MOMENTS OF MY LIFE

tiistai 24. lokakuuta 2017

RAKASTUNUT RYTI RAUMALLA



Risto Rytin elämäntarina hakee vertaistaan. Olinkin mielissäni, kun sain kutsun Rauman Kaupunginteatterin uuteen musiikkinäytelmään, Rakastunut Ryti. Näytelmässä on historiaa, huumoria, romantiikkaa, musiikkia ja politiikkaa. Haastava kokonaisuus. Odotin paljon näytelmältä. Enkä pettynyt. Ja kippari oli myös innostunut näkemästään. 

Näytelmän tekoon liittyi myös tosieämän tragedia, sillä kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa teatteriväki sai suru-uutisen. Näytelmän ohjaaja Antti Majanlahti oli kuollut. Majanlahden perheen toiveena oli, että teatteri viimeistelisi Antin työn suunnitelmien mukaisesti. Näytelmä tehtiin kunnianosoituksena Antti Majanlahdelle. 


Kuva: Jari Aro-Heinilä 

Risto Ryti (1889-1956) oli Suomen viides presidentti. Ryti johti Suomea sen itsenäisen historian vaikeimpana jaksona. Hän oli talvisodan ajan pääministerinä sekä tasavallan preisdenttinä välirauhan ja jatkosodan aikana. Risto Rytin elämäntarina on erikoislaatuinen. Hän toimi myös kansanedustajana, valtiovarainministerinä ja Suomen Pankin pääjohtajana. Talvisodan pääministeri ja jatkosodan presidentti loi henkilökohtaisilla ratkaisullaan kesällä 1944 henkilökohtaisilla ratkaisuillaan ne edellytykset, jotka veivät kansakunnan sodasta rauhaan. Ryti allekirjoitti saksalaisten kanssa Ribbentropp-sopimuksen, jonka vuoksi hänet tuomittiin myöhemmin sotasyylliseksi ja kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Ryti kärsi tuomiostaan kolme vuotta ennen kuin presidentti Paasikivi armahti hänet.


SHARE:

torstai 19. lokakuuta 2017

KUOLEMANLAAKSO - KIRJA JOKA PUHUTTELEE



Kuolemanlaakso on pysäyttävä tarina jääkiekkoilija Tommi Kovasesta, joka sai aivovamman. Ja samalla se on tosielämän selviytymistarina.  

26. tammikuuta 2013 Rauman Lukolla oli peli Espoo Bluesia vastaan.  Ottelu muutti Rauman Lukon puolustajan Tommi Kovasen elämän kokonaan. Ottelun piti olla aivan tavallinen ottelu, samanlainen peli kuin 500 kertaa aiemmin puolustaja Tommi Kovasen liigauran aikana. Mutta mikään ei ollut ottelun jälkeen Kovasella samoin kuin ennen. 



Näin kertoo Tommi Kovanen kirjassaan: 
"Kiekko kimposi maalivahdin ohi kaukalon omaan päähän. Ei hätää, ajattelin. Luistelin kiekon perään päätyyn ja toimin kuten puolustajilla on tapana toimia: pari potkua maalin taakse ja odotin, että oikealta puolelta tuleva karvaaja on lähellä." Karvauksella tarkoitetaan sitä, että kiekoton joukkue häiritsee kiekollisen joukkueen hyökkäykseen lähtöä - pääasiallisesti kiekollisen joukkueen kenttäpuoliskolla. "Sitten syötin kiekon laidan kautta pakkiparille ja valmistauduin ottamaan taklauksen vastaan oikealta puoleltani. Yhtäkkiä kului kova pamaus ja maailmani musteni. Menetin tajuntani. Pelikello pysähtyi aikaan 00:11 ja peli vihellettiin poikki."


