Se on kiva tunne, kun ei odota mitään ja tapahtuma yllättää positiivisesti.
Pistäydyimme viikonloppuna kahville Aboa Vetus & Ars Novaan ja päätimme samalla käydä katsomassa sinne tullutta uutta näyttelyä,
Päiviö Pyöttiälän omaleimaisia surrealistisia ja naivistisia tauluja.
 |
| Susanna kylpee |
Esitteessä kerrotaan näin: "Päiviö Pyöttiälän maalauksille on tunnusomaista voimakas perspektiivi, kirkas valo ja jyrkkärajaiset varjot sekä asioiden arvoituksellinen rajautuminen osittain kuvapinnan ulkopuolelle".
Katsokaahan noita uteliaita ikkunasta kurkkijoita.
Päiviö Pyöttiälä (1924 - 2006) syntyi rautatieläisperheeseen Haminassa ja hän varttui Kotkassa. Pyöttiälä on maalannut paljon rautatieaiheisia tauluja ja myös Kotkan satama oli hänelle mieluinen maalauskohde. Hän oli kuulemma tuttu näky Kotkassa aamusella kävellessään satamaan sen oikean valon aikaan.
Tiesittekö, että Urho Kekkonen on ollut korkeushypyn Suomen mestari vuonna 1924, tuloksella 1,85 metriä. Se on ollut aikamoinen tulos saksaustyylillä. Tämän hauskan taulun on Päiviö Pyöttiälä maalannut Kekkoselle.
Taulu on 70-luvulta.
 |
| Päiviö Pyöttiälän omakuva ja Ofelia-koira. Maalaus on vuodelta 1978. |
Päiviö Pyöttiälä oli itseoppinut taiteilija. Hän koki museot parhaiksi opettajikseen ja vieraili useasti Euroopan kuuluisissa taidemuseoissa. Pyöttiälä löysi jo varhain oman, persoonallisen ilmaisutyylinsä ja pysyi sille uskollisena koko elämänsä ajan.
 |
| Taulun vieressä luki, Kirsti Roomassa. Kuka oli Kirsti? Se ei ole selvinnyt minulle. Google kertoo yllättävän vähän Päiviö Pyöttiälästä. |
 |
| 1970 - luvun lopulla Pyöttiälä muutti Turun seudulle, Paimioon. |
Minulle Päiviö Pyöttiälän taide tuli vasta nyt tutuksi, vaikka hän jo eläessään on ollut arvostettu taiteilija. Hän on saanut Kymen läänin taidepalkinnon vuonna 1997 ja valtion taitelijaeläke hänelle myönnettiin vuonna 1982. Hän jatkoi maalaamistaan päivittäin, kuolemaansa saakka.
Nyt Turun Ars Novassa on esillä taiteilijan runsaasta tuotannosta yli 50 teosta 1940-luvun lopulta vuoteen 2004. Päiviö Pyöttiälän näyttely on Turussa 26.2.2017 asti. Ja jatkaa keväällä Lappeenrannan taidemuseossa 18.3. alkaen.
Tässä oli minun pieni kattaukseni Päiviö Pyöttiälän taiteesta. Olipa mielenkiintoinen näyttely ja taiteilja. Ja kahvit maistuivat kiinnostavan kierroksen jälkeen Aboa Vetus & Ars Novan viehättävässä kahvilaravintolassa.
Mukavaa joulunodotusta!
- Tuula
Minusta noi taulut näyttävät jotenkin hyväntuulisilta, pilke silmäkulmassa maalatuilta. Kiitos tästä esittelystä!
VastaaPoistaPäiviö Pyöttiälällä oli huumoria silmäkulmassa. Hän myös tarkkaili yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä, ja lähestymistapansa oli aina pienen ihmisen puolella. Humaani taiteilija.
PoistaKiitos kivasta kommentista Mummo!
kiitos, kiintoisa kierros!
VastaaPoistaOlipa kiva kuulla, että oli kiintoisa kierros. Ilahduin.
PoistaKiitos Sussi!
