Tämän viikon MakroTex-haasteen teema on ruskea.
Ja kun haasteen aiheena on ruskea, niin minulle tulee ensimmäisenä
mieleen suklaa, ruskea suklaa.
tiistai 26. heinäkuuta 2016
sunnuntai 24. heinäkuuta 2016
TUHAT TARINAA SAARISTOSTA - ASPÖ
Istun saarimökin pöydän ääressä ja kirjoitan tätä saaristotarinaa. Olemme tehneet remonttia mökissä ja vihdoinkin remontti alkaa olla siinä kunnossa, ettei tule huono omatunto, kun tietokoneen ääressä viettää aikaansa.
Minulle tuli niin ikävä Aspön kyläsataman ihania tunnelmia, kun viikko sitten teimme yhteysaluksella pienen saaristoretken ja alus poikkesi Aspön laituriin, yhteen Saaristomeren mukavimmista paikoista. Siitä on jo jokunen vuosi, kun olemme omalla veneellä Aspön saarella vierailleet. Muistan vieläkin, kun hanurimusiikki soi kesäillassa, sauna lämpeni ja savustusuuni tuoksui ja tuprusi. Siellä oli niin uskomattoman mukavaa.
Aspön satamassa on viihtyisää. Punaiset rantavajat reunustavat puista laituria ja yhteysalus poikkeaa laiturissa kerran vuorokaudessa. Ja jo laiturilla katse osuu saaren keskellä seisovaan hohtavan valkoiseen kappeliin.
tiistai 19. heinäkuuta 2016
KELTAINEN VASIKKA
Keltainen on tämän viikon MakroTex-haasteen aiheena.
Turustakin löytyy Miina Äkkijyrkän lehmätaidetta. Tämä nuori, keltainen vasikka ihastuttaa Turun kaupunginkirjaston sisäpihalla.
Nautaeläimet ovat Äkkijyrkän teosten yleisin aihe. Hän on tehnyt myös Marimekolle tekstiilejä tästä aiheesta. Ja tiesittekö, että hänen lehmätaidettaan on julkaistu myös Suomen postimerkeisssä (2010).
Miina Äkkijyrkän vasikkateos toivotettiin tervetulleeksi Turkuun vuonna 2011.
perjantai 15. heinäkuuta 2016
USKOMATON UTÖ
Saaristo kiehtoo. Ja vaikka meillä on kesämökki saarella, niin muutakin saaristoa pitää aika ajoin lähteä katsomaan. Nyt teimme ensimmäisen kerran retken yhteysaluksella. Yhteysalus Eivor lähtee Nauvon Pärnäisten satamasta ja alus pysähtyy Nötön, Aspöön ja Jurmon satamissa. M/S Eivorin päätepisteenä on Suomen eteläisin asuttu saari, Utö. Utön saarella asuu vakituisesti alle viisikymmentä asukasta, mutta kesäaikaan väkimäärä moninkertaistuu.
Matka Utööseen pysähdyksineen kesti noin neljä tuntia. Tässä linkki yhteysalus M/S Eivoriin - klik.
Saarelle voi jäädä yöksi hotelliin - Utön varuskunnan rakennus toimii nykyään hotellina... ja pienempiäkin majapaikkoja saarelta löytyy. Tai palata yhteysaluksella takaisin saman päivän aikana. Silloin saarella ehtii kierrellä kolmisen tuntia. Näin me teimme.
 |
Ei minulla ollut kirjoja mukana reissussa. Luotan aina kännykkään. Ei pitäisi!! Ulkosaaristossa ja rautalaivan sisällä eivät yhteydet pelaa. Mutta miellyttävillä matkakumppaneillamme, joihin tutustuimme laivalla, oli kirjoja Utöstä meillekin jakaa matkaluettavaksi.
|
Tämä oli kolmas käyntini Utön saarella, mutta en kertaakaan aikaisemmin ollut käynyt sen kuuluisassa majakassa. Todella tärkeässä majakassa, kun entisajan merenkulkua ajattelee. Utön saarelle ja saaristomerelle tullaan karikkorivien välistä. Se on ahdas portti. ”Portin” ahtaudesta kertovat kymmenet kenties sadat haaksirikot Utön vesillä.
