselle. Tuoksu koostuu syvistä ja lämpimistä kukkaisvivahteista, se on aistikas tuoksu. Tulikohan tästä  taas nimikkotuoksuni? 

Ja nämä Ardenin keramidikapselit ovat minulle ihan uusi juttu. Elizabeth Arden Advanced Ceramide Capsules keramidikapselien kevyt, ylellisen tuntuinen ja  silkkinen seerumi lupaa häivyttää ikääntymisen merkkejä iholta. Yksittäispakatussa kapselissa on sopiva määrä tiivistettyä seerumia yhdelle käyttökerralle kasvoille ja kaulalle. Ihoni on kesän auringon ja meren kuivattama, joten aion käyttää näitä nyt kuuriluontoisesti. Tuote on miltei tuoksuton. Levityksen jälkeen iho tuntuu silkkiseltä ja pehmeältä ja iho näyttää jopa kiinteämmältä. 

Sydämelliset kiitokset näistä ihanista Elizabeth Arden -klassikoista. Vaikka se oikea ja aito Red Door on New Yorkissa, niin minulle Red Door tuo muistoja Dublinista. Oli hienoa palata tuoksumuistojen kera Dubliniin. 

Onko Elizabeth Arden tuttu? Suosikkituotteita?

- Tuula 

Tuula's life blogia voi seurata 

   Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Blogit.fi:n,Twitterin ja Bloglovinin kautta. 

SHARE:

kauneus ja terveys, lifestyle

Poimintoja viikon varrelta - yllätyksiä, meikkejä ja lippalakkeja

Poimintoja viikon varrelta: 

Mä lehden luin...  Viikon yllätys oli, kun löysin Iltalehdestä oman ruokareseptini. 

Lehtijutun takana: Gato Negro -viini on ollut Suomessa jo 30 vuotta. Aikaan mahtuu monenlaisia ruokatrendejä. Gato Negro haastoi kolme ruokavaikuttajaa kehittämään kukin yhden vuosikymmenen trendireseptin. Minä kehittelin 90-luvun pääruuan, lisukkeet ja jälkiruuan. Oma postaukseni löytyy täältä.  Alla ajan jälkiruoka eli vaniljavanukkaat, ohje on myös postauksessani. 

Ja Iltalehden artikkeli löytyy lehden Pippuri.fi -osiossa / Ruoka-artikkelit / nimellä: "Kolme reseptisuosikkia kolmelta vuosikymmeneltä - mukana takuuvarmat viinivinkit." 

*****

Viikolla pääsin osallistumaan Teams'in välityksella myös meikkipäivään, jossa esiteltiin Oriflame THE ONE uudet meikit. Blogiystäväni Tiia oli meikattavana. Hänen oma meikkipäivänsä löytyy täältä: Tiia Koivusalo

Olin saanut jo aikaisemmin THE ONE meikkejä postin kautta, joten oli kiva seurata meikkausta etänä tietokoneen päässä. 

Nämä luomiväripuikot ovat ihania, helppoja laittaa luomille ja pysyvät hyvin. Tuosta tummanruskeasta tuli heti suosikkini.

Kevyet voidemaiset bronzerit, kirkastajat ja poskipunat. Näitä voi käyttää myös siveltimen kanssa. Tuossa ekassa kuvassa olen meikannut näillä tuotteilla. Iho näyttää hyvältä, mutta noita "kraatereita" ei mikään enää peitä. Huulipuna on myös Oriflamen THE ONE -sarjaa. 

Minun meikkilaukussani olivat nämä kauniinväriset kynsilakat. Olen jo tuota keskimmäistä käyttänyt. Kynsilakka on helppo levittää ja se kuivuu nopeasti. 

*****

Tämän "Claude Monet'in" sadekuvan olen ottanut saarimökin ikkunasta. Ulkona satoi, tuuli tuiversi ja meri pauhasi. Totesin, että uimakelit ovat nyt ohi. 