Tuula. Otin vähän selvää Pyöttiälän "Kirstistä". Poikamiehenä elänyt P. sai joskus 1970-luvulla tehtäväkseen maalata Kirsti Kakkosen muotokuvan. Tämän seurauksena ja Kirstin Ofelia-mäyräkoiran toimiessa puhemiehenä, Pyöttiälä ja Kirsti Kakkonen avioituivat vuonna 1976.
VastaaPoistaKiitos, muuten, tyhjentävästä näyttely-selostuksestasi. Vierailu siellä kelpaisi minullekin, mutta mahdoton nykyisissä olosuhteissa.
Laitoinkin tuonne kysymysmerkillä tuon "Kirstin Roomassa" ja sinä osasit siihen tarttua, hienoa.
PoistaRomanttinen tarina - Päiviö maalasi Kirstiä ja rakastui malliinsa. Ja Ofelialla oli tärkeä roolinsa :)
Minä en löytänyt mitään Kirstistä, mutta tiedänkin, että sinä olet taiteen ystävä ja sinulla löytyy tietolähteitä. Kiitos paljon näistä tiedoista, ne antoivat kiinnnostavaa lisätietoa Pyöttiälästä.
Ja kiitos kivasta kommentista, Stadin Friidu. Ymmärrän, että vierailu Turkuun ei tule nyt kysymykseen, mutta kiva kun minä osaltani sain avattua pienen "siivun" näyttelyä.
Mielenkiintoiset taulut ja mukava lukea arvostelujasi. Välillä sitä yllättyy ja varsinkin positiivisesti. Tulisi useammin antaa mahdollisuus näyttelylle tms, eikä luoda ennakkokuvia.
VastaaPoistaKirpsakkaa keskiviikkoa!
Olen tosiaan iloinen, että ennen kahvikupposta lähdimme tutustumaan Päiviö Pyöttiälän taiteeseen. Taulut olivat mielenkiintoisia ja niistä tuli hyvälle mielelle. Hänellä oli myös yhteiskunnallisia tauluja näyttelyssä, mutta niissäkin näkyi myötätunto ihmistä kohtaan. Ja huumori. Oli kiva kierros!
PoistaKirpsakkaa keskiviikkoiltaa Raumalle!
Ihan uusi taiteilija nimi myös minulle, oikein ihmettelen sitä, kun taulut ovat niin mielenkiintoisia, nyt pitää laittaa nimi muistiin. Ihanat valoisat siveltimen vedot ja tuo hauska pilke silmäkulmassa maalaustapa. Naivisteihin tutustunut usein Iittalassa, mut en muista häntä sieltäkään. Kiva postaus ja ihana saada tietää lisää. Mukavaa päivänjatkoa :)
VastaaPoistaOlen iloinen, kun pystyin yllättämään tai se oli Ars Nova, joka yllätti. Päiviö Pyöttiälää ei olla paljoa nähty museoissa, mutta ehkä hän nyt elää uutta tulemistaan. Ja mikä ettei, nuo taulut sopivat hyvin myös tähän päivään. Humoristisia tauluja. Naivismia ja surrealismia. Ja niinkuin hienosti sanot, valoisat siveltimen vedot!
PoistaKiitos kivasta kommentista Sari ja mukavaa keskiviikkoiltaa!
Taiteen ja kulttuurin yksi suurimpia iloja ja nautintoja on sen kyky (ja mahdollisuus) yllättää. Arjessa, jossa tähän ikään mennessä on paljon tuttua ja ennalta-arvattavaa, kulttuuri antaa mahdollisuuden inspiroitumiseen. Sen voimalla jaksaa tutussa arjessa <3.
VastaaPoistaJa hei, eipä taiteilija ole minullekaan tuttu ja yllätti jo postaksessasi positiivisesti. Pitääköhän tämän rouvan tulla joulunaikaan Turkuun ;)..?
