MOMENTS OF MY LIFE

perjantai 24. helmikuuta 2017

TOM OF FINLAND -MUSIKAALI TURUSSA


Nyt on käynnissä aikamoinen Tom of Finland -buumi. Ja minäkin hypähdän buumiin mukaan. Pääsin jo alkupaloja maistelemaan; tältä näytti ennen ensi-iltaa kulissien takana: Tom of Finland kulissien takana . Ja jokunen päivä sitten näin myös valmiin musikaaliesityksen. Heti en ehtinyt siitä kirjoittaa. Mutta tänään on Tomin elokuvan ensi-iltakin, joten on mielenkiintoinen päivä palata Tom of Finland -musikaalin pariin Turun Kaupunginteatterin Logomo-salissa. 


Luulin tietäväni, mitä odottaa musikaalilta, sillä olin ollut kulissien takana ja lukenut kirjankin, mutta yllätyin ja todella positiivisesti. Uskomaton esitys! 

Turun Kaupunginteatteri juhlistaa Suomi 100 -juhlavuotta tuomalla näyttämölle Tom of Finland -musikaalin kantaesityksen. Ja teatteri on tehnyt musikaalin avoimin mielin ja rohkealla otteella. Ja upean roolin tekee Olli Rahkonen Tom of Finlandin roolissa.


Mies Tom of Finlandin takana oli Touko Laaksonen (1920-1991), opettajaperheen taiteellinen poika, joka osasi soittaa, säveltää ja oli myös mainospiirtäjä. Touko Laaksosen elämä oli kiinnostava ja värikäs. Ja sitten Touko Laaksosessa oli myös se Tom of Finland -puoli. Mainoskuvat täyttivät Toukon päivät,  mutta vapaa-ajan piirrosten aiheet ja sävyt olivat vähän erilaisia. Ne kuvat ovat nyt suurimmalle osalle suomalaisista tuttuja. Ja Tom tunnetaan ja tiedetään ulkoimaillakin. 


Touko Laaksonen (Tom of Finland) 


En malta tässä olla mainitsematta, kun myös kirjan Tom of Finlandista (Välähdyksiä nimimerkin takaa) olen lukenut, että Touko Laaksonen oli loistava seuramies. Hän oli pidetty vieras monilla kutsuilla. Naiset pitivät myös Toukosta, sillä hän oli hyvä tanssimaan ja häneltä sujui niin tango, valssi... kuin diskotanssitkin. 

Käsikirjoituksen ja laulujen sanat Tom of Finland -musikaaliin on tehnyt Tuomas Parkkinen. Teksti toimii hyvin ja laulujen sanat ovat kerrassaan huikeita: hauskoja, humoristisia, roiseja, nokkelia... Ja yleisöllä on hauskaa. 



Reija Wäre on ohjannut ja tehnyt koreografiat. Taitavaa! Koreografiat ovat todella näyttäviä niin isoilla kuin pienemmällä porukalla. Ja se huumori kuultaa läpi kaikesta. 

Musikaalin ovat säveltäneet Jussi Vahvaselkä ja Jori Sjöroos. Ja musiikki on loistavaa ja monipuolista - on ilo kuulla niin tangoa, valssia, rockia ja paljon muuta. Silmiini jäivät pimennettyn kaupungin tango upeine tanssikuvioineen. Siellä tanssi myös Tanssii tähtien kanssa -ohjelmasta tuttu Aleksi Seppänen

Lavastaja Jani Uljas on tehnyt hienoa työtä. Ja Tomin piirroksia on käytetty hienosti myös lavastuksessa. Tässä on pakko nostaa esiin tuo verenpunainen, kevyt kangas, joka liitää yleisön yli kuvaten sota-aikaa; se on varsin hieno ja onnistunut kohtaus. Tuomas Lampinen on ollut puvustajana... ja näkyyhän noita upeita nahkasaappaita. 

Ja Sanna Malkavaaran Helsinki-projisoinnit taustalla toimivat mainiosti. Stockmannin kellon alla oli monella treffit ja tapa on edelleen voimissaan. 



