VOITA LIPUT RAKENNA, SISUSTA & UUDISTA MESSUILLE TURUSSA 9.-11.2.2018

*Blogiyhteistyö Turun Messukeskuksen kanssa

Maalari maalas taloa, sinistä ja punaista...

Tammikuu on kohta pulkassa ja helmikuu alkaa. Ja vaikka helmikuu on vielä talvikuukausi,  niin kevättä taitaa olla jo monen rinnassa. Mielestäni yksi kevään merkki on  9. - 11. helmikuuta järjestettävät Rakenna, sisusta ja uudista Messut  Turussa.

Joku rakentaa taloa tai kesämökkiä, toinen remontoi, kolmas sisustaa... Meillä jokaisella on erilaisia tarpeita kodin tai kesämökin suhteen... messuilta löytyy varmasti vinkkejä jokaiselle. Viime vuonna meidän perheemme haki erilaisia ratkaisuja kesämökki- ja laituriremonttiin, ja niitä löytyikin. Laituriketjut ovat vielä uudistamatta. Ketjujen käyttöikä on noin 10-15 vuotta, joten nyt olisi uusien ketjujen aika. Tutkaillaan messuilla.

Turun Messukeskuksen Rakenna & Sisusta messuilla on yli 250 yritystä ja kaikki saman katon alla. Sieltä löytyy kiinnostavia osastoja sekä hyödyllistä ohjelmaa.

Rakentamisen ja remontoinnin osastoilla löytyvät mm. tontit, kaavoitus, rakennusmateriaalit, energiaratkaisut, kodin turvallisuus, lattiat, keittiöt, kylpyhuoneet, saunat... 

Terveellinen koti nousee tarjonnasta esiin yhtenä teemana. Ja perjantaina sekä lauantaina on  on Auditoriossa keskustelua kiinnostavasta aiheesta: 

"Miksi rakennukset homehtuvat?" 

SHARE:

sisustus, Turun Messut

20 KYSYMYSTÄ - VUODEN ENSIMMÄINEN HAASTE

Tämän mainion haasteen olen nähnyt niin Tuulannelin kuin 

Sara S:n  sekä Jonnan blogeissa. Ja nyt on tullut minun hetkeni vastata tähän haasteeseen ja näihin kysymyksiin. 

1. Mitkä kirjat hyllyssäsi huutavat luetuksi tulemista? 

Minä olen pitkälti siirtynyt e- ja äänikirjoihin, joten tsekkaan usein uudet kirjat BookBeatin valikoimista. Minuun teki vaikutuksen viime vuonna ilmestynyt Clare MacIntoshin esikoiskirja "Annoin sinun mennä".  Ja nyt on samalta kirjailijalta juuri ilmestynyt toinen kirja "Minä näen sinut". Jo esittelyteksti on niin hyvä, että tämä kirja nyt polttelee mieltäni. Kunhan ehdin... 

2. Oletko tapojesi orja? 

Tähän pitää vastata kyllä ja ei. Pidän tietyistä rutiineista. Aamurutiinit toistavat itseään ja iltarutiinitkin melkein. Mutta toisaalta pidän erilaisista tapahtumista ja elämyksistä ja uusien ihmisten tapaamisista, joten isommissa asioissa en ole tapojeni orja. 

3. Pidätkö siitä, että ihmiset puhuvat suoraan tai kaunistellen? 

Suoraan puhuminen on hyvä tapa, mutta ei pidä loukata ketään. Joskus elämässä on hyväkin vähän kaunistella asioita. Molempi parempi. 

4. Missä asennossa nukut?

Kyljelläni. Ja joskus vatsallani. Mutta en yleensä selälläni, paitsi nuhaisena. 

5. Onko sinulla tunnuslausetta?

Tämä on kulkenut pitkään mukanani. "Kohtuus kaikessa". Pätee elämässä melkein kaikkeen.

6. Nimeä asia, joka ärsyttää eniten? 

Liian kova musiikki ravintolassa, kun pitäisi keskustella. Besserwisserit.