Voi, miten hieno kommentti. "Kun arki on tuttua ja ennalta-arvattavaa, kulttuuri antaa mahdollisuuden inspiroitumiseen". Juurikin näin minulle kävi Pyöttiälän näyttelyssä. Tauluissa oli huumoria ja yllättävyyttä ja värimaailma niin valoisa, että viivyin pitkään jokaisen taulun luona. Jäin pohtimaan, että minkähänlainen tämä mies näitten taulujen takana oli ollut. Inspiroiva ainakin.
PoistaJos Minna olet tulossa joulunaikaan Turkuun, niin vinkkaa. Olisi niin kiva tavata.
Kiitos hienosta kommentista!
Olipa mielenkiintoinen ja piristävä postaus, kiitos Tuula!
VastaaPoistaTuo kuplavolkkaritaulu "Vanhan rouvan kesä" on minusta tosi symppis :)
Taide ja kulttuuri voi tosiaan yllättää positiivisesti ja sen parissa voi myös tavata aivan erityislaatuisia, mieleenpainuvia ja ihania ihmisiä. Iloa ja inspiraatiota arkeen, kuten rouva sana tuossa edellä jo totesikin :)
Kiitos paljon Ansku! Oli piristävä näyttely.
PoistaTaide ja kulttuuri osaavat kyllä yllättää positiivisesti. Tarjoavat hyvää mieltä ja ajatuksia ja inspiraatiota arkeen. Ja taiteentekijät ovat monesti vielä mielenkiintoisia ihmisiä, joitten elämänkulkukin on ollut kiinnostava. Monitasoisia asioita tarjoavat.
Ja tuo taulu "Vanhan rouvan kesä" on minustakin sympaattinen, sitä taitaa ajaa taiteilijan vaimo Kirsti.
Kiitos kivasta kommentista!
Jotenkin tosi hauska tyyli, vähän sellaista pilkettä silmäkulmassa taiteilijalla monessa mukana.
VastaaPoistaNiin totta, hauska ja omintakeinen tyyli. Katseli pilke silmäkulmassaan tätä maailmanmenoa. Ja maalasi katoavaa aikaa ja toisaalta iättömyyttä. Mielenkiintoinen ajankuvaaja.
PoistaKiitos Jonna ja mukavaa loppuviikkoa!
Hienot työt,ensimmäistä kertaa kuulin tästä taiteilijasta,joten kiitos Tuula esittelystä.Naivistinen taide viehättää minua,ja Tel Avivissa on ihan sille pyhitetty galleria,jossa vaihtuvia näyttelyitä,joita käyn välillä katsomassa.
VastaaPoistaNäistä kommenteista on selvinnyt, että Päiviö Pyöttiälä on kovasti tuntematon taiteilija. Siellä näyttelyssä minulle vasta tuli mieleen, että hänethän voisi "esitellä" täällä blogissa. Hyvä, että tein niin.
PoistaMinua myös viehättää naivistinen tyyli. Siinnä maailmaa ei katsota niin turhan vakavasti vaan huumorin keinoin. Ja teillä Tel Avivissa on naivistisen taiteen galleria, kuulostaa tosiaan mielenkiintoiselta gallerialta. Vinkkaa minulle, kun olet siellä käynyt ja esittelet gallerian taidetta, olisi mielenkiintoista katsoa maailman naivisteja.
Kiitos paljon kivasta kommentistasi Jael!
Pidän taitelijan tyylistä ja pidän tauluista, jotka oikeasti esittävät jotain.
VastaaPoistaNäyttää hyvältä näyttelyltä.
Minä Outi sinut jo niin hyvin tunnenkin, että pidät esittävästä taiteesta. Esittävässä taiteessa ei tarvitse selittää, mitä taulu esittää tai nimellä johdatella katsojaa.
PoistaTämä oli hyvä ja hyväntuulinen näyttely. Virkistyin noista tauluista. Minun piti vain mennä katsomaan ja taulujen äärellä tuli mieleeni, että minähän voin vaikka kirjoittaa tästä. Siis inspiroiva näyttely.
Kiitos paljon Outi ja mukavaa loppuviikkoa!