Syksyllä kaupunginteatteriin kiinnitetty Olli Rahkonen tekee loistavan roolin Touko Laaksosena. Hän on niin Touko Laaksosen näköinenkin. Ja mikä ääni onkaan Olli Rahkosella ja karisma. Hän on häikäisevän hyvä! Musikaalin muita tähtiä ovat Mika Kujala Markus Palin -nimisen miehen roolissa. Toukon Kaija-siskoa esittää Anna Victoria Eriksson. Ja Toukon pitkäaikaista miesystävää Nipaa esittää Jukka Nylund. 

Kaija-sisko (Anna Victoria Eriksson), Touko (Olli Rahkonen)
ja Nipa, Toukon miesystävä (Jukka Nylund) 
Lavalla nähdään iso joukko hienoja ja monipuolisia näyttelijöitä ja tanssijoita. Esiintyjät tulevat monenlaisista taustoista: Turun Kaupunginteatterin oman henkilökunnan lisäksi Teatterikorkeakoulusta,  Sibelius-Akatemiasta, Lahden ammattikorkeakoulusta, kansainvälisistä tanssikouluista sekä taidetanssin ja kilpatanssin parista. Ja ensimmäinen näytös päättyy siihen, että näemme lavalla myös legendaarisen Kaken (Ville Eerola) ks. kuva alla.




Musikaali kulkee hienosti eri aikakausissa. Alussa eletään  Toukon lapsuutta maanviljelysajan Suomessa, Kaarinassa. Sen jälkeen eletään sota-aikaa, se tuo esille jo musikaalin luonnetta. Sodan jälkeen Touko muuttaa pysyvästi Helsinkiin. Hänet oli hyväksytty Sibelius-Akatemiaan. Vaikka loppututkinto jäi lopulta Sibelius-Akatemiassa suorittamatta, niin Toukoa työllisti lähes vuosikymmenen ajan soittaminen teatterissa ja balettikouluissa sekä varsinkin ravintolamuusikkona. 


Touko Laaksonen oli jo 37-vuotias, kun hän lähetti ensimmäiset piirroksensa amerikkalaiseen Physique Pictorial -kuvalehteen. Ja lehti julkaisi Tomin ensimmäiset kuvat Yhdysvalloissa 1957. Lehden päätoimittaja Bob Mizer ihastui oitis Tomin kuviin ja risti hänet Tom of Finlandiksi. Touko itse vierasti taiteilijanimeään, hän ei kokenut esiintyvänsä maansa edustajana. 



Musikaalissa liikutaan niin Berliinissä kuin Los Angelesissa ja Helsingissäkin... uskomattomasti meitä johdattelee näissä kaupungeissa lavastaja Jani Uljas. 

Näin sanoo Durk Dehner,
johtaja, Tom of Finland Foundation, Los Angelesista: 


"Turun Kaupunginteatteri on osunut naulankantaan tulkinnassaan Touko Laaksosen ja hänen alter egonsa Tom of Finlandin elämästä. Tarjolla on ämpäreittäin naurua ja lapiokaupalla iloa. Musikaalista tulee suurmenestys, sillä se vie yleisön 'nautintoalueelle'." 


Kirjassa (Välähdyksiä nimimerkin takaa) Durk Dehner sanoo näin: "Touko Laaksosta on syytä juhlia sankarina. Hän vapautti kokonaisen väestönosan, jonka oikeuksia yhteiskunta polki. Hän oli vahva suomalainen persoona, ja hän oli moraaliltaan esimerkillinen. Hänen sanomansa oli yksinkertainen - jokaisen pitäisi pystyä nauttia elämästään." 

Voiko sen enää paremmin sanoa? Ja samaa kertoi upea Tom of Finland -musikaali. Olen iloinen, että olen nähnyt tämän esityksen. Tämä musikaali tulee jäämään aikakirjoihin. 