7. Onko sinulla tallessa vanhoja kortteja ja kirjeitä?

Aika onnistuneesti olen saanut muuttojen aikana hävitettyä vanhoja kortteja ja kirjeitä. Joitakin onneksi vielä löytyy. Nyt tuollainen konmarittaminen vähän harmittaakin. 

8. Pahe, josta nautit liikaa luopuaksesi siitä? 

Some ja suklaa. Sosiaalinen media ja sen eri mahdollisuudet. Ja suklaa, valitettavasti. 

9. Mitä sinun pitäisi tehdä enemmän? 

Ulkoilla. Kesällä tuleekin ulkoiltua, mutta nämä Etelä-Suomen talvet eivät oikein kutsu ulkoilemaan. Taitaa olla vain pukeutumiskysymys. 

10. Mikä on paras uutinen, jonka olet saanut? 
Niitä parhaita uutisia on tullut useitakin elämän varrella. En osaa nimetä. Optimistina odottelen lisää niitä parhaita uutisia. 

11. Luotatko ihmisiin? 
Kyllä. Aina ei olisi pitänyt. 

12. Mitkä ovat lempielokuviasi? 
Olin nuorempana innokas elokuvissa kävijä. Siltä ajalta ne parhaimmat tulevat mieleeni. Useat Meryl Streepin tähdittämät elokuvat: Minun Afrikkani, Hiljaiset sillat, Mamma Mia. Al Pacinon leffa: Naisen tuoksu. Eikä siinä vielä kaikki... Näistä pitäisi tehdä ihan oma listansa ajan kanssa. 

13. Kun olit lapsi, miksi halusit tulla isona? 
Ihan ensimmäinen haave oli raitiovaununrahastaja. Ja lentoemäntäkin oli haaveissa ekan lentoreissun jälkeen. 

14. Asuisitko mieluummin maalla vai maaseudulla. 
Kaupunginlapsena - kaupungissa tottakai. 

15. Kuka elämässäsi on vaikuttanut sinuun eniten? 
Oma perhe ja avomieheni.

16. Mikä on lempivitsisi?
Voi, vitsi! Nyt en muista yhtäkään vitsiä. 

17. Mikä eläin olisit?
Olisin lintu, joka liitelee korkealla. Merikotka.

18. Jos saisit kokeilla mitä tahansa ammattia päivän, mitä kokeilisit?
Tuntuu utopistiselta, mutta voisin olla - vaikkapa näyttelijä.

19. Mitä huomaat ensimmäiseksi ihmisessä? 
Silmät ja hymyn. 

20. Millaisista lomista pidät?
Monenlaisista. Saaristossa on ihana lomailla ja myös kaupunkilomat kiehtovat. 
(ensimmäinen ja viimeinen kuva)

 Oliko kysymyksiä, joihin vastaisit samoin? Yllättikö joku vastaus sinut? 

Tämä on kiva haaste, nappaa mukaan. 

***

Ps. Tämä oli vuoden ensimmäinen haaste blogissani. 

Seuraavassa postauksessa järjestän vuoden ensimmäisen arvonnan blogissani: 

Arvon Turun Messukeskuksen Rakenna, Sisusta ja Uudista -messuille 9.-11. helmikuuta kolme lippusettiä, joista jokainen sisältää kaksi messulippua. Kolme onnekasta tulee voittamaan liput. Palaillaan.

- Tuula 

SHARE:

haaste, oma elämä

PARK HOTEL JA BLOGITREFFIT

Olipa kiva talviviikonloppu. Meillä oli blogitreffit lauantaina Åblogit -ryhmän kanssa Park Hotellissa Turun Puolalanpuiston kupeessa. Nämä kasvotusten tapaamiset ovat todella antoisia. Tullaan paremmin tutuiksi ja saadaan keskustella bloggaamisesta, joka on meille kaikille rakas juttu.