Viehättäviä tauluja, joissa on monia yksityiskohtia. Mukavaa, kun kerroit taiteilijasta, joka ei ollut tuttu.
VastaaPoistaTuula, jos olet kiinnostunut naivistisista töistä, niin tervetuloa ensi kesänä Naivistit Iittalassa näyttelyyn! Hauskoja tauluja sielläkin.
Mukavaa joulun odotusta!
Olenkin joskus vuosia sitten käynyt Iittalan Naivistit näyttelyssä. Hyväntuuliset taulut tekevät sielulle hyvää. Olisin joskus nuoruudessani voinut ostaa Nikolai Lehdon tauluja ihan edullisesti, Lehto kun asui naapurissa. En silloin niistä tauluista välittänyt, eikä ollut ylimääräistä rahaakaan. Muistan vain, että taulujen nimet olivat mainioita ja varsin kekseliäitä. Taulut muuten olivat pienikokoisia ja varsin tummia väritykseltään.
PoistaKiitos kivasta kommentista, Marjatta!
Käyn liian harvoin missään näyttelyssä. Kiitos sinulle, että jaat lukijoillesi tällaisia taide-elämyksiä. Tosi mielenkiintoista luettavaa.
VastaaPoistaOlipa kiva kommentti, kiitos paljon Ansu <3
PoistaJa minä en edes ajatellut tehdä postausta näyttelystä, kunhan vain menin katsomaan. Mutta niin vain Päiviö Pyöttiälän taide inspiroi, että kaivoin kamerani esiin. Kävin vielä tarkistamassa, että saako kuvia ottaa. Ilman salamavaloa sai ottaa. Oli inspiroiva taide-elämys!
Näistä tauluista tykkään minäkin. Tuo rautatie-taulu on erityisesti mieleeni. Eipä ole tullut tuollakaan Aboa Vetus & Ars Novassa käytyä, mutta kyllä pitäisi.
VastaaPoistaNämä taulut tuntuvat miellyttävän monia. Valoisuus ja huumori niissä vetoavat.
PoistaAboa Vetus & Ars Nova on hieno paikka. Alakerrassa on nähtävillä keskiaikaisia kaivauksia ja niistä saa hyvän kuvan Turusta 1500-luvulla. Yläkerrassa on vaihtuvia näyttelyitä.
Sisälle tultaessa on kahvila-ravintola, jossa mm. on lauantaisin Jazz-brunssi.
Kiitos Kristiina kommentista ja mukavaa joulunodotusta!
Mielenkiitoisia töitä ja varmasta mukava kokemus.
VastaaPoistaEikö vain! Kun ei odota mitään ja kokemus (näyttely) yllättää positiivisesti, se kyllä sokeroi päivän.
PoistaKiitos Sirkkis ja mukavaa joulunodotusta!
Miekenkiintinen taiteilija ja kuvista välittyi osittain kiva huumori, joka kolahti ainakin minuun.En yhtään ihmettele että Kymi inspiroi, niin kaunista seutua!
VastaaPoistaSinä tunnet nuo kauniit Kymin seudut, joten ymmärrät sitäkin kautta taiteilijaa.
PoistaMielenkiintoinen taiteilija, joka katseli maailmaa humoristisesti ja sai vielä vangittua sen siveltimellä.
Kiitos paljon Maiccu ja mukavaa joulunodotusta!
Sinä tunnet nuo kauniit Kymin seudut, joten ymmärrät sitäkin kautta taiteilijaa.
PoistaMielenkiintoinen taiteilija, joka katseli maailmaa humoristisesti ja sai vielä vangittua sen siveltimellä.
Kiitos paljon Maiccu ja mukavaa joulunodotusta!
Taide on aina sielunruokaa:) Loma alkoi tänään ja nyt saa ottaa rennosti.
VastaaPoistaHienosti sanottu - taide on sielunruokaa.
PoistaJa sinulla alkaa loma! Ihanaa joululomaa!
Hienoja teoksia.
VastaaPoistaKiitos Satu! Hienot teokset esitteli Päiviö Pyöttiälä. Ja sai monen teoksen kohdalla hymyn huulille.