SHARE:

lauantai 14. lokakuuta 2017

JUOKSIJALEGENDA PAAVO NURMI


Paavo Nurmen nimen tietävät kaikki. Paavon juoksusaavutukset ovat vertaansa vailla. Hän juoksi uransa aikana yhdeksän olympiakultaa ja kolme olympiahopeaa sekä 22 maailmanennätystä. Lisäksi muissa suurissa arvokisoissa hän juoksi satoja arvomitaleja. Nekin olivat suurimmaksi osaksi kultaa. Nurmea on kutsuttu kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi kuin myös kaikkien aikojen yleisurheilijaksi. Hän on todellinen juoksijalegenda. 



Turun Kaupunginteatterin näytelmässä Paavo - lentävä turkulainen, kerrotaan ajasta ja maailmasta, jossa Paavo elämäänsä eli. Mutta mikä tekee näytelmästä mielenkiintoisen on se, miten mennyt aika kohtaa meidän aikamme ja tämän ajan ilmiöt.


Paavo Nurmen lapsuuden perhe oli köyhä ja isä kuoli varhain. Paavo meni töihin jo 12-vuotiaana - leipurin juoksupojaksi, jotta perhe saisi lisäelantoa. Paavo säästi ja osti säästöillään haaveilemansa kumitossut 15-vuotiaana. Juokseminen muuttui helpommaksi. Ja juoksemista Paavo rakasti.


Näytelmä liikkuu eri aikatasoilla. Näytelmä on yhdistelmä fiktiota ja elämäkertaa. Nuorta Paavo Nurmea näyttelee Markus Järvenpää, ja upeasti näytteleekin. Vanhaa Paavoa näyttelee legendaarinen Heikki Nousiainen, jonka tunteitten kautta näytelmä etenee.

Turun Jarrumiehenkadun puutalorötiskät pitäisi kaataa ja saada uusia kerrostaloja tilalle. (Hauska detalji muuten, että maailman paras juoksija asui Jarrumiehenkadulla). Eräästä rötiskän asunnosta löytyy vanhus, jossa on jotain tuttua. Näytelmä kertoo, miten uusi kaupunkistrategia sen jälkeen etenee ja mitä tapahtuukaan rötiskästä löytyneelle vanhalle Paavo Nurmelle. Turun kunnallispolitiikka tuodaan näytelmässä kiinnostavana esiin. Nurmen kotitalo on kuitenkin edelleen pystyssä ja toimii kotimuseona. Ja Paavo Nurmi joutuu näytelmässä Loppukiri-nimiseen palvelutaloon. Vanhustenkin kohtelua heijastellaan Nurmen kautta. 




Näytelmän on kirjoittanut turkulaishuumorin taitava Roope Lipasti ja sen on ohjannut Jarno KuosaNäytelmä etenee lennokkaasti ja rytmikkäästi, mikä sopii hyvin lentävän suomalaisen tarinalle.

Paavo Nurmi oli mielenkiintoinen, sulkeutunut, epäsosiaalinen ja ristiriitainen persoona ja se osataan tuoda tässä tarinassa hyvin esiin. Paavo menestyi kaikessa, mihin hän ryhtyi. Hän harjoitteli määrätietoisesti ja juoksi sekuntikelloa vastaan. Lahjakkuus ja määrätietoisuus tekivät hänestä sen kuuluisan lentävän suomalaisen. Mutta ihmisistä hän ei pitänyt. 

Paavo kuitenkin toimi juoksu-uransa jälkeen vielä valmentajana ja senkin hän osasi. Berliinin olympialaisissa oli yhdeksän mitalia tarjolla ja Nurmen valmennettavat voittivat niistä seitsemän.

Nurmi oli myös taitava liikemies. Juoksijauransa jälkeen hän suuntasi määrätietoisuutensa ja tarmonsa liike-elämään ja menestyi loistavasti liikemaailmassa. Hän rakennutti Helsinkiin noin 40 taloa. Talvisodan aikana pommitettiin Helsinkiä. Ja näytelmässä tuodaankin nuo pommitukset kiinnostavasti esiin - Pienen näyttämön hienoa tekniikkaa käyttäen. Paavo Nurmi tarkkailee, mihin pommit Helsingissä osuvat. Ja kuin ihmeen kaupalla Paavon rakennuttamat talot säästyivät tuhoilta.