Treffipaikallamme, Park Hotellilla on kiehtova historia. Kauniin jugendhuvilan rakennutti yksityishuvilakseen Crichtonin telakanjohtaja John Edward Eager vuonna 1902. Talon pihalle rakennettiin myös talli kahdelle ratsuhevoselle. Kumpuileva puisto on ollut mainio alue ratsastaa. Yksityishuvila oli ensimmäinen kivirakennus koko Puolalanpuistossa, muut rakennukset olivat matalia puurakennuksia. Tämä komea kivitalo näkyi Rautatieasemalle asti. Arkkitehti Alex Nyströmin alkuperäiset rakennuspiirustukset ovat tallessa ja  nähtävillä hotellin aulassa. Turun taidemuseo valmistui Puolalanpuistoon vasta  kaksi vuotta myöhemmin eli 1904. 

SHARE:

blogitapahtuma, kulttuuri, Turku

BALTIC PRINCESS - TELAKKAMATKA TURUSTA GDANSKIIN

*Yhteistyössä Silja Line & 40+ blogit 

Minulla kävi hyvä tuuri, kun sain kutsun Tallink Siljalta lähteä mukaan m/s Baltic Princessin kyydissä Turusta Gdanskiin. Baltic Princess vietiin 10.-11.1.2017 uudistettavaksi Puolan Remontowan telakalle kuuden viikon ajaksi. Telakointi sisältää kattavan 10-vuotistarkastuksen, jolloin myös laivan vaihdelaatikot vaihdetaan (alennusvaihdelaatikot) uusiin. Ja matkustajatiloissa tehdään mittavia muutoksia.

Innostuneena lähdin mukaan erilaiselle ja kiinnostavalle matkalle.

Keskiviikkoaamu valkeni sumuisena, kun kiirehdin Turun satamaan kello kahdeksaksi. Minä olin ainoa, joka tulin mukaan Turusta.  Muut seitsemän bloggaajaa ja Tallink Siljan Marika Nöjd tulivat Helsingistä - tai FerryMarko tuli Hampurista.  Hän nimittäin oli jo matkannut Hampurista Helsinkiin ja hyppäsi mukaan Turun bussiin. Bussi lähti Helsingistä kukonlaulun aikaan kohti Turun satamaa. 

Laivassa oli lisäksemme noin 300 henkilöä - miehistöä ja alihankkijoita. Laiva oli saapunut jo edellisiltana Turkuun - ja laivaan oli yön aikana lastattu rakennustarvikkeita, ja elintarvikkeita sekä polttoainetta säiliöt täyteen.

Kello yhdeksältä alkoi laivamatka Puolan Gdanskiin. Laivamatka kesti 22 tuntia ja matkan pituus oli 431 merimailia eli 798 kilometriä.

Ja nyt sightseeingille laivaan, kurkataan kulissien taakse vielä ennen kuin laiva on telakalla. Sillä jo laivamatkan aikana tehtiin isoja purkutöitä.

Laivan käytäviä on suojattu muovilla Kiva natina kuului, kun niillä käveli. Ja myös erilaisilla pahveilla, jotta mitään ei sotketa tai rikota tällä telakointimatkalla. Ennen tätä telakointimatkaa myytiin laivassa kosmetiikkatuotteita 40%:n alennukselle. Nyt kaupat eivät olleet auki.

SiljaLand lasten leikkihuone ehdittiin purkaa matkan aikana. SiljaLand muuttaa isompiin tiloihin viidennelle kannelle. Sinne tulee iso leikkihuone lapsille - 120 m2. Yläkuvassa näkyy vielä liukumäki pallomereen ilman palloja. Alakuvassa liukumäkeä ei enää ole. Uusi pallomeri tulee uuteenkin SiljaLandiin, se on aina vain lasten kestosuosikki. 

Kun ensimmäisen kerran ohitimme  Buffet -ravintolan, siellä näytti tällaiselta.

Nopeasti tuo purku käy. Buffet -ravintolan tilalle tulee uusi Grande Buffet. Sinne tulee mahtumaan 500 asiakasta. Ja alakertaan tulee uusi Fast Lane -kahvila vanhan Cafeterian tilalle.

Ja nyt komentosillalle!