Hanna Kovanen, joka on Hannas Horisont B&B - yrityksen pitäjä Utöllä, toimii myös oppaana saarella. Hänen sukuaan on monen sukupolven ajan asunut Utön saarella.
Utön majakassa hän kertoi monista havereista Utön vesillä. Utöllä onkin joskus ollut maine laivojen hautausmaana. Se oli aikaa ennen nykyisiä navigointivälineitä. Hanna kertoi isovanhempiensa joutuneen melkein vuosittain lähtemään raivoavalle merelle auttamaan tuntemattomia haveristeja.
 |
| Hanna Kovanen on tuolla keskelle - punainen pusero ja aurinkolasit |
Nykypäivän suurin laivaonnettomuus näillä pohjoisen vesillä tapahtui noin 50 kilometrin päässä Utön eteläpuolella. Estonia-laiva oli 28.9.1994 matkalla reitillään Tallinnasta Tukholmaan. Estonian keulavisiiri rikkoontui kovassa merenkäynnissä ja laiva vajosi nopeasti meren syvyyksiin syysmyrkyssä keskellä yötä. Se ei ollut haaksirikko.
Hanna kertoi, että silloin oli musta yö, myrksy pauhasi, aallot olivat korkeita ja vettä satoi solkenaan. Estonian onnettomuuden uhreista osa tuotiin helikoptereissa Utön rannikkolinnakkeeseen - Utössä oli silloin vielä varuskunta. Osa onnettomuuden uhreistä vietiin Turkuun tai Tukholmaan. Utöseen haettiin myös helikoptereilla Turusta sairaanhoitohenkilökuntaa. Helikoptereita lensi saaren yllä koko yön, mutta kun aamu valkeni, niin helikopterit eivät lentäneet, eikä ihmisiä enää tuotu saareen. Ihmisiä ei löydetty, he olivat hukkuneet.
 |
| Nykyään varuskunnan tiloissa toimii Merihotelli Utö. |
Aiheeni meni kovin surulliseksi, mutta Hanna Kovanen kertoi niin mielenkiintoisesti näistä saaren vesien järkyttävistä tapahtumista, että ne nousivat väkisinkin Utön käynnin pääosaan.
Kaivoin esiin vielä tällaisia lukuja: Estonia-aluksessa oli onnettomuushetkellä 989 ihmistä, joista 852 hukkui ja 137 pelastui. Estonian onnettomuudessa suhteessa laivan matkustajamäärään menehtyi enemmän ihmisiä kuin Titancin uppoamisessa vuonna 1912. Estonian hukkumisprosentti oli 86 ja Titanicin 68.
Mutta olisin voinut ottaa toisenkin näkökulman tähän karun kauniiseen, mielenkiintoiseen saareen. Utön saari on uskomaton lintusaari ja lintubongaajien paratiisi. Äärimmäisenä ulkosaarena Utö houkuttelee merta ylittäviä muutttolintuja ja myös Suomeen saapuvia lintuharvinaisuuksia.
Opas Hanna kertoo näin: "Eipä tiennyt kettusirkku, minkä hälinän se aiheutti, kun leijaili maahan Utön saaren kamaralle joulukuussa 2012. Yhtäkkiä saaren kaikki majoituspaikat täyttyivät. Jo ensimmäisenä päivänä yli sata lintubongaajaa tuli bongaamaan linnun. Lajia oli nähty Euroopassa vain kahdesti aikaisemmin".
Uskomaton saari!
Terveisin,
** Tuula
tiistai 12. heinäkuuta 2016
MITÄ KUULUU?
Mitä sinulle kuuluu?
Nuo ovat niin kivat sanat, kun ne tulevat sydämestä ja oikeasta halusta tietää, mitä kuuluu. Aidosti näitä kyseli ihana naapurimme tältä samaiselta saarelta. Ja kuulumisia sitten riittikin puolin ja toisin. Talvisin emme tapaa naapureitamme, he ovat kesänaapureitamme, asuvat talvet Helsingissä. He kuuluvat kesään.