PoistaMukavaa joulunodotusta!
Jotain viehättävää noissa maalauksissa kyllä. Pitänee käydä katsomassa tuo näyttely, kiitos vinkistä.
VastaaPoistaJa kaunista joulun aikaa sinulle.
Värimaailma on kaunis ja monien taulujen kertoma myös viehättää. Toki Pyöttiälällä on räväkämpiäkin taululla, harmittelin, kun en niitä huomannut kuvata. Mutta näilläkin tuli hyvä kooste hänen tauluistaan.
PoistaKiitos paljon Kirjailijatar ja kaunista joulun aikaa myös sinne.
Kiinnostavan näköisiä maalauksia. Noita olisi kiva käydä katsomassa. Hyvää joulun odotusta!
VastaaPoistaKiinnostava on hyvä sana kuvaamaan Pyöttiälän maalauksia. Sitä ne todella olivat, oikeastaan ihan kaikki. Jos aika sallii, niin suosittelen näyttelyä.
PoistaHyvää joulun odotusta myös sinne!
Kysymykseen, kuka oli Kirsti? Hän oli äitini Kirsti Pyöttiälä os. Kakkonen ent. Piiroinen. Hän oli leskirouva mennessään naimisiin Päiviö Pyöttiälän kanssa Kotkassa 1976. Tosiaan, he tutustuivat Päiviön maalatessa hänestä muotokuvan. Myös mäyräkoira "Offe" oli mukana kuvioissa. Kyseinen muotokuva on nykyään Lappeenrannan Taidemuseossa. Kotkasta he muuttivat Paimioon, jossa asuivat lähes 30 vuotta. Monet paimiolaiset muistavat heidän vieraanvaraisen ja ystävällisen kotinsa. Myös me Kirstin lapset ja lastenlapset muistamme lämmintä Paimion kotia. Päiviö keskusteli mielellään taiteesta ja maailman tilanteesta. Monet mukavat hetket vietimme Paimion kodin ateljeessa, puutarhassa sekä ruoka ja kahvipöydässä. Äitini Kirsti, karjalaisena, osasi luoda kodikkaan tunnelman.
VastaaPoistaHe matkustelivat paljon Euroopassa. Erityisesti Roomassa he oleskelivat useaan kertaan. Päiviön näyttelyn "Kirsti Roomassa"
taulun parvekkeella olemme yhdessä istuneet Rooman keväässä 1986.
Harmi ettei Äitini ehtinyt nähdä Turun näyttelyä, hän kuoli 90 vuotiaana Kotkassa 2014.
Hieno näyttely jatkaa Turusta Lappeenrannan Taidemuseoon 18.3-21.5 2017. Siellä sen voi vielä nähdä.
Oli todella iloinen löytö tämä blogikirjoitus. Kiitos siitä.
Outi Virtanen, Espoo
Allaoleva kuva Kirstistä ja Päiviöstä Roomassa.
http://pasteboard.co/DG68mYd7N.jpg
Hei Outi,
PoistaTämä viesti lämmitti mieltäni.
Noista Päiviö Pyöttiälän maalauksistakin välittyi, että hän mielellään seurasi maailmantilannetta ja tauluissaan käsitteli aihetta omalla humoristisella tavallaan. Hän osasi laittaa tauluihin sen olennaisen maailmantilanteesta. Päiviö Pyöttiälä oli älykäs mies, se välittyi hänen taiteestaan.
Teillä on varmasti ollut hienoja hetkiä siellä taiteilijakodissa, Paimiossa - mielenkiintoisia ja kodikkaita.
Ja Kirsti Roomassa -taulu tosiaan herätti myös mielenkiintoni Kirstistä, Sinun äidistäsi :)
Ja kiitos valokuvasta, olen mielissäni, kun lähetit sen.
Kaunis kiitos ihastuttavasta viestistäsi. Nämä yllättävät viestit ovat kyllä bloggaamisen sokeri ja suola.
Ihanaa kevättä Sinulle, Outi!
t. Tuula