Kiitos Touko Laaksonen ja kiitos Turun Kaupunginteatteri! 


- Tuula 


Kuvat Otto-Ville Väätäinen / Teatterin kuvapankki  
Turun Kaupunginteatteri on blogini yhteistyökumppani. 
Lisää Turun Kaupunginteatterin ohjelmatarjontaa löydät TÄÄLTÄ

SHARE:

sunnuntai 19. helmikuuta 2017

KUULUMISIA JA HELSINKIÄ


Hei, onpa ollut kiireinen viikko. Syntymäpäiviäkin vietettiin useita, joten blogin päivittäminen jäi vähän taka-alalle. Tai sitten minä olen vain yksinkertaisesti hidastunut, itsekin kun tuossa syntymäpäiväsumassa vanhenin. 

Mutta nyt ollaan Espoossa, talonvahteina, kun kipparin poika perheineen lomailee Puerto de la Cruzissa. Juuri tuli whatsappilla terveisiä, perhe siellä astelee auringossa banaaniplantaasilla. Siellä ei liukkaudesta tiedetä mitään.



Vaan liukas oli jää Helsingin Rautatientorilla, Jääpuistossa. Minä en ole vuosikausiin luistellut. Se jäi siihen, kun kaaduin ja loukkasin häntäluuni. Monta kuukautta sitä kipuilin ja luistelu jäi kokonaan. 

Meeri Koutaniemen ottama kuva. 

Ja pysäyttävää sekä koskettavaa Meeri Koutaniemen ja Arman Alizadin "Pahan jälkeen" -näyttelyä kävimme katsomassa Kiasmassa. Heidän näyttelyynsä on koottu selviämistarinoita eri puolilta maailmaa. 

Oli hurjaa katsella happoiskuista selvinneiden naisten kasvoja. Naisten silmissä näkyi kuitenkin tahtoa elää ja selviytyä rujoine kasvoineenkin. Jopa iloa hengissä säilymisestä. 

Meeri Koutaniemen kuvat ympärileikatuista tytöistä ovat surullista katsottavaa. Nämä kuvat ovat herättäneet kohua ympäri maailman, jopa Time - lehti on julkaissut tämän kuvasarjan. 

Taas kerran mietin itsekseni, että ei pidä turhasta valittaa. 


Nyt täytyy tunnustaa, että palestiinalaisen Mona Hatoumin installaatioteokset jäivät Pahan jälkeen -näyttelyn varjoon minulla. 
Hatoumin näyttely pitäisi varmasti käydä katsomassa ihan erikseen ja ajatuksella. Tuon yllä olevan teoksen nimi on Hot Spot (2013). Mantereet on piirretty näkyviin sirolla  punaisella neonputkella. Hatoumin mukaan koko maailma on jatkuvan ristiriidan tilassa. Kuumia pisteitä ei ole vain siellä, jossa käydään rajakiistoja vaan koko maapallolla. 

Tämä on kännykkäpostaus. Minun piti täällä Espoossa päivittää blogiani ahkerasti, vaan kuinkas kävikään, tietokoneen latausjohto jäi kotiin.   Olen pahoillani, tämä Kiasma -postaus jäi vähän torsoksi.., kännykällä koko jutun naputtaminen kun on iso urakka. Mutta tällä mennään. 

Mukavaa sunnuntaita kaikille! 

- Tuula 

SHARE:

maanantai 13. helmikuuta 2017

RAKENNA JA SISUSTA 2017 -MESSUJEN KOHOKOHDAT


Viikonloppuna oli Turun Messukeskuksessa kolmipäiväiset Rakenna, Sisusta & Uudista  -messut. Messut olivat kattavat ja hyvinjärjestetyt. Tietoa ja vinkkejä löytyi moneen tarpeeseen. Tässä ovat meidän perheen kohokohdat.

Eri kuntien osastot olivat varsin viehättäviä. Tällä osastolla esiteltiin 
Liedon tontteja. Terveisiä tutuille tontinhankkijoille :) 

Meitä kipparin kanssa  kiinnostivat tänä vuonna erilaiset kesämökkiin liittyvät hankkeet sekä tottakai minua kiinnosti kaikki sisustukseen liittyvä.

