Viikon lukijaviesti
Sain jokin aika sitten yhdeltä lukijaltani hauskan ja humoristisesti kirjoitetun viestin sähköpostiini. Lukija aloittaa viestin hauskasti vertailemalla minun sähköpostiosoitettani tuulaslife1@gmail.com - James Bond elokuvaan ”You only leave twice”.
Sähköpostini mukaan siis ykkösjaksoa mennään. Mainiosti havaittu.
Osoitteeseeni ei liity mitään mystistä - vain oma "sorminäppäryyteni". Sain nimittäin lukkoon tuon pelkän elämän, joten oli pakko laittaa ykkönen elämän perään.
Sain jokin aika sitten yhdeltä lukijaltani hauskan ja humoristisesti kirjoitetun viestin sähköpostiini. Lukija aloittaa viestin hauskasti vertailemalla minun sähköpostiosoitettani tuulaslife1@gmail.com - James Bond elokuvaan ”You only leave twice”.
Sähköpostini mukaan siis ykkösjaksoa mennään. Mainiosti havaittu.
Osoitteeseeni ei liity mitään mystistä - vain oma "sorminäppäryyteni". Sain nimittäin lukkoon tuon pelkän elämän, joten oli pakko laittaa ykkönen elämän perään.
Viesti jatkuu asiallisella kyselyllä Tamara Lundista, josta kirjoitin aikoinaan postauksen; kerroin siinä Tamaran olleen mm. koekuvauksissa James Bond elokuvaan -> Tamara Lund ja punaiset lastenvaunut. Lukija kirjoitti, että hänen isänsä oli ollut samalla luokalla Tamaran kanssa ja isä sai jopa joskus laulaa, vaikka operettitähti (ei silloin vielä) olikin vieruskaveri. Viesti sai hymyn huulilleni. Nämä keräämäni valkovuokot ojennan kivalle lukijalleni.
Viikon kamerauutiset
Ostin helmikuussa itselleni uuden kameran - Olympus Pen E-PL7 minijärkkärin.
Nyt pitää heti tunnustaa, että olen kuvannut sillä vain iAutomaattiasetuksella tähän asti. Niinpä innokkaana lähdin kameran perehdytysiltaan, kun sellainen Turussa järjestettiin. Illan vetäjänä oli taitava Veera, joka vei meidät Olympus-kameroitten saloihin. Veera sanoi, että hänen toiveensa on, että tämän illan jälkeen kaikki ovat siirtyneet iAutomaattiasetuksesta P-asetukseen. Kurssilla käytiin läpi myös kameran valikot. Veeran kurssi oli hyvä ja lisäsi innostustani oppia kuvaamaan paremmin. Ja kurssilta saamamme materiaali on mainio lisä itseopiskeluun.
Kurssi-illan päätyttyä kuljin pitkin Aurajoen rantaa autolleni, jonka olin pysäköinyt Myllysillan kupeeseen. Aurinko hymyili ja joenvarressa oli tunnelmaa.
Viikon saarikuva
Saarimökkimme takana kohoaa korkea kallio. Joskus sinne tullaan pikkuveneellä kiipeilemään, tosin hyvin harvoin, sillä kallio on vaikea kiipeillä ilman kunnon varusteita. Lauantaina oli ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun näitä kiipeilijöitä näin. Korkealle he eivät kuitenkaan kiivenneet. Ymmärrän hyvin nuo kiipeilijät, sillä ylhäällä kalliolla on hienot näköalat pitkälle saaristoon.
Minulle tuli näistä seikkailijoista mieleen lapsuuteni lempikirja Viisikko aarresaarella. Muistattehan Enid Blytonin jännittävän Viisikko-sarjan? Viisikko seikkaili erilaisissa paikoissa, ja heillä oli aina iso korillinen herkullisia eväitä mukanaan.
Viikon kamerauutiset
Ostin helmikuussa itselleni uuden kameran - Olympus Pen E-PL7 minijärkkärin.
Nyt pitää heti tunnustaa, että olen kuvannut sillä vain iAutomaattiasetuksella tähän asti. Niinpä innokkaana lähdin kameran perehdytysiltaan, kun sellainen Turussa järjestettiin. Illan vetäjänä oli taitava Veera, joka vei meidät Olympus-kameroitten saloihin. Veera sanoi, että hänen toiveensa on, että tämän illan jälkeen kaikki ovat siirtyneet iAutomaattiasetuksesta P-asetukseen. Kurssilla käytiin läpi myös kameran valikot. Veeran kurssi oli hyvä ja lisäsi innostustani oppia kuvaamaan paremmin. Ja kurssilta saamamme materiaali on mainio lisä itseopiskeluun.
Kurssi-illan päätyttyä kuljin pitkin Aurajoen rantaa autolleni, jonka olin pysäköinyt Myllysillan kupeeseen. Aurinko hymyili ja joenvarressa oli tunnelmaa.
Viikon saarikuva
Saarimökkimme takana kohoaa korkea kallio. Joskus sinne tullaan pikkuveneellä kiipeilemään, tosin hyvin harvoin, sillä kallio on vaikea kiipeillä ilman kunnon varusteita. Lauantaina oli ensimmäinen kerta tänä vuonna, kun näitä kiipeilijöitä näin. Korkealle he eivät kuitenkaan kiivenneet. Ymmärrän hyvin nuo kiipeilijät, sillä ylhäällä kalliolla on hienot näköalat pitkälle saaristoon.
Minulle tuli näistä seikkailijoista mieleen lapsuuteni lempikirja Viisikko aarresaarella. Muistattehan Enid Blytonin jännittävän Viisikko-sarjan? Viisikko seikkaili erilaisissa paikoissa, ja heillä oli aina iso korillinen herkullisia eväitä mukanaan.
Muuten me tiedämme helpomman reitin ylös tuonne kallion huipulle saariston hulppeita maisemia katselemaan :)
Tässä pieniä paloja viikon varrelta. Toivotan kaikille kaunista alkavaa viikkoa! On luvattu aurinkoa.
** Tuula