MOMENTS OF MY LIFE

lauantai 25. heinäkuuta 2020

Kesäinen tyylikysely



Blogeissa on kiertänyt kesän aikana mielenkiintoinen tyylihaaste. Ajattelin jo, että en haasteeseen tartu, sillä minulla nämä kesäiset kuviot ovat olleet varsin pienimuotoisia, sillä ne ovat sijoittuneet koti-, mökki- ja venemaailmaan. Mutta sitten luin tarkemmin nuo kysymykset ja ajattelin, että tämähän on kiva kirjoittaa. Tässä heinäkuun asujani. 
Ps. Ja sain tähän haasteeseen innostumaan myös Äiti yrittää -blogin Heidin. Heidillä on rento ja kiva kesätyyli  - löydät bloggauksen täältä:  Äiti yrittää - kesätyyli




1. Mikä on kesän suosikkitrendisi?

Kun vaatteet sijoittuvat saaristomaailmaan, niin niiden pitää olla helppoja ja rentoja käyttää. Merellä tarvitaan sekä kevyitä vaatteita että lämpimiä vaatteita. Pitkät housut ovat oivat merellä. Saaristossa seurataan säätiloja tarkkaan. Meistä on vain tullut niin mukavuudenhaluisia veneilijöitä, että mökillä pysymme, kun säät muuttuvat sateisimmiksi. 



2. Mitä trendiä et tunne omaksesi?

Crockseja en osaa käyttää mekon kanssa. Tennarit puolestaan sopivat hyvin mekon kanssa.

3. Onko sinulla jotain hankintalistalla tälle ksälle?

Vaikka kesää on vielä jäljellä, niin taidan olla kesähankinnat tehnyt. Jos joku kiva vaate tulee vastaan, niin mikä etten hanki, mutta lista on tällä hetkellä tyhjä.

4. Millainen on aurinkolasityylisi?

Ihastuin keväällä Fellepini -malliston vihreisiin kehyksiin. Ne näkyvät useimmissa kuvissa (paitsi alla). Aurinkolaseihin tuli myös liukuvärjäys. Maailma näyttää kauniimmalta vihreitten aurinkolasien läpi. Minulla on vahvuudet aurinkolaseissa, joten ei näitä jatkuvasti voi hankkia, tulee hintoihinsa. Alla nuo kakkosrillit. 

Meririllit ja hattu

5. Mikä on kesän lempiasusteesi?

Ehdottomasti aurinkolasit. Sanonkin aina, että ne ovat kesämeikkini. Minulla on kahdet aurinkolasit käytössä ja toiset on tarkoitettu merelle käyttöön. No, ei jako ihan noin selvä ole. Noita merelle tarkoitettuja aurinkolaseja käytän muutenkin. 
Ja merellä ehdottomasti pitää käyttää erilaisia lakkeja tai hattuja, kun aurinko porottaa. 


6. Millaista takkia käytät viilenevinä iltoina?

Käytän viilenevinä iltoina saaristossa fleece-jakkuja. Minulla on Pelle Pettersson sarjan kaksikin sporttiseen elämään tarkoitettua fleece-jakkua, sininen ja valkoinen. Kaupungissa käytän farkkutakkia.

7. Käytätkö mieluummin matalia vai korollisia kenkiä?

Kyllä ne ovat matalat kengät. Yleensä tennarit tai lenkkarit. Saaristo määrittää paljon kenkiä, siellä ei koroilla kuljeta. Ja tunnustan, että kaupunkielämässä mielelläni myös noita sneakersejä käytän.



8. Mitkä ovat kesän kolme lempivaatettasi?

Tämä vastaukseni ehkä hymyilyttää, mutta kun kesää vietetään meren äärellä, niin tässä ne ovat: Valkoiset housut, tunika ja uimapuku. Olen tänä kesänä uinut paljon!  Mekkoja tulee käytettyä vähemmän, ne ovat tosi hankalia saarella, ainakin mekot, joissa on pitkä helma.


9. Luottoasusi kesällä?

Kyllä se on tunika, legginsit ja sneakersit. Helppo ja mukava asukokonaisuus.


Millainen on sinun tyylisi kesällä?

- Tuula


Tuula's life blogia voi seurata 



SHARE:

keskiviikko 22. heinäkuuta 2020

Stenskär lumoaa



Stenskär lumoaa. Stenskärin saari on pieni saaristokylä Nauvon ulkosaaristossa Gullkronan selällä.