Ulkona oli oikea hernerokkasumu. Ei paljoa eteenpäin näkynyt. Onneksi on nykytekniikkaa käytössä laivan ohjaamisessa. Ja sumutorvet soivat kahden minuutin välein. Minulle tulee sumutorvien äänestä aina mieleen ystäväni Riitta, jota on kosittu romanttisesti sumutorvien soidessa.

Laivan kapteeni Andre (Andy) Brink

Ja tässä vielä meitä laivalla luotsanneita henkilöitä. Kiitokseni!  Vasemmalta oikealle: Tekninen tarkastaja Ari Kavon. Intendentti Pasi Heinonen, joka tutustutti meidät laivan uudistuskohteisiin. Keittiöpäällikkö Riku Alho sekä laivan kapteeni Andre (Andy) Brink.

Kapteeni Brink, Marika, Sami ja Kalle komentosillalla.

Jossain vaiheessa vähän kirkastui ja merimaisemiakin saattoi ihailla.

Lainaan FerryMarkon kuvaa. Gotlannin jälkeen meillä ei ollut enää nettiyhteyttä käytössä ennenkuin vasta Puolassa. Pakollinen nettitauko teki hyvää meille nettiriippuvaisille :)

Ja nyt kurkataan vähän Baltic Princessin ruokahuoltoa.

Komentosillalta jatkoimme tutustumiskierrosta laivan keittiötiloihin. Kuvassa Marika Nöjd (viestintäjohtaja) haastattelee keittiöpäällikkö Riku Alhoa. Osa ravintoloista on varastoina telakoinnin ajan. Laivan messiruokalana toimii telakoinnin ajan Grill House -ravintola. Siellä ruokitaan päivittäin noin 300 henkilöä (miehistöä ja alihankkijoita). Ja laivan listallahan on nyt sitä taattua laatua eli "telakkaruokaa". Mukaan Suomesta otettiin mm. 13 000 kananmunaa, 1000 kg härkää ja kanaa, 5000 sämpylää, 400 pullapitkoa ja kahvia riittää yli 200 000 kuppiin.

Herkullisia telakkaruokia ja välipala-annoksia! Onneksi minulla oli stretch -farkut! Laivan messiravintola oli suljettuna vain kello 15.00-16.00, joten ruokaa oli tarjolla kaikkina vuorokauden aikoina.

Ja pääsimme käymään myös laivan konevalvomossa. Työhistoriani takia tuo konevalvomon toiminta kiinnosti minua kovasti. Olen joskus nuorempana ollut datavalvomossa hommissa.

Konehuonetta koskevista töistä ja konehuoneen toiminnasta kertoi tekninen tarkastaja Ari Kavon ja konepäällikkö Markku Elijoki (kuvassa). Konehuoneeseen mennessä oli laitettava korvatulpat korviin suojaamaan kuuloa. En huomannut desibelejä kysyä, mutta kyllä niitä oli riittävästi.

Pääkoneiden vieressä on vaihdelaatikot (siniset alennusvaihdelaatikot 2 kpl). Nämä vaihdelaatikot vaihdetaan uusiin. Yksi vaihdelaatikko painaa 58 000 kg.
Näiden vaihdelaatikoiden vaihto on iso operaatio. Autokanteen polttoleikataan reikä. Tällöin eivät laivan omat koneet eivät voi olla käytössä. Alus siirretään hinaajien avulla uivalle telakalle. Ja vaihdelaatikot nostetaan vinssin avulla pois laivasta ja siirretään kiskoja myöten eteenpäin.

Wow, mikä päivä meillä on ollutkaan! Tosi mielenkiintoinen! 
Kuvassa ihanat blogikollegani Heli-Hannele (Beachhousekitchen) ja Krista (Kristallinhohtoa) ja minä Itämeren aalloilla. No, aallokkoa tuskin oli.

Nyt nukkumaan. Aamulla tulee luotsi kyytiin ja johdattaa Baltic Princessin telakalle. Meille jokaiselle oli varattu oma hytti. Tämä hytti on normaalissa liikenteessä A-Premium.

Aamu koitti ja innoissamme odottelimme komentosillalla luotsiveneen saapumista ja luotsin nousemista laivalle.