Moni blogiani seuraava tietääkin, että meillä on mökki saaressa.  Sinne ei kulje yhteysalusta; omalla pulpettiveneellä sinne kesällä puksutamme. Talvella mökille ei pääse, jos jää ei kanna. Ja nykytalvet tuntuvat olevan sellaisia, että pysyvää jäätä ei tule. 

Me olemme tehneet parina kesänä saarimökillä remonttia. Ja remontti jatkuu edelleen erilaisin hankinnoin.


SHARE:

lauantai 11. helmikuuta 2017

AAMIAISIA JA LA LA LAND'IA - HELSINGISSÄ



Minulla asuu Helsingissä ihana Tarja-ystäväni, jonka luo olen aina tervetullut, kun pääkaupungissa on erilaisia tilaisuuksia tai tapahtumia. Tarja on ollut ystäväni kymmenvuotiaasta asti. Tunnemme toisemme todella  hyvin ja kumpikin tietää toisen elämän erilaiset käänteet. Tällaisen ystävän kanssa on helppo olla.  



Aamiaisia Helsingissä: 

Kun sain kutsun Oopperataloon viettämään Aamua oopperassa, niin samalla sain kutsun yökylään Tarjan luo. Mutta ennen visiittiä ja aamiaista Tarjan luona, niin ken haluaa voi vielä käydä Oopperan aamiaistilaisuudessa - TÄÄLLÄ.  

Tarja asuu meren rannalla ja ikkunasta on hienot näköalat merelle, 
nyt jäiselle merelle.



Ja herkullinen oli aamiainen Tarjan luona. Hymyilin, että nyt tuntuvat aamiaiset olevan iso trendi maailmalla. Sinne Washingtonin kuuluisalle aamiaiselle ei kuitenkaan kutsu minulle käynyt :) 



En muista milloin olisin syönyt lämpimiä voileipiä aamiaisella. Minulla kun ei ole edes tuollaista voileipägrilliä. Kyllä maistuivat! 

Ja päivä jatkui La La Landin merkeissä Helsingin Finnkinossa:  



La La Land tanssitti meidät kesään helmikuun pakkasista. Minusta leffa on mielettömän upea ja se kannattaakin katsoa isolta valkokankaalta. La Land on moderni ja kuitenkin hurmaavasti vanhanaikainen elokuva. "Elokuva on syvä kumarrus elokuvan ja musikaalien historialle". 

Musiikki on loistavaa, jazzin ja rockin iloittelua.  Jo elokuvan alku lupasi suuria. Ja kun tanssia rakastan, niin sehän on täydellinen elokuva ainakin minulle! Heittäydyin täysillä elokuvan säkenöivään maailmaan. Ja tarina on ihana, jotenkin niin perinteinen rakkaustarina: muusikko ja näyttelijä tapaavat ja rakastuvat enkelten kaupungissa, Los Angelesissa. Ja miten sitten käykään? On pakko myöntää, että nenäliinaakin tarvitsin. Emma Stone esittää toista elokuvan pääosaa, näyttelijäksi pyrkivää Miaa, ja Ryan Gosling esittää toista pääosaa, jazzpianisti Sebastania. Ja vielä kerran: huikeita tanssijoita molemmat! 

Olen lukenut, että ohjaaja Damien Chazelle taisteli vuosikaudet saadakseen tehdä tämän elokuvan.  Ja nyt pyörii myös Suomen elokuvateattereissa tämä elokuva, joka on kahminut peräti 14 Oscar-ehdokkuutta. Oscarit jaetaan Suomen aikaa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 26.-27.2.2017. Peukkuja La La Landille! 





Ja tunnelmista toisiin:  
Nyt olen jo Turussa ja parhaillaan on Rakenna ja Sisusta -messut Turun Messukeskuksessa. Perjantaina ehdin pikaisesti pyörähtää messuilla, mutta sinne vie tie vielä tänä viikonloppuna. 