Vierailijoita palvelee kaksi vierassatamaa. Toinen satamista on Stenkärin saarella eli samalla saarella kuin kyläkin ja toinen satama on aivan vieressä sijaitsevalla Birrskärin asumattomalla naapurisaarella, jossa on 28 venepaikkaa. Stenskärin saarella on n. 15 venepaikkaa. Vietimme viime viikolla pari päivää Stenskärin saarella ja tässä tunnelmia. 



Stenskärin saari huokuu hienoa entisajan saaristolaistunnelmaa. Saarella asuu kahdeksan asukasta vakituisesti ympäri vuoden, mutta kesä tuo tullessaan lukuisat venevieraat. Myös lähisaarilla asuvat asukkaat tulevat mielellään saarelle. Vierasvenesatama aloitti toimintansa Stenskärissä 1970-luvulla. Mutta saaren tarina on paljon vanhempi, se ulottuu 1600-luvulle. Stenskär on ollut saman suvun hallussa niiltä ajoilta asti. 

Stenskärin kalastajapuoti 





Saaressa on ihastuttava pieni kauppa, josta saa ostaa savustettua kalaa, saarella viljeltyjä vihanneksia ja saaristolaisleipää. Saarelaiset nostavat aamulla aikaisin verkot ja savustavat pyydetyt kalat. Kala on tuoretta ja herkullista. Todellista lähiruokaa. 

Stenskärin sauna




Upea kaarisilta johdattaa uudelle saunalle. Sauna on vuokrattavissa 1 h / perhe. Sauna kannattaa vuokrata heti kun tulee saareen, sillä uusi sauna on hyvin suosittu. Saunasaarelle ei ole muille menemistä kuin saunan vuokranneilla. Todellinen yksityissauna ja yksityinen pikkusaari. Saunasta on hienot näköalat Gullronan selälle. Nyt meitä ei saunan suhteen onnistanut, oli jo buukattu täyteen, kun sitä kyselimme. Jouduimme tyytymään vanhaan saunaan, joka sekin antoi mainiot löylyt. 

Luontopolku 



Luontopolku lähtee heti kylästä kohti saaren eteläosaa. Lähdin yksin luontopolulle ja minulla ei ollut mukana luontopolusta kertovaa lappusta. Siinä olisi ollut tarkemmin saaren historiasta ja geologiasta, mutta nyt menin muistin varassa. Luontopolku on merkitty punaisin nuolein. Alkumatka kulkee ylitse kallioiden ja kiviaitojen. Pääkohde minulla oli näköalatorni


Gullkronan selkää näköalatornista nähtynä 




Palasin näköalatornilta eri reittiä, tulin lammaslaitumien läpi. Ja sieltä laitumelta niitä löytyi iso katras. Lampaat olivat uteliaita ja kesyjä ja kuinka ollakaan ne alkoivat seurata minua. Tunsin itseni pillipiipariksi, jota valtava lammaslauma seuraa. Minulta puuttui vain huilu. 


Ja sainpahan kaksikymmentä uutta seuraajaa :) Minäkö lammaskuiskaaja? 


Satamaan tullessa polku vie ohi kauniin kalastajatalon. Täällä kaikki on niin hyvin hoidettua ja kaunista. Saaren väki on työteliästä aamusta iltaan. 



Ja reippailun jälkeen pulahdin uimaan...



Stenskär lumoaa. Palaamme tänne aina vuosi vuoden jälkeen. Stenskärin viehättävässä  kalastajakylässä on tunnelmaa, siellä aika pysähtyy. 

Kesäterveisin, Tuula 


Ps. Aikaisemmin Stenskäriin pääsi Paraisten Kirjaisten satamasta yhteysaluksella, mutta tänä koronakesänä yhteysalus ei ole kulkenut. Laitan tähän kuitenkin yhteystiedot, jos tulee muutoksia:  lautta.net/



Tuula's life blogia voi seurata 
SHARE:

maanantai 6. heinäkuuta 2020

12 kysymystä kesästä



Blogeissa kiertää kiva kysymyssarja - 12 kysymystä kesästä. Minäkin nappasin tämän mukaani. Kiitos Tiia KoivusaloKeyword love/JonnaOuti's life ja Life with Satu  - teiltä tämän hauskan sarjan löysin. Ja  nyt on hyvä aika vastata kesäkysymyksiin, kun ulkona sataa ja tuulee. 



Kesä on ihanaa aikaa. Kesän riemua lisää se, että meillä on mökki saaressa. Se on todellinen kesämökki, sinne ei ole asiaa talvella, paitsi jos jäät kantavat.  Ja jäät eivät ole kantaneet monenakaan talvena viime vuosina. Ja nyt kesäisiin kysymyksiin...

Mekko vai shortsit?