Laivaa oli telakalle saattamassa neljä hinajaa. Ja luotsivene kiersi laivan perän kautta luotsiluukulle. Luotsiluukusta hyppäsi luotsi laivaan sisään. Olipa jännittävää katsomista. Valitettavasti videoni epäonnistui.

Täältä tulee onnistuneita videoita ja kuvia tuosta luotsin hypystä laivaan. Pojilla oli pitkää putkea matkassa. Luotsin noustessa laivaan, oli meidän ylimääräisten aika poistua komentosillalta.

Tämän kuvan Baltic Princessin tulosta telakalle on ottanut puolalainen laivaharrastaja Jakub Bogucki, joka oli luotsiveneen kyydissä. Niin sitä lähdettiin jokiosuudelle hinaajan kyydissä. Tuo jokiosuus on kapeimmillaan 100 metriä, joten hinaajia kyllä tarvitaan, ettei tule tulmunkia.

Rantautumisen jälkeen odottelimme vielä laivassa muutaman tunnin viranomaisselvittelyjä. Viranomaisten oli tarkistettava kaikkien passit ja muitakin asiakirjoja, joten siinä vierähti tunti jos toinenkin.

Telakalta lähdettiin tilataksilla Gdanskiin. Siellä ehdittiin vielä vanhaa kaupunkia kierrellä ja käydä syömässäkin ennen kotiinlähtöä Finnairin lennolla torstaiyönä Suomeen.

Tässä vielä pieni kuvakavalkadi Gdanskin tummuvasta illasta. Vanhan kaupungin Pitkää toria ja sen kauniita taloja sekä joenvartta tuli ihailtua. Joulun valoloistoa oli vielä kaupungissa. Olin toista kertaa elämässäni Gdanskissa ja se ei tule jäämään näihin kahteen kertaan. Gdansk hurmasi jälleen.

Tässä kirjastossa kävin ekalla Gdanskin käynnilläni ja pitihän tuo nyt kuvata. Käyn mielelläni eri kaupunkien kirjastoissa. Eräänlaista bongaamista sekin :) 

Marika Nöjdin ottama kanssamatkaajat -selfie 
Marika Nöjd keskellä ja vasemmalta alkaen: Heli-Hannele Pehkonen, Krista Hytönen, Tuula Nurmitie,Olli Tuominen, Kalle Id, 
Sami Koski ja Marko Stamphel


Tämä oli todellinen elämysmatka! Lämmin kiitos Silja Line 
ja kiitos mainiot kanssamatkaajat!

Tänne loppuun tallennan kanssamatkaajien postauksia, sitä mukaa, 

kun niitä ilmestyy. Erilaisia kertomuksia ja erilaisia näkökulmia reissusta. 
Kannattaa katsoa ja lukea.  

Baltic Princess telakalla 10.1.-22.2.2018 you tube video
by Tallink Silja / Marika Nöjd

Beachhousekitchen by Heli-Hannele Pehkonen


The Ferry Facts  by Marko Stampehl

Kristallinhohtoa by Krista Hytönen

Valkeatlaivat by Sami Koski 

kships by Kalle ID

Ulkomatala by Olli Tuominen

Varaukset voi tehdä osoitteesta: www.tallinksilja.fi 

Pozégnanie eli Näkemiin! 

- Tuula 

SHARE:

Baltic Princess, blogimatka, Gdansk, matkailu, TallinkSilja

BOOKBEAT - KIRJASTO TASKUSSA (KOKEILE KUUKAUSI ILMAISEKSI)

*Yhteistyö BookBeatin kanssa 

Olen aina ollut aikamoinen lukutoukka. Jossakin vaiheessa olen ollut vähän harmissanikin, kun tämä somemaailma on vienyt aikaa rakastamiltani kirjoilta. En kuitenkaan ole halunnut luopua kummastakaan, en somemaailmasta kaikkine mausteineen enkä kirjoista. Onneksi löysin äänikirjat ja BookBeat -sovelluksen. Nyt minulla on kirjasto aina taskussa - kännykässä. Kun lukeminen ei onnistu, niin silloin kuuntelen. Olen edelleen koukussa kirjoihin, nyt ehkä enemmän äänikirjoihin. 