Näytelmän punaisena lankana kulkee Paavon ajatukset yksin pärjäämisestä. "Koskaan en ole apua tarvinnut". "Rikas on se, jonka ei tarvitse olla riippuvainen kenestäkään". "Toiset ihmiset ovat voittamista varten". 

Nuo ajatukset kyllä pistävät miettimään tätä aikaa tässä nykyisessä kilpailuyhteiskunnassa. Toisaalta ymmärrän myös nuo ajatukset Paavon köyhää lapsuutta vasten.


Paavo Nurmi oli brändi aikana, jolloin koko brändi -sanaakaan ei tunnettu. Innostuin Paavo Nurmi -näytelmän vuoksi kuunelemaan Turun Kirjamessuilla Kalle Virtapohjan esitelmän kirjastaan: Mies, josta tehtiin patsas - Paavo Nurmen ennätykset, maine ja perintö.  Ja sieltä aukesi vielä yksi mielenkiintoinen kulma Nurmeen: Paavo Nurmi loi Suomi -kuvaa ulkomailla voimakkaammin kuin tänä päivänä ehkä ymmärretään. Hänellä oli apuna ulkoministeriön konsulaattiverkosto, joka välitti kilpailukutsuja. On todella mielenkiintoista peilata Paavo Nurmea nykyaikaan. 


Mutta takaisin näytelmään. Taas kerran nautin projisoinneista. Koko näyttämön korkuiset juoksevat jalat olivat hieno idea. Ja Paavon syntymäkin oli toteutettu jännittävästi - varjoteatterin keinoin. Kiitos Mika Hiltunen ja työryhmä.

Näytelmä loppuu mielenkiintoiseen keskusteluun, kun vanha ja nuori Paavo kohtaavat toisensa. On antoisaa kuunnella heitä, sillä he kyseenalaistavat toistensa valintoja. Vanha Paavo on jo elämänsä elänyt ja tekisi elämässään joitakin asioita toisin, sieltä löytyi se inhimillinen Paavo. Kun taas Nuori Paavo on nuori Paavo elämän uhossaan ja tietää tarkalleen, mitä tekee. Markus Järvenpää on uskottava särmikkäässä roolissaan. 

Näytelmän muut noin viisikymmentä roolia esittävät: Minna Hämäläinen, Kimmo Rasila, Ulla Reinikainen, Stefan Karlsson, Aksa Korttila ja Ulla Korttila. Sekä bodarit: Esa Lindfors ja Miika Jernberg. 



Paavo Nurmi on aina kiinnostava ja ajankohtainen, sen tämä näytelmä osoitti. Ja Nurmen tarinasta löytyy paljon viitteitä tähän aikaan. 
Paavo Nurmen syntymästä  tulee tänä vuonna kuluneeksi 120 vuotta  
(1897-1973).


Kiitos Turun Kaupunginteatteri kiinnostavasta näytelmästä. Vilkutin Paavo Nurmen patsaalle ylittäessäni Itäistä Rantakatua...  

- Tuula


Kuvat: Otto-Ville Väätäinen / Teatterin kuvapankki
Turun Kaupunginteatteri on blogini yhteistyökumppani.

Lisää ohjelmatarjontaa löydät TÄÄLTÄ.


SHARE:

maanantai 9. lokakuuta 2017

KOHTAAMISIA TURUN KIRJAMESSUILLA


Siellä minäkin olin kaikkien kirjanystävien omassa tapahtumassa Turun Kirjamessuilla viikonloppuna. Ja tällaisessa joukossa olin: 787 esiintyjää, 490 ohjelmanumeroa ja 140 näytteilleasettajaa. Samaan aikaan Turun Kirjamessujen kanssa järjestettiin Turun Ruoka- ja Viinimessut. Meitä kävijöitä oli tapahtumassa yli 21 500.