Olen käyttänyt paljon aikoinani shortseja, mutta nykyään kallistun mekon puoleen. Voiko pitkää tunikaa sanoa mekoksi? Tai toisaalta tämä on sen verran pitkä tunika että se käy mekostakin. Sorry, tämä mekko / tunika esiintyy nyt monessa jutussa, mutta se taitaa vain kieliä siitä, että viihdyn tässä asussa. 

Myöhään nukkuminen vai aikaiset aamut?


Täällä saaressa en malttaisi mennä illalla ajoissa nukkumaan ja puolestaan saariston aamut ovat niin kauniita, että mielelläni herään aikaisin. Täällä lokkien kirkunakin aamuisin kuulostaa kuin musiikilta korville. Aikaiset aamut.

Ravintola vai piknik?


Nyt kun on ollut korona-aika, niin piknikit ovat tulleet jäädäkseen elämääni. Aikaisemmin olisin tuohon kysymykseen varmasti vastannut, että ravintola. Mutta nyt vastaan piknik.

Pavlova vai perinteinen mansikkakermakakku?


Vaikka mansikkakermakakku onkin ihanaa, niin päädyn kuitenkin pavlovaan. Parasta pavlovakakkua olen syönyt Tallinnan Pavlova Caféssa. Kakku suli suussa. Itse en osaisi tuollaista kakkua tehdä, mutta kun nyt kerran valita saan, niin sanon pavlovakakku. 

Päivä rannalla vai huvipuistossa?


Minulle ranta on merenrantaa. Ehdottomasti päivä rannalla. Ja  samalla voi ihailla ohitse lipuvia purjeveneitä. Rauhoittavaa. 

Matkailu kotimaassa vai ulkomailla?


Kesällä meillä matkailu on saaristomatkailua täällä maailman kauneimmassa saaristossa. Saaristomme on ainutlaatuinen. Tässä S/Y Astrid lähestyy yhtä saariston helmeä, Stenskäriä. Me purjehdimme perässä. Stenskär on ihastuttava ja sympaattinen satama. 

Trampoliini vai löhötuoli?

Trampoliini on kiva, mutta valitsen kuitenkin löhötuolin. Minulla ei valitettavasti ole löhötuolia, joten tähän kohtaan ei tule kuvaa.

Kirja vai sarja?


Kyllä se kesällä on kirja. Joko tavallinen kirja, e-kirja tai äänikirja. E-kirjat ja äänikirjat kulkevat helposti ja näppärästi mukana kännykässä, kun veneillään.

Sandaalit vai tennarit?


Katse jalkoihin. Kyllä ne minulla ovat tennarit tai oikeammin sneakersit. Veneellä ja saaristossa pitää olla tukevat kengät, joten minun juttuni on tennarit eli sneakersit.

Pionit vai lupiinit?


Vaikka mökille laiturimaljakkoon keräilenkin lupiineja, niin valintani on pionit. Pionit ovat puutarhan kuningattaria. Kuva Meiken pionitarhasta. Upeita kukkia.

Festarit vai kotibileet?


Festarit ovat osaltani jo koluttu. Tai ehkä vielä joskus menen Ruisrockiin. Kotibileitä on aika harvoin ellei tavallisia vierailuja sanota kotibileiksi? Laituribileitä meillä kesäisin on täällä mökillä, kun vieraat saapuvat veneellä. Laituribileet.

Hehkuva kesämeikki tai ilman meikkiä?


Kyllä se ehdottomasti olisi hehkuva kesämeikki. Mutta saaristoelämässä ja veneillessä tuo hehkuva kesämeikki ei oikein mallaa. Joten tähän kesäkysymykseen vastaukseni on - ilman meikkiä aurinkolaseilla


Joko ne kysymykset loppuivat? Tämä oli kiva haaste! 
Kiitos inspiraatiosta Tiia, Jonna, Outi ja Satu! 

Mitä sinä olisit vastannut?

Kivaa viikkoa!

- Tuula 


Tuula's life blogia voi seurata 


SHARE:

lauantai 4. heinäkuuta 2020

Miten sinä tallennat elämääsi?



Ensimmäinen purjehdus Nauvoon on taas tänä kesänä tehty. Se on lähin suuri satama saarimökiltämme. Ja siellä tulee käytyä kesäisin useammankin kerran. Me emme kaipaa luonnonsatamia, sillä mökkimme saarella on kuin luonnonsatamassa. Meistä on kiva nähdä ihmisiä ja elämää, siksi Nauvon satama miellyttääkin, siellä on elämää.