Kertaan vielä BookBeat -sovelluksen,  se on e- ja äänikirjojen tilauspalvelu, jossa saa kuukausimaksulla lukea ja kuunnella määrättömästi kirjoja. BookBeat on kirjojen Netflix tai Spotify, näin sitä voisi kuvailla. Kirjoja on palvelussa tuhansia niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Kirjat voi ladata myös offline -tilaan, jolloin kirjoja voi lukea tai kuunnella ilman nettiä, vaikkapa lentokoneessa. Ladatut kirjat eivät vie paljoa tilaa kännykän muistista. Kirjat voi tallentaa "omalle kirjahyllylle" odottamaan sopivaa luku- tai kuunteluhetkeä. Yllättävän monista kirjoista on olemassa sekä e -kirja että äänikirja. Voit vaikka aloittaa kuuntelemalla ja jatkaa lukemalla - tai toisinpäin.

Ja tässä erilaisia kirjasuosituksiani, nämä kirjat ovat tehneet minuun vaikutuksen. 

1. Mika Waltari - Sinuhe egyptiläinen

Olen lukenut joskus teini-ikäisenä Sinuhe egyptiläisen. Monta kertaa on tehnyt mieleni lukea se uudelleen, en vain ole saanut aikaiseksi tarttua paksuun opukseen. Vaan kun löysin kirjan BookBeatin tarjonnasta, niin päätinkin kuunnella kirjan. Ja mikä kuuntelukokemus se olikaan! Kirjan lukee näyttelijä Lars Svedberg ja hänellä on oiva kyky lukea kirjaa niin elävästi, että tuntuu kuin olisin välillä katsonut kiehtovaa näytelmää. Nyt kun olen kuunnellut monia äänikirjoja, niin olen huomannut miten hyvä lukija nostaa kirjan ihan uudelle tasolle. Näin tekee Svedberg. Onneksi toinen osa vielä odottaa kuuntelemistaan.

Suosittelen  kirjaa kaikille klassikoiden ystäville kuin myös historiallisista romaaneista pitäville. Sinuhe egyptiläinen on äänestetty Vuosisadan kirjaksi kulttuurigaalassa 18.10.2017

2. Clare Mackintosh - Annoin sinun mennä

Tämä on kirjailija Clare Mackintoshin upea esikoiskirja viime vuodelta. Kirjan lukee Krista Putkonen-Örn.

Uskomaton jännitysromaani ja samalla kaunokirjallinen teos. Kirja alkaa rauhallisesti, mutta sitten tapahtuu juonenkäänne... ja kirja on pakko kuunnella ahmien. Kirjailija osaa kuljettaa juonta ja tarina vie mennessään.

"Elämä on yksi hetki, tämä hetki ja hetkeen sisältyy iäisyys." Hetken herpaantuminen, lapsen kädestä irtipäästäminen kohtalokkaalla hetkellä. Ja auto vie pienen elämän mennessään. Poikansa menettänyt äiti pakenee suurta suruaan mökkiin Walesin rannikolle. Ja ennalta-arvaamattomuus jatkuu... 

Kirja on saanut huikeat arvostelut, enkä ihmettele. Iso suositus. 

3. Tommi Kovanen ja Jenny Rostain - Kuolemanlaakso

Kuolemanlaakso on pysäyttävä tarina jääkiekkoilija Tommi Kovasesta, joka sai aivovamman. Ja samalla se on tosielämän seilviytymistarina. Olen kirjoittanut blogikirjoituksen tästä kirjasta, se löytyy TÄÄLTÄ.  Kirja oli yksi tämän syksyn vaikuttavimpia lukuelämyksiäni. Ja siitä on tehty myös äänikirja. Kirja kuuluu ehdottomasti tänne suositeltavien äänikirjojen listalle. Lukijana on Antti Jaakola, kuulin hänen äänessään Tommi Kovasen äänen. Kirja on myös tarina siitä, miten kaikki elämässä voi muuttua silmänräpäyksessä.

