MALJA KEVÄÄLLE - VIININMAISTAJAISET

Tämän viikon alussa pääsin ilokseni osallistumaan 
Lasillinen goes to BBQ 2016 -tapahtumaan Turun Ammatti-instituutin Ravintola Alabamaan.  Tämä on Solera Finlandin järjestämä tapahtuma Alkolaisille, lehdistölle ja bloggaajille. Tapahtuma kiertää eri paikkakunnilla opetusravintoloissa ja nyt oli Turun vuoro. 

 Ulkona satoi vettä ja tuuli tuiversi, mutta sisällä Alabaman ravintolassa oli lämmin tunnelma - kevättä ja kesää jo juhlistettiin.

  
Meidät toivotettiin tervetulleeksi mysteerio-viinillä?
Saimme arvuutella, mitä viiniä maistelemme. Tyytyväisiä nyökytyksiä, mutta kukaan ei arvannut viiniä. Se oli viiniä kartonkitölkistä - raikasta chileläistä valkoviiniä Liisa -nimeltään. 

En ole viinien asiantuntija, joten oli todella hienoa päästä maistelemaan viinejä ja kartuttamaan niiden tuntemusta.  Soleran henkilökunta oli ammattitaitoista ja ystävällistä.  Ehtivät kaikille kertoa tarinoita viineistä ja niiden käytöstä eri ruokien kanssa.

Ja omia mietteitäni illasta:

Vuoden 2016-kunniamaininnan on saanut kuohuviineissä
Pierr Sparr Crémant d'Alsace Rosé Brut. 
Monipuolinen kuohuviini, joka sopii niin seurusteluviiniksi kuin ruokaviiniksikin. Tämä viini taitaa löytää tiensä meidän perheen vappupöytään.

Ja Les Dauphins hurmasi ensin etiketillään. Ja sitten se hurmasi tuoksullaan. Olin tuntevinani tuoksussa mansikkaa ja mustikkaa ja mausteisuutta. Tämä sopisi mielestäni hyvin ruokaviiniksi. Lihan kanssa tarjoilisin.  

Olen aina pitänyt Riesling-viineistä, mutta olen yhdistänyt ne  tänne Eurooppaan. Minulle tuli yllätyksenä, että Australiassakin näitä viinejä tehdään. Ja on tehty jo pitkään. Thomas Hardy perusti viinitalon vuonna 1853. Hän oli myös ensimmäinen australialainen viinintuottaja, joka alkoi tehdä viinejä kansainväliseen vientiin.

Nottage Hill. Tästä tulee uusi suosikki Riesling-viinini. 

Ja seuraavaksi grilliruokien pariin. Ammatti-instituutin opiskelijat olivat grillanneet meille herkkuja. Ihastelin heidän huomaavaista ja sujuvaa tarjoiluaan. 
Oli naudanpaistia, broileria, halloumjuustoa ja bataattiranskalaisia. Ensimmäistä kertaa elämässäni  söin bataattiranskalaisia, mutta en varmasti viimeistä kertaa, niin maittavia olivat. Maistuvia herkkuja kaikki tyynni. 

Ihastuin tähän Korean BBQ-marinaadiin. Se on mieto ja sopii kaikille ruuille grillauskastikkeeksi.
Saimme vielä ohjeita näihin erilaisiin kastikkeisiin ja lisukkeisiin. Näitä on kiva kokeilla kesällä mökillä. 

Ja paras ruokaviini mielestäni oli Quomo organic valkoviini. Lempeä  ja makeahko Quomo sopi hyvin grilliruokien kanssa.

Ja ei tässä vielä kaikki... 

Jälkiruuaksi lakritsia, salmiakkia ja viinejä. Miltä kuulostaa? La Caliera ja lakritsia - uskomattoman toimiva yhdistelmä. Tykkäsin. Tätä tarjoan joskus vierailleni.

 

Entä mitä tästä pitäisitte La Caliera avec mansikat ja kermavaahto.
Tämä mansikkaihanuus löytyy esittelylehtisestä.

Hymyssä suin matkasin kotiin.  Olin viisaampi viinien suhteen, olin saanut hyviä ruokavinkkejä ja tavannut monia kivoja ihmisiä.

Kiitos Solera Finland hienosta tilaisuudesta! 

Iloista Vapun odotusta jokaiselle! 

** Tuula 

SHARE:

blogitapahtuma, viini

TRENCHCOAT

Pari viikkoa sitten Helsingissä piipahtaessani kävin myös tutustumassa Marks & Spencerin myymälään.  M&S rantautui vuonna 2014 Suomeen useammalle paikkakunnalle, mutta Turkuun ei liikettä tullut. Marks & Spencer on minulle tuttu, sillä ammoisina aikoina kun asuin lähellä Dublinia, niin silloin tuli käytyä usein ketjun myymälöissä.