Tässä tarinassani en aio Nauvon satamasta kertoa, koska olen tehnyt satamasta aiemminkin postauksia, liitän kuitenkin tarinani loppuun yhden kesäisen jutun Nauvosta, kun jäimme sinne jumiin pari vuotta sitten.


Miten sinä tallennat elämääsi?



Digimaailma on antanut meille kaikille mahdollisuuden tallentaa elämäämme sanoin, kuvin ja videoin. Ja mahdollisuuden vielä levitykseenkin, jos niin haluaa.

Niinpä kysymykseni sopiikin niin tähän päivään ja somemaailmaan. Elokuvamaailman suurimpiin näyttelijöihin kuuluva Ingrid Bergman tallensi elämäänsä jo aikoinaan jälkipolville kameralla, videokameralla ja kirjoittamalla päiväkirjoja. Hän oli monessa suhteessa rohkea edelläkävijä.

Kuva internetistä.


Luin jo toiseen kertaan ruotsalaisen näyttelijän Ingrid Bergmanista kertovan kirjan Ingrid Bergmanin elämä. Ingridin syntymästä tulee kuluneeksi elokuussa 115 vuotta. Ja muutama vuosi sitten kävin  katsomassa elokuvateatterissa hänen päiväkirjoihinsa perustuvan dokumenttielokuvan Omin sanoin (Jag är Ingrid). Dokumenttielokuvassa Ingridin lapset Pia, Robertino, Isabella ja Isotta Ingrid kertovat äidistään.

Tämä on niin ihana kuva Ingrid Bergmanista,
kaksoset Isabella ja Isotta Ingrid ovat vasta muutaman kuukauden ikäisiä.
Kuva internetistä.

Oli mielenkiintoista sekä kuulla ja lukea, että Ingrid tallensi kaikkea itsestään, elämästään ja lapsistaan. Hän kuvasi kameralla ja teki pieniä filminpätkiä elämästään. Ingridin isä oli ollut ammatiltaan valokuvaaja, joten Ingridille kuvaaminen oli luontevaa jo tuohon aikaan. 

Lukemassani kirjassa ja elokuvassa Isabella Rosselini (Ingridin tytär) kertoo, että äidillä oli aina ollut tallentamisvimma. Kun Isabella kysyi äidiltään, miksi tämä oli aina säästänyt ja tallentanut kaikkea, Ingrid oli vastannut: "Olen aina tiennyt, että minusta tulee kuuluisa." Isabella sanoi järkyttyneensä, sillä hänestä vastaus kuulosti koppavalta, eikä äiti ollut lainkaan koppava. Vaan Ingridistä tuli enemmän kuin kuuluisa, hänestä tuli legenda - ainakin elokuvamaailmassa. Kirjassa kerrotaan, että ruotsalaisuus näkyi Ingridissä järjestelmällisyytenä. Hänellä oli kaikki aina järjestyksessä. Sopii hyvin tallentajan luonteeseen.

*****


Omasta tallentamisesta vielä. Kun aloitin blogini kirjoittamisen ja myöhemmin instagramiin tallentamisen, minulla meni varmasti vuosi ennekuin uskalsin laittaa oman kuvani näkyviin. Kirjoitin saaristo- ja matkatarinoita ja aina ilman omakuvaani. Kun ensimmäisen kerran rohkenin laittaa kuvani esille, sain yllätyksekseni mukavaa palautetta. Esim. "Kiva nähdä, kuka siellä kameran takana hyörii". "Mukava tutustua sinuun".  "Ilo nähdä sinut" jne. Näiden kommenttien jälkeen rohkaistuin ja aloin liittää tarinoihini myös omia kuvia. Tarinoista tuli jotenkin henkilökohtaisempia.





Ja täytyy tässä tunnustaa, että nykyään oman elämän tallentaminen on aika paljon tämän some-elämän varassa, niin blogin kuin instankin. Toki on minulla tallennettuna yksityiselämää ja tapahtumia, joita en laita somelevitykseen. Mutta en enää mitään matkakertomuksia tee albumiin, niinkuin minulla oli joskus tapana. 

Heinäkuun 2020 kuva Nauvon satamasta, S/Y Tuuliakin kuvassa


Kiitos digimaailman, nykyään voimme kaikki olla oman elämämme Ingridejä!


Tässä tallennettua elämää kesältä 2017:  Minilomalla Nauvossa
Ps. Nauvoa kutsutaan jopa Suomen Rivieraksi, tuo blogikirjoitus kertoo, miksi?

Ja kysymys kuului: Miten sinä tallennat elämääsi? 

Sateen keskeltä kirjoitteli, 
Tuula 



Tuula's life blogia voi seurata 




SHARE:
Professional Blog Designs by pipdig