Satu Rämö - Islantilainen voittaa aina

Tänne suosittelemieni kuunneltavien joukkoon sopii hyvin myös ehkä inspiroivin matkakirja, jonka olen koskaan (lukenut) kuunnellut. Islantilainen voittaa aina -kirja avasi mahdollisuuden päästä "käymään" tässä mielenkiintoisessa ja taianomaisessa maassa. Kirjan lukee näyttelijä ja laulaja Sanna Majuri, joka on myös lukijana taitava.

Minusta on aina  ollut kiinnostavaa lukea maahanmuuttajien tarinoita uudessa kotimaassaan. Kauppatieteitten opiskelija Satu Rämö lähti vuonna 2003 vaihtoon Islantiin. Pienestä saarivaltiosta tuli myöhemmin hänen kotinsa. Rämö opiskeli kielen, löysi itselleen islantilaisen puolison ja perusti perheen. Koin oppivani paljon kirjaa lukiessani. Tässä kirjassa on henkilökohtaisia kokemuksia maasta ja mielenkiintoista yhteiskunnan tarkastelua sekä maan kulttuuria. Kiinnostava aihe kirjassa oli myös Islannin pankkikriisi ja sen seuraukset.  

4. Maaret Kallio - Lujasti lempeä ja Inhimillisiä kohtaamisia

Bookbeat -sovelluksesta löytyvät molemmat Maaret Kallion kirjat:  Lujasti lempeä (2016) ja Inhimillisiä kohtaamisia (2017). Molemmat kirjat ovat viisaita sanoja täynnä. Ja tarjoavat pohdiskeltavia asioita. Olen syntynyt aikana, jolloin ei ollut tapana tutkiskella itseään ja mieltään, eikä se nykyäänkään minulta oikein suju. Otan asiat vastaan sellaisina kuin ne tulevat. Nämä Maaretin kirjat eivät sorru pinnalliseen itsetutkiskeluun, vaan antavat oivalluksia jokapäiväiseen elämään, siksi näistä kovasti pidänkin. Ja niinkuin tuon jälkimmäisen kirjan nimikin jo kertoo: Inhimillisiä kohtaamisia, niitähän me ihmiset kaipaamme. Kohtaamisia kasvokkain ja se ei somessa onnistu. Kirjat lukee Maaret itse lempeällä äänellään.

Oletko sinä jo löytänyt äänikirjojen pariin?

Jos et, niin nyt kannattaa tutustua. BookBeat ei ole määräaikaan sidottu, vaan sitä voi käyttää kuukausimaksulla rajattomasti ja tilauksen voi lopettaa milloin vain haluaa. Käy rekisteröitymässä palveluun TÄÄLLÄ.  Saat lukijanani kuukauden mittaisen ilmaisen kokeilujakson. Jakson jälkeen voit päättää haluatko jatkaa sovellusta normaaliin 16,90 €:n kuukausihintaan.

Hyviä luku- ja kuunteluhetkiä! 

 - Tuula 

SHARE:

BookBeat, kirja

TURUN YLIOPPILASTEATTERI: LAUMA - MIKÄ SAA IHMISET HAKEUTUMAAN YHTEEN

Vielä ehtii Laumaa katsomaan Turun Ylioppilasteatteriin! Mielenkiintoinen teatteriesitys on ohjelmistossa helmikuun toiseen päivään asti. 

Kävimme Laumaa jo joulukuussa katsomassa, mutta esitys on ajankohtainen tänäkin vuonna.

Teatteriesitys Lauma antaa paljon ajateltavaa ja nostaa esiin mm. kysymyksen, mikä saa ihmiset hakeutumaan yhteen ja muodostamaan erilaisia laumoja? Sekä myös käyttäytymään noissa laumoissa tietyllä tavalla? Mikä meidät liimaa yhteen? Ja kysymyksen kääntöpuoltakin käsiteltiin: miksi osa ihmisistä jää yhteisöjen ulkopuolelle joko tahattomasti tai tahallaan?