Kirjamessut rakentuivat seitsemän erilaisen äänen ympärille. Ne ovat Uudet äänet, Sitkeät äänet, Mahdolliset äänet,  Järjen äänet,  Sukupolvien äänet, Korkeammat äänet ja Lasten äänet. 

Ja koska on Suomen juhlavuosi, niin kirjamessutkin juhli satavuotiasta Suomea nostamalla valokeilaan kotimaisen kirjallisuuden.



Monta ääntä kuulin ja näin. Nostan tähän ensimmäiseksi Sitkeän äänen eli Lenita Airiston äänen. Lenita oli Messukeskuksen isossa Auditoriossa esittelemässä ja kertomassa kirjastaan Elämäni ja isänmaani. Auditorio oli täynnä; Lenitan sanat kiinnostivat. Lenitan sanoin: "Suomi on menestystarina omassa luokassaan. En tiedä toista maata, joka on noussut sorron alta maailman parhaaksi itsenäiseksi valtioksi. Suomi on myös jännitystarina. Itsenäisyyden puolustaminen on vaatinut suomalaisilta mittavia uhrauksia." Kirja on myös Lenitan elämäkerta. Hän on täyttänyt tänä vuonna 80 vuotta, joten hänellä on perspektiiviä asioihin.

Minä sain jo tänä keväänä tuon Lenitan kirjan lahjaksi ja olen sen lukenut, joten oli kiva kuulla vielä Lenitaa itseään. Kirjassa kerrotaan Lenitan ja Suomen tarinaa kolmella tasolla: Muutokset politiikan ja talouden maailmannäyttämöllä ja niiden vaikutukset Suomeen. Lenitan vanhemmat, perhe ja Lenita itse näissä muutosmyrskyissä.


Eikä siinä vielä kaikki Lenitasta. Istuimme ystäväni ja blogikollegani Arjan (Lady of the Mess ) kanssa Messukeskuksen pressitiloissa, kun huoneeseen tulla tupsahti myös Lenita. Uskomaton, ihastuttava ja huumorintajuinen nainen. Meillähän Lenitalla, Arjalla ja minulla juttua riitti. Kerroin Lenitalle, että olin kulkenut hänen jalanjäljissään Berliinissä. Tässä taustaa noille jalanjäljille: 

Lenita on siis opiskellut Berliinissäkin. Hän opiskeli siellä saksaa vuonna 1959 Teknische Universität Berlinissä ja hänellä oli myös sopimus tv-työharjoittelusta Berlinissä.  Kun sain keväällä tuon kirjan, niin olimme lähdössä Berliiniin. Kirjassaan Lenita kertoo ajanjaksostaan Berliinissä. Ja kertoo, että opintomatkan hulppein osuus oli Berliinin yhdeksännet elokuvajuhlat, jonne hän akkreditoitui. Juhlien pressi- ja tapahtumakeskus oli Kürfurstendammilla Hotel am Zoo. No, minähän matkallani kolusin niin Hotel am Zoon kuin Teknische Universitätin, kirjan innoittamana.  Lenitasta tämä oli hauskaa.
Lisää jutustani Lenitan jalanjäljissä Berliinissä löytyy täältä: Berliini kutsuu .  

Kirjamessut ovat enemmän kuin kirjamessut. Ne ovat myös elämänmenomessut. Siellä on tarjolla ajankohtaisia aiheita. Kuulee mielenkiintoisia haastatteluja ja tapaa mielenkiintoisia ihmisiä. Ja myös ystäviä ja tuttuja. Haastattelut ovat todella kiinnostavia, mutta jos kaikki käymäni haastattelut kävisin läpi juurta jaksain, niin tästä tulisi romaani. 