Uimakelit ovat ohi. Mutta halusin laittaa tämän Poster Storen laiturijulisteen vielä tänne. Kuvaa kun katsoo, niin tulee kesää ikävä. Tämä juliste kaunistaa mökkiä. 

*****

Ja nyt minäkin olen testannut Peggyn pienen punaisen keittiön Igorin kanan. Se hurmasi meidänkin väen. Instagramiin en saanut tätä herkullista reseptiä mahdutettua, joten julkaisen täällä linkin, joka vie Peggyn alkuperäiseen reseptiin - Igorin kana  

On se hyvää! 

*****

Ja vielä lippalakeista tarinaa: Minulla oli nuorena tyttönä tällainen samanlainen lippalakki. Kun näin tämän lakin Cellbesin verkkokaupassa, niin en malttanut olla tilaamatta tätä. Ympyrä on sulkeutunut, lippalakki keikkuu taas päässäni. 

Kaunista lokakuuta! 

- Tuula 

Tuula's life blogia voi seurata 

   Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Blogit.fi:n,Twitterin ja Bloglovinin kautta. 

SHARE:

oma elämä

Gato Negro ja makumuistoja 90-luvulta

*Kaupallinen yhteistyö:  Juomavinkki

Makumuistoja 90-luvulta. Italian  Garda-järven matka 90-luvulla toi italialaisen ruuan minunkin keittiööni. Ja viinit. Omassa keittiössäni valmistui niin pizzaa kuin spagettia ja kanaruokia.

Ja 90-luvulla tulivat myös marinoidut kana- ja broilerisuikaleet suomalaisiin kauppoihin. Niistä tuli nopeasti suosittuja. Ja me Suomessa opimme käyttämään yrttejä ja oliiviöljyjä. 

Chileläinen Gato Negro eli Musta Kissa rantautui Suomeen myös 1990-luvulla. Suomalaiset ottivat kissaviinin nopeasti omakseen. Viini oli pehmeää ja tasalaatuista ja taisi tuo mustan kissan etiketti jäädä helposti mieleen. Nykyään Gato Negroa saa myös hana- ja tetrapakkauksissa ja tuoteperheeseen kuuluu yli 25 erilaista tuotetta. Gato Negro on ylivoimaisesti suosituin viini Suomessa. 

Nyt maistellaan italialaisen keittiön ikisuosikkiani eli vihreätä pastaa ja herneitä Gato Negro Cabernet Sauvignonin kera. Vihreässä pastassa on  vihreitä yrttejä ja kasviksia. Olen päivittänyt ruuan tähän päivään. Ennen käytin tässä pastassa kermaa ja sitruunaa, mutta nykyään ruokakerma korvaa nämä aineet. Ja kananpojan fileesuikaleet ovat marinoituja, mutta voi toki käyttää marinoimattomiakin. 

Vihreätä pastaa ja herneitä

• 400 g spagettia
• 100 g pekonia kuutioituina
• 450 g kananpojan (marinoituja) fileesuikaleita 
• 3 rkl oliiviöljyä
• 2 valkosipunlinkynttä 
• 2 dl herneitä (tuoreita tai pakasteherneitä)
• mustapippuria
• 2 keltuaista 
• 2,5 dl ruokakermaa (sitruuna ja pippuri) 
• 3 kevätsipulin vartta pilkottuna
• 1 dl parmesania raastettuna
• 1 ruukku tuoretta basilikaa hienonnettuna 
• suolaa

Keitä pasta suolalla maustetussa vedessä. Ruskista pekonikuutiot oliiviöljyssä. Lisää joukkoon fileesuikaleet ja hienonnettu valkosipuli. Paista miedolla lämmöllä noin 5-8 minuuttia, kunnes liha on kypsää. 

Lisää joukkoon herneet ja valutettu pasta. Sekoita tasaiseksi. Mausta mustapippurilla. 

Sekoita keltuaiset ja ruokakerma. Lisää seos pastan sekaan. Kuumenna miedolla lämmöllä. Viimeistele pasta vihreällä eli kevätsipulilla ja basilikalla. Ripottele pinnalle parmesaania. Lisää tarvittaessa suolaa.  