Lauma ottaa katsojan huomaansa hienotunteisesti. Olen aina pelännyt omasta puolestani, että teatterikatsojana joudun osallistumaan esitykseen, mutta Lauma synnytti ihan erilaisen kokemuksen. Moniaistinen esitys on lempeästi osallistava - kokemuksen kautta tarjotaan mahdollisuus tulla osalliseksi laumaa. Katsojat esim. sijoitetaan teatteritilaan poikkeavalla tavalla, enää ei olekaan perinteistä näyttämö-katsomo-tilaa. Ja tuo katsojan osallisuus toteutetaan siten, että katsojat osallistuvat esitykseen kulkemalla teatterissa annettujen ohjeiden mukaan eri esityspisteisiin.

Kuva: Jouni Kuru / Lauma

Esityspisteissä katselutilanteet rakentuvat totutulla tavalla, katselijat katselevat ja esiintyjät esiintyvät. Sokkeloinen tila ja portaikot ovat hankalia, mutta näin saadaan esitykset vietyä eri pisteisiin. Välillä oltiin pukuhuoneessa, välillä keittiössä - pienet tilat antavat intiimiyttä esityksiin. Varsinainen iso esitystila on lavastettu maisemaksi nurmikenttineen ja lintuineen.

Ja väliajalla kaikki saivat osallistua piknikille nurmikolle, jos halusivat. Se oli riemullista.

Osallisuus ei ole Laumassa pelkästään esityksellinen elementti vaan myös Suvi Puttosen sosiologian pro-gradu -tutkielman motivoima asia. Sen pohjalta on esitys tehty. Keväällä valmistuva tutkimus käsittelee kollektiiveja toimijaverkostoteorian ohjaamana. Kollektiivit näyttäytyivät tässä esityksessä ihmisten, materian, esineiden ja teknologian yhteenkietoutumina. Miettikääpä tämän päivän teknologiaa ja verkostoitumista. 

Tämä oli erilaista teatteria tälle innokkaalle teatterin kävijälle. Viihdyttävää ja kysymyksiä herättävää. Erityisesti nautin nuorten ihmisten heittäytymisestä tähän esitykseen. Muistui mieleeni välähdyksiä omankin nuoruuteni innosta ja rohkeudesta. Mutta jokin oli muuttunut. Tämän esityksen nuoret eivät ole niin ehdottomia omien mielipiteittensä kanssa, asioita katsotaan monesta suunnasta ja laajasti. No, tottakai tuo akateemiseen tutkimukseen kytkeytyvä näkökulma avartaa ja antaa sisällölle syvyyttä. Mielenkiintoinen kokonaisuus. 

Erityiskiitos hienosta lauluesityksestä, stemmat soivat kauniisti. Jos jotakin, niin enemmän laulua ja musiikkia olisin esitykseen kaivannut. Upeaäänisiä laulajia kun teatterista tuntuu löytyvän. 

Työryhmä: ohjaaja: Veera Alaverronen, ohjaajan assistentti ja tutkija: Suvi Puttonen, käsikirjoitus ja koreografiat: Sheri Toivomäki, tuotantoassistentti: Iina Löppönen, lavastus ja puvustus: Amita Kilumanga,  tarpeisto Jouni Kekkonen, valosuunnittelu Anniina Salminen, äänisuunnittelu Sara Koiranen, maskeeraus Katariina Kannisto.

Esiintyjät: Emmi Elomäki, Valtteri Juvonen, Katariina Kannisto, Venla Kinnunen, Pasi Kirvesoja, Iina Löppönen, Nanne Pyrhönen, Olga Rantalaiho, Aku-Matti Tapani

Turun Ylioppilasteattteri on Aurajoen rannalla. Tältä näytti joki teatteri-iltana. 

Kiitos Turun Ylioppilasteatteri! Viihdyimme. Tulemme uudelleenkin! 

Esitykset näet täältä: Turun Ylioppilasteatteri: Lauma

Hyvää Uutta Vuotta rohkealle teatterille!

- Tuula 

*Medialiput 

SHARE:

kulttuuri, Lauma, teatteri, Turunylioppilasteatteri