Mitä viikkonloppuohjelmaa sinulla? 

Rentoa viikonloppua! 

- Tuula 

SHARE:

torstai 9. helmikuuta 2017

OOPPERAA, PIZZAA JA JUHLAKAKKUJA TYYLIKKÄÄSTI


Hyvä ruoka on aina pienen aarian arvoinen!
Pizza on juhlaa, kakut ovat juhlaa ja ooppera se vasta juhlaa onkin.

Näin luki kutsussa, joka kutsui meitä median edustajia (lehdistöä ja bloggaajia) Oopperataloon Helsinkiin tällä viikolla. Kutsujana oli Dr. Oetker Oy, jonka Ristorante-pizzat saapuivat Suomeen 20 vuotta sitten ja valloittivat tämän maan. Hurmaavan juhlan järjesti Dr. Oetker 20-vuotiaalle ja myös uusille keväällä kauppoihin tuleville juhlakakuille. Ei paikka olisi voinut  juhlavampi olla kuin upea Oopperatalo. Eikä tilaisuus tyylikkäämpi. 




Meidät toivotti tervetulleiksi Dr. Oetkerin Suomeen perustanut ja nykyäänkin toimitusjohtajana toimiva Pirkka Peltoniemi.

Vuonna 1997 elettiin markka-aikaa ja pizza maksoi 20 markkaa. Noista ajoista pizzan hinta ei ole juurikaan noussut. Parhaissa tapauksissa Ristorantea saa nykyään kaksi viidellä eurolla.

Suomen valloitus aloitettiin aikoinaan neljällä Ristorante-pizza vaihtoehdolla: Mozzarella, Speciale, Quattro Stagioni ja Vegetale. Nykyään on tarjoilla 18 erilaista Ristorante-pizzaa, jotka sisältävät myös nuo alkuperäiset pizzat. Oma ikisuosikkini on maittava Mozzarella -pizza. Mutta nyt maistoin näitä uusia makuja ja Ristorante Vegetale taisi nousta Mozzarellan rinnalle,  Mozzarella -pizzaa löytyy nykyisin myös gluteenittomana. Myös Ristorante Salame Gluteeniton maistui mainiolle.

Tilaisuudessa La Donna è Mobilen lauloi Kansallisopperan tenori Olavi Suominen. Ja pianisti soitti hienoa taustamusiikkia koko juhlan ajan: Myrskyluodon Maija, Speak softly love... 


Olen tarinoiden ystävä, joten minua kiehtoo tuo Ristorante -pizzan markkinointi. Kaikkialla maailmassa mainostetaan näitä pizzoja samalla tavalla. Filmauspaikat vain vaihtuvat. Jokainen varmasti muistaa televisiosta tämän mainoksen: Taustalla soi ihana Rigoletton La Donna è Mobile ja rakastuneet nainen ja mies syövät Ristorante -pizzaa kauniissa ravintolassa.


Tervehdysmaljana oli Honey Bubble Tea, siis niin hyvää!



Terveys ja hyvinvointi ovat megatrendejä maailmalla. Oli mielenkiintoista kuulla, miten pizzamarkkinat ovat näihin reagoineet. Ja todella ovat. Ristorante -pizzoissa on tänä päivänä 22 prosenttia vähemmän suolaa kuin 10 vuotta sitten. Ja kasvisvaihtoehdot ja gluteenittomat pizzat ovat osoittautuneet menestyksiksi.

Tuotepäällikkö Inari Marttinen kertoi uusista jälkiruokavaihtoehdoista ja pakastekakuista. 


Tänä keväänä maailman johtava elintarvikeyritys Dr. Oetker tuo Suomeen Euroopassa erittäin suositut suklaamousse- ja vadelmapakastekakut. Me pääsimme näitä herkkuja jo nyt maistelemaan, kuvassa Vadelma Mascarpone kakkua ja Mansikkajuustokakkua. Näistä saa kyllä herkulliset kakut helposti juhlapöytään.