Olin kuuntelemassa Kati Tervon haastattelua kirjoittamastaan kirjasta Iltalaulaja. Kirja kertoo ikääntyneestä Ellen Thesleffistä ja nuoresta hämäläistytöstä. Kirjassa pohditaan, miten syntyperä määrittää mahdollisuutta taiteilijan ammattiin. Kati avasi teosta kiinnostavasti, mutta ei liikaa, joten kirja on nyt lukulistallani.



Onerva-salissa Tapio Liinoja kertoi Rauman Kaupunginteatterin tulevasta musiikkinäytelmästä "Rakastunut Ryti". Aihe kiinnosti minua, koska olen tässä kuussa menossa katsomaan tätä näytelmää. Ohjaaja Antti Majanlahden piti olla myös esittelemässä näytelmää, mutta niinkuin monet tietävätkin, Antti Majanlahti menehtyi 1. päivä lokakuuta 2017. Työ jatkuu ja musiikkinäytelmä esitetään aikataulussaan. R.I.P. Antti Majanlahti.


Tähän vaikuttavaan kohtaamiseen Tommi Kovasen ja Jenny Rostainin kanssa palaan myöhemmin blogissani luettuani ensin kirjan. Kirja on nimeltään Kuolemanlaakso. Kirjan on kirjoittanut Jenny Rostain. Kirja kertoo Rauman Lukon jääkiekkoilijasta Tommi Kovasesta. Kovanen taklataan rajusti takaapäin ottelussa Bluesia vastaan tammikuussa 2013. Kovasella diagnosoidaan aivovamma, joka pakottaa hänet lopettamaan uransa. Se muuttaa Kovasen elämän kokonaan. Aihe kiinnostaa minua, koska perhepiirissämme on auto-onnettomuudessa vaikean aivovamman saanut läheinen. Minulla oli ilo keskustella Tommi Kovasen ja Jenny Rostainin kanssa kirjan esittelyn jälkeen. Liikutuin. Silmäkulmakin kostui. 



Tänne tuli nyt koottua pieni osa kohtaamisista, itselle ne vaikuttavimmat kohtaukset Kirjamessuilla. 


Iloa, naurua, kyyneleitä, viihdettä ja tietoa... Kirjamessut on kyllä valtava runsaudensarvi, sieltä löytää jokainen itselleen kiinnostavia kirjoja ja haastatteluja. Kirjapuoli oli minulla pääosassa messuilla käydessäni. Mutta kyllä minä myös upeita Ruoka- ja viinimessuja kävin katsastamassa.


Antti Vahtera kertoi lohesta ruokana ja sen käsittelystä. 



Jälkiruuaksi kuppikakkuja... 

Kauniita kattauksia...



Kiitos Turun Kirjamessut ja Turun  Ruoka- ja viinimessut. 
Taas kerran hienot messut! Hyvää syksyä! 


*Postaus on tehty blogiyhteistyössä Turun Messukeskuksen kanssa.

- Tuula

Oli kiva tavata messuilla myös blogikollegat Sanja Sokerivaltakunta -blogista 
ja Arja Lady of the Mess -blogista. 

Terkkuja! 

SHARE:

maanantai 2. lokakuuta 2017

TURUN KIRJAMESSUT - PÄÄSYLIPPUARVONTA



Yksi Turun joka syksyinen suosikkitapahtuma on Turun Kirja- ja Ruokamessut & Viinimessut. Tapahtuma järjestetään 6. - 8.10.2017 Turun Messukeskuksessa. Ja sinne vie minunkin tieni - kirjojen ja ruuan maailmaan. 




Turun Kirjamessut juhlii tänä vuonna Suomen 100-vuotista historiaa. Pääteemana on Yksi maa - monta ääntä. Turun Kirjamessujen ohjelmasta vastaa tänä vuonna kirjailija, opettaja Tommi Kinnunen työparinaan Salla Silmukka. Ja messuilla avautuukin koko suomalaisen kirjallisuuden moniäänisyys ja monimuotoisuus.


SHARE:
Professional Blog Designs by pipdig