Merellä tuulee...
Ja tuuli puhalsi kovaa. Aallot kuitenkin jäivät mataliksi ainakin meidän rannassa. Oli Rauli-myrsky ja muinaistulien yö.
Ja tuuli puhalsi kovaa. Aallot kuitenkin jäivät mataliksi ainakin meidän rannassa. Oli Rauli-myrsky ja muinaistulien yö.
Vähän myöhässä aiheesta kirjoittelen, mutta täällä on käynyt aikamoinen vilske... pikkutiitiäiset (mieheni pojan 3- ja 4-vuotiaat tyttäret) ovat olleet meillä tämän viikon hoidossa. Ja kuinka ollakaan, blogi ei ole ehtinyt päivittyä...
Mutta lauantaihin... Meille piti tulla ystäväpariskuntamme viettämään Muinaistulien yötä saarimökille. WhatsApp-viestejä lensi yhtenään. Lopputulema oli, että H ja T eivät lähteneet niin kovassa tuulessa merelle purjeveneellä. Ja niinpä perinteinen saaristolaisten juhla sujui meillä sitten kahdestaan meren aaltoja ja tuulta kuunnellen. Ja myönnän - vähän televisiotakin katsellen.
No, tuli kuitenkin mietittyä muinaistulia… Tulien perinne on vielä nuori, vaikka muinaistulia on käytetty jo viikinkiajoista saakka viestintävälineinä Itämeren alueella. Niillä voitiin osoittaa merenkulkijoille turvallinen tie satamaan tai rantaan.
Nykyään kello 21.30 elokuun viimeisenä lauantai-iltana tuliketju kulkee yli Pohjanlahden, Ahvenanmaan kautta Ruotsiin. Ja kokkoja sytytetään myös Latvian, Liettuan, Puolan, Saksan, Tanskan ja Viron rannikoilla.