Chileläisten viinien tuominen oli niin sanottujen uuden maailman viinien esiinmarssia. Meillehän olivat tuttuja vanhoja viinimaita Italia, Ranska ja Espanja. Chilessä Gato Negro oli tavallinen pöytäviini. Viinin tullessa Suomen markkinoille, siihen lisättiin hiukan makeutta, kertoo myyntiedustaja Tom Molin. Lopputulos onkin sitten Suomen historiaa. Gato Negrosta tuli yksi kaikkien aikojen suositummista punaviineistä Suomessa. Eikä ihme, muuallakin näistä viineistä tykätään, näitä chileläisiä viinejä viedään yli 80 maahan ympäri maailman. 

Italialaisen ruuan ja Gato Negron kera maistuvat suomalaiset hölskykurkut. Tämän ohjeen olen aikoinaan perinyt äidiltäni. 

Hölskykurkut

• yksi kurkku
• 1 rkl väkiviinaetikkaa
• 2 rkl sokeria
• 3 rkl vettä 
• 1/2 tl suolaa
• paljon tuoretta tilliä

1. Pese ja siivuta kurkku ohuiksi siivuiksi. Hienonna tilli
2. Laita kurkku ja mausteet rasiaan, jossa on tiivis kansi. Sulje kansi.
3. Sekoita ravistamalla astiaa voimakkaasti muutaman minuutin ajan. Siirrä astia kylmään.
4. Sekoita välillä kääntämällä astia ylösalaisin.
5. Kurkut maistuvat monien ruokien lisäkkeenä.  

Siellä Garda-järven kauniissa maisemissa tuli myös mozzarellasalaatti tutuksi. Se on edelleen yksi suosikkisalaattejani. Ja sopii hyvin omiin 90-luvun makumuistoihin.

Mozzarellasalaatti (neljälle)

• 5-6 kiinteää tomaattia (keskikokoista)
• 300 g mozzarellajuustoa
• mustapippuria myllystä
• suolaa
• 7-10 basilikanlehteä

Viipaloi tomaatti ja juusto. Lado viipaleet vuorotellen laakealla vadille. Jauha päälle mustapippuria ja sirota vähän suolaa. Koristeeksi basilikanlehtiä. 

Ja jos mikä, niin vaniljavanukas sopii jälkiruuaksi tämän herkuttelun jälkeen. 

Vaniljavanukkaat (4 annosta)

• 2 dl vispikermaa
• 1dl kevytmaitoa
• 3/4 dl hyytelösokeria 
• 1/2 tl vaniljasokeria

Koristele marjoilla ja  mintun lehdillä.

• Mittaa kattilaan vispikerma, maito ja hyytelösokeri. Sekoita.
• Kuumenna kiehuvaksi. Anna kiehua noin 30 sek. välillä sekoittaen.
• Nosta kattila levyltä. Lisää vaniljasokeri. Anna hetken jäähtyä.
• Kaada varoen pieniin maljoihin / laseihin. Peitä.
• Anna hyytyä jääkaapissa vähintään tunti. 

 

Gato Negro sopii mainiosti myös juustojen kanssa. Ja vanukkaiden, totean minä. 

Correa Albanon veljesten vuonna 1865 perustama Vinã San Pedro on Chilen suurimpia viinintuottajia. Vinã San Pedro on jo pitkään noudattanut ympäristöystävällisiä käytäntöjä, joiden tarkoituksena on edistää kestävää kehitystä. "We respect and honor our people and land", kerrotaan yrityksen 360° Sustainable ohjelmassa. 

Olipa mukavaa ja maukasta sukeltaa  90-luvun muistoihin Gato Negro viinin ja ruuan kera. 

Lue Juomavinkin sivulta myös muiden vaikuttajien reseptit eri vuosikymmeniltä!

Kaunista ja maukasta syksyä!

- Tuula 

 

SHARE:

Juomavinkki