Nyt oli tarkoitus tehdä vain tehdä pieni katselukierros ja tutkiskella brittiläistä M&S:n muotia. Vaan kuinkas kävikään. Liikkeeseen oli juuri tullut erivärisiä, keväisiä trenchcoat-takkeja. Ja niitä piti sitten sovittelemani. Pohdin omaa takkivalikoimaani ja totesin mielessäni itselleni, että ei minulla oikein sopivaa keväistä kaupunkitakkia ole. 

Siinä pohtiessani eräs muisto putkahti mieleeni, edesmennyt äitini oli näin nykykielellä sanottuna trenchcoat-fani. Hänellä oli kitin värinen trenssi ja sen kanssa hän käytti aina baskeria, mustaa tai ruskeata. Nyt ei löytynyt kaupasta baskereita, joten se lakki jäi ostamatta. Mutta trenssi kassissa lähdin kaupasta ulos. 

Eilen satuin vielä lukemaan uudesta Anna-lehdestä Pinnalla trendit -jutun: "Siitä on jo yli 70-vuotta, kun Casablanca-elokuva aloitti trenssikuumeen" - kuva yllä.  

Muistattehan iki-ihanat Ingrid Bergmanin ja Humprey Bogartin hienossa elokuvassa. En saa mieleeni, että Ingrid olisi trenssiä elokuvassa käyttänyt, mutta tuo Humprey  trenssissään  on tuttu kaikille elokuvien ystäville.

Kun tarinan otsikkona on trenchcoat ja kyse on aikamoisesta klassikkotakista, niin esittelen  toisenkin elokuvan, jossa trenssitakki "esittäytyy" - Kramer vastaan Kramer ja Meryl Streep. 

Kramer vastaan Kramer (1979).  Meryl Streep ja Burberryn trenssi

Otin kunnian poseerata yhdessä Humprey Bogartin kanssa trenchcoat-takeissamme. 

Nyt ei muuta kuin odottelemaan hyviä trenssikelejä! 

Kaunista sunnuntaita! 

**Tuula 

SHARE:

asupostaus, takki

VESI - ison veden äärellä

Tämän viikon Pieni Lintu blogin Makrotex-haasteen teema on vesi.

Minä vien sinut nyt saarelle veden äärelle. Saarimökkimme sijaitsee niemessä, joka on kapealla kannaksella kiinni pääsaaressa.  Vettä / merta näkyy melkein 360 astetta. 

Huhtikuun alussa jäät lähtivät ja meri aukeni, voiko sanoa, kahleistaan. 
Näissä kuvissa näkyy, miten kevät keikkuen tulevi. Tuon  harmaan kollaasin kuvat olen ottanut viime viikonloppuna 16. - 17.4.  Satoi ja oli sumuista, mutta uskomattoman kaunista. Harmaa viikonloppu. 

Sinisen kollaasin kuvat olen ottanut 9. - 10.4. viikonloppuna, jolloin pääsimme ensimmäisen  kerran talven jälkeen saarelle. Aurinko paistoi, ja niin ilma kuin taivas ja vesikin olivat todella sinisiä. 
Sininen viikonloppu. 

Vesi peittää 2/3 :aa maapallon pinnasta. Siitä suurin osa on merivettä. 

Viihdyn veden äärellä. Saariston värit ja tunnelmat vaihtelevat suuresti kelin ja vuodenajan mukaan. Saariston värikirjo on uskomaton.  

Lisää vesi-kuvia voi käydä kurkkaamassa Pieni Lintu blogista - >  linkki


Värejä - vaan ei vettä - viikkoosi! 

** Tuula 

SHARE:

Rymättylä, saarimökki

KOKEILUA KÄNNYKÄLLÄ

Saarimökillä ollaan ja kiireessä tuli otettua vain kännykkä mukaan. Nyt onkin autenttinen tilaisuus kokeilla blogijutun kirjoittamista kännykällä. Käytän tässä minulle uutta kännykkäsovellusta, jonka löysin jokin aika sitten - nimeltään BlogGo for Blogger. Sovellus löytyy ainakin iPhonen appseista. Ja hintakaan ei päätä huimaa, vain 0,99 euroa. 

Tämä voi olla monellekin tuttu sovellus, mutta minulle uusi, ja tämän käyttö kyllä yllätti minut positiivisesti. Toki ei tämän kanssa mitään pitkiä tarinoita viitsi kirjoittaa, koska kirjoittaminen on kuin tekstiviestiä näpyttelisi. Mutta lyhyen tekstin kirjoittelussa tämä käy mainiosti. 