Naapureilla on ollut kiireitä kahden pikkuisensa kanssa - toinen taapero ja toinen vauva - mantereella tänä keväänä ja alkukesänä, joten saari on saanut odottaa.
Harmikseni on käynyt niin, että en ole ehtinyt käydä teidän blogejanne lukemassa niin paljon kuin olisin halunnut. Ja siksi teinkin tämän postauksen.
Ensin haluan kuitenkin sanoa, että olen todella iloinen ja mielissäni kaikista ihanista sanoistanne, joita olen saanut koskien blogin uutta lookia kuin myös muutenkin iloinen kaikista kommenteistanne. Ne ovat se bloggaamisen suola. KIITOS!
Ja nyt on minun vuoroni esittää sinulle kysymys.
Naapureilla on ollut kiireitä kahden pikkuisensa kanssa - toinen taapero ja toinen vauva - mantereella tänä keväänä ja alkukesänä, joten saari on saanut odottaa.
Harmikseni on käynyt niin, että en ole ehtinyt käydä teidän blogejanne lukemassa niin paljon kuin olisin halunnut. Ja siksi teinkin tämän postauksen.
Ensin haluan kuitenkin sanoa, että olen todella iloinen ja mielissäni kaikista ihanista sanoistanne, joita olen saanut koskien blogin uutta lookia kuin myös muutenkin iloinen kaikista kommenteistanne. Ne ovat se bloggaamisen suola. KIITOS!
Ja nyt on minun vuoroni esittää sinulle kysymys.
Mitä sinulle kuuluu siellä ruudun takana?
lauantai 9. heinäkuuta 2016
LOUNAALLA DI TREVISSÄ
Yksi kesän mukavimpia juttuja on, kun on vihdoinkin enemmän aikaa myös ystävien tapaamiseen. Nykyään menemme yleensä lounaalle rupattelemaan kuulumisia. Turussa on paljon kivoja ravintoloita, jotka tarjoavat päivisin lounasta kukkaroystävälliseen hintaan.
Jos Aurajoen rantaa kulkee, niin voi hypätä Jokke Jokijunaan, joka vie moneenkin jokirannan kahvilaan ja ravintolaan. Ystävääni Minnaa treffatessa paikaksi valikoitui ravintola di Trevi. Auransillan kupeessa junasta pois ja kadun ylitys, ja ovesta sisään. Di Trevi esittäytyy.
torstai 7. heinäkuuta 2016
BLOGIN UUSI ULKOASU
Hei ystävät hyvät!
Tulin pikaisesti tänne moikkaamaan, vaikka kaikki ei vielä olekaan ihan valmista.
Blogitauko venahtaa muuten liian pitkäksi.
Blogi saa uuden uuden ulkoasun. Ja päivitys on meneillään. Tässä vähän "maistiaisia".
Miltä näyttää?
Ulkoasu ei vielä toimi mobiililaitteella niinkuin pitäisi.
Luetko sinä blogia - tietokoneella, kännykällä tai tabletilla?
** Tuula
lauantai 2. heinäkuuta 2016
SIELUNI HYMYT -haaste
Ihanaa heinäkuuta kaikille!
Inäkuuta kaikille!
Ja haasteella aloitetaan tämä kesäinen kuukausi. Sain tämän positivisen Sieluni hymyt -haasteen jo keväällä Piipeltä, joka kirjoittaa viehättävää Kylätiellä -blogia. Vastaukseni vähän kesti, mutta nyt se on tässä. Kiitos Piipe hienosta haasteesta!
Sieluni hymyt -haasteen on polkaissut käyntiin Iltatähden syttyessä -blogia kirjoittava Pearl Clover:
"Listaa ne pienet ja miksei suuretkin asiat, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi. Jaa blogissasi ja muualla somessa ja lähde jakamaan hyvää mieltä eteenpäin haastamalla muutkin miettimään syitä olla onnellinen. Kirjoita siis viisi tai sataviisi asiaa - ainahan näitä voi lisäillä jälkikäteen".