Tämä suklaamoussekakku on kolmen suklaan makunautinto: valkosuklaa-, tummasuklaa- ja maitosuklaamoussea. Voi, ihanuutta!


Ja tämä juustokakku vei sydämeni ja kieleni :) Cheesecake New York Style. Tässä on paksu kerros pehmeää vaniljaista tuorejuustotäytettä herkullisella rapealla keksipohjalla. Niin hyvää ettei sanotuksi saa...


Ja kotiintuliaisia! Kuvassa suloisia minimunkkeja vadelmahillolla. Olen jo niitä kotona maistellut. Lämmitin mikrossa, mutta voi lämmittää myös uunissa. 


Aamu Oopperassa! Lämmin kiitos Dr. Oetker ja Oopperatalo, olipa tyylikäs ja herkullinen tilaisuus! 



Herkutteluhetkiä kaikille! 

- Tuula
SHARE:

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

80 / 20 RUOKAVALIOTYÖKIRJA - KOHTUUS KAIKESSA


Kun sain tämän kirjan käteeni, niin ajattelin, että tämä kirja on kuin tehty minulle. Minulla ei ole ruoka-aineallergioita eikä muitakaan ruokarajoituksia. Olen hyvä syömään kaikkea :) Ei taida olla ruokaa, josta en pitäisi. Olen aina kuitenkin yrittänyt noudattaa kohtuullisuuden kaavaa, mutta välillä se on lipsunut. Tämän kirjan teema opettaa tasapainoiseen ja pysyvään ruokavalioon.


Meillä on ollut viime viikkoina paljon pieniä juhlia, pikkuväen syntymäpäiviä ja nimipäiviä ja muita tilaisuuksia, joissa on ollut paljon herkkuja tarjolla. Olen tästä kirjasta hakenut oppia "ruokakäyttäytymiseeni". Ja se on ollut tuo 80 /20. Kun muina päivinä syön järkevästi, niin juhlapäivinä saan herkutella. Jos satunnaisia herkutteluhetkiä verrataan päivittäisiin valintoihin, niin eipä silloin tällöin nautitulla kakkupalalla ole suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta. Jos nautin kakkua päivittäin, niin se tuo kyllä omat pulmansa.

Ps. Tuota allaolevaa ihanaa voileipäkakkua tuli syödyksi Espoossa nuoren miehen 7-vuotissynttäreillä. Tämä oli kasviskakkua, herkullista ja terveellistä. Espoossa osataan! Mutta syötiin siellä makeitakin herkkuja. Ja seuraavana päivänä taas 80 / 20 -ruotuun.



80/20 tai 20/80

Ne päivittäiset valinnat ovat ne tärkeimmät valinnat. On järkevämpää miettiä päivittäistä syömistä kuin yksittäisiä herkutteluhetkiä eli 80 % järkevää syömistä ja 20 % herkuttelua (silloin tällöin).
Ja näistä on tehty myös  tutkimustuloksia -  80 % järkeviä valintoja riittää! Ja on ihanaa, kun tämä dieetti, joka ei edes dieetti ole, vapauttaa tasapainoiseen syömiseen. Minun pääni ei edes kestäisi syödä täydellisen terveellisesti koko ajan. Kirjassa sanotaan vielä näin: "Eroja terveysvaikutuksissa täydellisen syömisen ja 80 - prosenttisesti hyvän syömisen välillä on hyvin vähän".
Tekemällä järkeviä valintoja arjessa pääset helposti tuohon 80 -prosenttiin!

Tämä sopii niin hyvin minulle; kun syö pääosin hyvin, niin aina välillä voi syödä mitä vain, vaikka sieltä epäterveelliseltä puoleltakin.

Kirjassa kerrotaan sokerista, sokeririippuvuudesta, piilosokerista, alkoholista...