Fonttia sovelluksessa ei pääse valitsemaan, mutta kirjaimien koot saa valittua. Kirjoittelen nyt medium -kokoisilla kirjaimilla. 

Tällä sovelluksella voi myös linkittää.    

Linkin takana on kuvia viime viikonlopusta. Silloin oli aurinkoista. 

http://www.tuulaslife.fi/2016/04/huhtikuu-jaat-ovat-lahteneet-saarimokki.html?m=1

Tulee olemaan itselleni yllätys, millaiselta teksti näyttää julkaistuna. Mutta nyt on hyvä aika kokeilla, sillä kesällä merellä tällä sovelluksella voisi olla käyttöä. 

Nyt sataa ropisee ihan kunnolla. Ja saariston värit ovat harmaat. 

- Kirjoitatko sinä joskus blogijuttua kännykällä? 

Hyvää sunnuntaita kaikille sateesta huolimatta! 

*Tuula

 

SHARE:

blogi, kännykkä

HUHTIKUU - Jäät ovat lähteneet, saarimökki kutsuu

Tämän viikon Pieni Lintu blogin makrotex-haasteen teema on huhtikuu. 

Haasteeseen voi osallistua myös tavallisilla kuvilla. 

Huhtikuu on meidän perheessä odotettu kuukausi. Yleensä huhtikuun aikana jäät lähtevät saaristossa ja meri on vapaa ja pääsee saarimökille. Silloin uskoo, että kevät on varmasti alkanut.

Ensimmäisellä kerralla, kun saarimökille keväällä saapuu, niin minulle tulee aina mieleen Myrskyluodon Maija. Mietin, miten hän perheineen viettikään ulkosaaristossa myös pitkät, kylmät talvet. On se ollut kovaa työtä ja ankaraa elämää. 

Kesäsaaristolaisen ja (nykysaaristolaisenkin) elämä on paljon helpompaa sähköineen ja muine mukavuuksineen.

Vaan yksi on, joka säilyy. Se on saariston kauneus! 

Talvella emme päässeet käymään kertaakaan mökillä, jäät eivät kantaneet. Joten oli taas jännittävää  tutkailla, olisiko saarella kaikki hyvin. Ja oli. Laituri oli paikallaan, eivät olleet jäät vieneet. Rampinlaitto jäi vielä odottamaan seuraavaan kertaan. Ja mökissä oli kaikki hyvin. Tosin remontti siellä on kesken :) 

Muitakin kevätmuuttajia oli saaristoon tullut - lintuja. Lokit kirkuivat. Haahkapariskunnat kuhertelivat, mutta olivat niin arkoja, että en saanut otettua hyviä kuvia.  Joutsenet uivat lahdella. Telkätkin olivat palanneet. Mutta tiiroja ei vielä näkynyt. Vaan merikotkan sain ikuistettua. Niiden kanta on saaristossa kovasti vahvistunut ja aika useasti niitä näkee lentelevän mökin yläpuolella. Vaan aina se on majesteettinen näky, kun merikotkan näkee liitävän taivaalla. 
Palaan jossakin vaiheessa lintukuvin, kun on enemmän aikaa pysähtyä kuvien ottamiseen. Nyt nuo mökkihommat vievät kuvaamiselta ison ajan :) 

Lisää kuvia huhtikuusta voi käydä kurkkaamassa Pieni Lintu blogista - > linkki.  

Aurinkoisia huhtikuun päiviä kaikille! 

* Tuula 

SHARE:

haaste, huhtikuu, Makrotex, saarimökki

HELSINKI DAYS - ONNENONKIJA

Ja bloggaajatapahtumasta riensin elokuviin. Minulla oli treffit ystäväni Tarjan kanssa Helsingin Finnkinossa. Ystäväni ei bloggaa, mutta hänen ehdotuksestaan kuitenkin menimme katsomaan #Onnenonkija -elokuvaa.

Minua hymyilytti, kun heti elokuvan alkumetreillä nuoret bloggaajat olivat showroom-tapahtumassa, ja minähän olin juuri tulossa vastaavanlaisesta tilaisuudesta :)

Onnenonkija on ensimmäinen blogi- ja vlogimaailmaan sijoittuva kotimainen elokuva. Aihe on kovin ajankohtainen.  Suosituimmat blogit keräävät kuukausittain yli 100 000 lukijaa Suomessa. Se on mieletön määrä lukijoita. Noihin lukuihin eivät yllä kuin blogimaailman "selänteet" ja "räikköset".
Mutta Suomessakin on joukko bloggaajia, jotka ovat saaneet tästä harrastuksesta itselleen ammatin. Kaikki kunnia heille, sillä bloggaaminen on työnä vaativaa. Pitää olla sana hallussa, kuvat ammattimaisia, aiheet ajankohtaisia...  ja pitää saada lukijat palaamaan aina uudelleen ja uudelleen oman blogin pariin!