Mietitään mitä kannattaa juoda janoon... Niin tärkeitä asioita minulle, jota ei koskaan janota: "Kaksi litraa vettä tarkoittaa kymmentä 2 dl vesilasia. Aina kun syöt, muista juoda. Myös kahvi- tai teekupin kanssa on hyvä juoda lasillinen vettä."

Rasvasta ja piilorasvasta on paljon mielenkiintoista tarinaa.  Esim. "Usein kohonnut kolestoroli onkin seurausta liian vähäisestä pehmeän rasvan saannista."  Ja vielä, riittävä pehmeän rasvan saanti on tärkeää myös ihon kunnon kannalta.

Meillä kotona kippari on aloittanut gluteenittoman dieetin ja jotta, se toimii, niin olen itsekin noudattanut näitä oppeja. Maidossa ollaan siirrytty laktoosittomaan maitoon jne. Nuo muutokset sopivat myös hyvin minulle ja tähän kohtuus kaikessa - syömiseen.

Elämäntilannekin on kirjassa nostettu esiin: "Onko itsestä huolehtiminen jäänyt muiden kiireiden alle." Stressiäkään ei ole unohdettu. Stressiä pidetään tämän päivän yhtenä pahimpana kansansairautena. Moni varmaan allekirjoittaa tämän. Riittävää unensaantia ja unen laatua myös pohditaan kirjassa.

Kirjassa on myös 80 / 20 reseptit. Ja minä olen jo joitakin kokeillut. Tänään tein kirjan mukaan puolukkajäätelöä.

Tein eilen ison kattilallisen lohikeittoa kipparin pyynnöstä (se ei ole kirjan reseptejä, vaan resepti, joka on kulkenut minulla pitkään mukana matkassa).
Oletko sinä muistanut ottaa D-vitamiinia tänään? Tai syönyt kalaa? Näistäkin tärkeistä vitamiineista kirja kertoo. 



Ja jälkiruuaksi 80 / 20 ohjeen mukaan puolukkajäätelöä.

Puolukkajäätelöä (2:lle) 

3 pakastettua, viipaloitua banaania
4 rkl puolukkajauhetta
1 rkl hunajaa

Koristeeksi noin 1 dl cashewpähkinöitä

Aja pakastetut banaaniviipaleet yksi kerrallaan sileäksi jäätelömäiseksi tahnaksi. Sekoita joukkoon puolukkajauhe ja hunaja. Laita seos pakastusastiaan ja anna jäätyä parin tunnin ajan.

Ota puolukkajäätelöstä jäätelökauhalla palloja ja laita ne tarjoilukulhoon. Koristele rouhituilla cashewpähkinöillä ja marjoilla. 

Sorry, minulla ei ole jäätelökauhaa :) 



Nappaan tähän kirjoitukseen joitakin saatesanoja kirjasta:
"Elämä ei ole projekti. Elämä on prosessi. Tasapainoisen suhteen löytäminen niin uneen, ruokaan kuin liikuntaan auttaa selviytymään elämän iloista ja suruista ilman huolta painon noususta tai painon liiasta laskusta."

Täydellistä ei olekaan, mutta riittävän hyvää kyllä.

Niin ruokavaliotyökirja kuin onkin, niin kirja on vahvistanut omaa mottoani: Kohtuus kaikessa.

Kirjan ovat kirjoittaneet ravitsemusterapeutti Marika Venäläinen ja yrittäjä Mia Karlsson. Oman ruokavalionsa haastekohdat on hyvä huomata. Ruokapäiväkirjan voi ladata myös kännykkään: See How You Eat Coach ja tästä pääset Facebook-sivuille:  See How You Eat
Mikä hienointa, tästä kirjasta tuli totta yleisön pyynnöstä.  


Energiaa helmikuuhun! 

Ps. Tänään on vielä mahdollisuus kello 20.00:een asti osallistua Rakenna ja Sisusta -messujen lippuarvontaan Turun Messukeskukseen - TÄÄLLÄ 

- Tuula 


*Kirja on arvostelukappale 

SHARE:
Professional Blog Designs by pipdig