Onnenonkija-elokuvasta on paljon kirjoitettu. Se jakaa mielipiteitä; toiset tykkäävät, toiset eivät. Voi, olla että eri ikäiset katsovat elokuvaa eri vinkkelistä. Ja tämä tätibloggaaja ihan omasta vinkkelistään:

Elokuvan tuttuja kuvaamispaikkoja oli kiinnostava katsoa - bloggaajatyttö Marjaa taivaltamassa paljain jaloin pitkin Raisionkaarta, kun ei ollut varaa mennä bussilla kotiin. Ja Turun Vähätorin paikatkin tunnistin. Sekä ystäväni Anita Halmesmaan bongasin elokuvan juhlissa. Terveisiä Anitalle! 

Minka Kuustonen on loistovalinta bloggaaja Marjan rooliin. Hänessä yhdistyy sekä yritteliäs ja ahkera tyttö että jalat ilmassa liihotteleva blogin kirjoittaja. Ja Olavi Uusivirta (rikkaan Olavin roolissa) sai minusta ihailijan. Elokuvan Olavi on jotenkin kiehtova ja outo. Olisikohan hänellä kaikki liian hyvin? Nuorten tarinaa oli mielenkiintoista seurata. Viihdyin elokuvan parissa. Positiivisen kautta mennään, vaikka elokuvassa käsitellään myös vaikeita asioita. 

En voi olla tässä kohtaa esittelemättä blogikollegani Rouva Sanan hienoa ja pohtivaa kirjoitusta aiheesta: Bloggaaminenko on onnen onkimista? -> linkki 
Allekirjoitan ison osan hänen huomioistaan.  
  
Niinkuin yleensä hyvään tarinaan niin tähänkin elokuvatarinaan sisältyi opetus. Bloggaamisessa kannattaa olla aito ja rehellinen,  ja kirjoittaa sellaisista asioista, jotka kokee itselleen omiksi.  

Suosittelen elokuvaa kaikenikäisille bloggaajille ja blogien seuraajille. Lifestyleblogienkin takana on monenlaisia ja monenikäisiä bloggaajia. Marja on vain yksi esimerkki heistä. 

Kivaa viikonloppua kaikille! Ja aurinkoa! 

/ Tuula

SHARE:

blogi, elokuva, Helsinki

HELSINKI DAYS - BLOGGAAJATAPAHTUMA

Vietin alkuviikon Helsingissä. Tuntuu, että sinne Isolle kirkolle keskittyy paljon ohjelmaa. Onneksi minulla asustaa sukulaisia ja ystäviä siellä, joten majoittuminen onnistuu mukavasti. Ja Turusta on lyhyt matka reissata Helsinkiin. 

Viikko alkoi bloggaajapäivillä Akvamariinin tiloissa. Tässä tarjoankin pienen kuvakavalkadin kivasta iltapäivästä. Olin ensimmäistä kertaa mukana tällaisessa showroom-tilaisuudessa ja täytyy sanoa, että tilaisuus oli kiinnostava ja hienosti järjestetty. Siellä esiteltiin erilaisia tuotteita laidasta laitaan.  

Uusia terveellisä herkkuja jugurteista luomusuklaaseen. 
Erilaisia juoksu- ja treenikenkiä. Tiedättekö muuten, millä juoksukengillä voitettiin Bostonin maraton? Minäpä kerron - Skechers'eillä. 
Ulkoilu-, urheilu- ja veneilyvaatteita. Veneilyasusteet kiinnostivat minua erityisesti.  
Ja kodin siivousvälineitä. Ikkunanpesu onkin nyt kovasti ajankohtaista - ainakin minulla.  
Ja paljon muuta! 
Lopuksi vielä herkuteltiin suussasulavilla Almondyn kakuilla. 

Ja erityisesti päivän hienoa antia lisäsi  tapaaminen bloggaajakollegojen kanssa. En ollut ketään näistä +40 bloggaajista nähnyt aikaisemmin livenä. Mutta tuntui kuin olisin tavannut "vanhoja" tuttuja. Minä viihdyin iloisessa ja innostuneessa joukossa.  

Hymy huulilla lähdin seuraavaan paikkaan eli elokuvateatteriin. Elokuvaan palaan myöhemmin. Vielä en paljasta, mikä leffa oli kyseessä. 

Leffa-arvauksia vastaanotetaan :)

Kivaa keskiviikkoa kaikille! 

/Tuula 

SHARE:

blogitapahtuma, Helsinki