Luin kesällä Tamara Lundin elämäkerran Lohikäärmeen pahvikulissit. Tamara on itse kirjoittanut oman elämäkertansa vuonna 2000. Kirja alkoi hauskasti: ”Paloautonpunaisissa rattaissa minua kärrättiin vauvana. Liikuin huutomerkin lailla Turun katuja ylpeitten vanhempieni työntämänä.”
Oliko siis lainkaan ihme, että Tamarasta tuli kansainvälinen operettitähti.
Kirjan luettuani päätin, että menen syksyllä (2015) katsomaan Tamarasta kertovaa ja kirjaan perustuvaa musiikkinäytelmää, kun se aikanaan valmistuu. Ja näin pitkälle se meni, huomenna vihdoin pääsen katsomaan Turun kaupunginteatterin esitystä Tamara Logomoon.
Satu Rasila on ohjannut esityksen ja hänen alkusanansa esitteessä ovat: ”Emme tunteneet toisiamme. Siitä huolimatta ja juuri siksi, Tamara, tämä esitys on sinulle.”
 |
| Musiikkinäytelmän ohjelmalehti |
Tamara Lund oli Turun tyttö. Hänen isänsä oli venäläissyntyinen ja Tamara Adelen nimikin juontaa isänpuoleiseen sukuun, isän siskot olivat nimeltään Tamara ja Adele. Kun Tamara oli neljävuotias hänen vanhempansa muuttivat vuokralle kauniiseen, herrastaloon Puolalanpuiston kupeeseen, Rauhankadun päähän. Talon omisti silloin rouva Sperhake. Lundien asunto oli talon kolmannessa kerroksessa.
Tähän pienesti tuon talon tarinaa… Rouva Sperhaken kuoltua Marttayhdistys osti rakennuksen ja siinä toimii pitkään Turun Marttayhdistyksen talouskoulu. Nykyään hienossa rakennuksessa on idyllinen Park Hotel ja hotellin aamiaishuone on kunnostettu talon autotalliin.
 |
| Tamaran kotitalo lapsena. Nykyisin talossa toimii Hotel Park. |
Tamara kertoo kirjassaan, että hän aloitti soittotunnit 7-vuotiaana ja sai harjoitella rouva Sperhaken flyygelillä talon isossa salissa, kunnes vanhemmat ostivat hänelle pianon 9-vuotiaana. Tamaraa kiinnosti enemmän esiintyminen kuin koulunkäynti. Hän näytteli Turun Lapsiteatterissa ja Åbo Svenska Teaterissa. Ja 18-vuotiaana Tamara voitti Turun Messujen järjestämän Ponnahdus Pinnalle-kilpailun.
Tamaran lahjakkuudesta kertoo, että ylioppilaaksi tulonsa jälkeen 1960, hän pääsi opiskelemaan sekä Sibelius-Akatemiaan että Suomen Teatterikouluun Helsinkiin. Hän aloitti ensin opiskelut Sibelius-Akatemiassa, mutta siirtyi sieltä Teatterikouluun.
Valmistuttuaan Tamara sai vuonna 1963 kiinnityksen Turun Kaupunginteatteriin. Hänen ensimmäinen roolinsa oli West Side Storyn Anita. Vastanäyttelijänä hänellä oli nuori ja komea Rami Sarmasto, joka näytteli Bernardon roolia. Nuoret rakastuivat toisiinsa tosielämässäkin.
 |
| West Side Story - Tamara ja Rami (kuva kirjasta Lohikäärmeen pahvikulissit) |
Tamaran ja Ramin häät oli suunniteltu pidettäväksi 22.2.1965, mutta Rami Sarmasto kuoli auto-onnettomuudessa parin ensimmäisellä duomatkalla vain yhdeksän päivää ennen häitä. Hääjuhlat muuttuivat hautajaisiksi. Tamaran jäähyväiskukissa oli riipaiseva teksti: ”Meitä oli kaksi”.
Tiesittekö, että Tamara on ollut James Bond -elokuvan koekuvauksissa Lontoossa? Tätä ei musikaalissa kerrota. Tamara tapasi siellä miehekkään Sean Conneryn studiolla ja yritti kaikkensa koe-esiintymisessä, että olisi päässyt tämän charmikkaan miehen vastanäyttelijäksi. Bond-elokuvan tavoiteltu kukkaistytön rooli jäi kuitenkin saamatta, mutta kirjassaan Tamara kertoo, että hän oli vahvasti ehdolla rooliin.
Olen kuullut paljon ylistäviä sanoja tästä musiikkinäytelmästä. Tamaran roolissa esiintyy kolme näyttelijää. Nuorta Tamaraa esittää Sofia Arasola, operettitähti Tamaraa esittää Angelika Klas ja vanhenevaa Tamaraa esittää Kirsi Tarvainen.
Odotan innolla huomista iltaa. Tamara oli kiehtova ja lahjakas persoona, joka eli elämäänsä rohkeasti tunteella. Minua kiinnostaa, miten Tamaran elämä (1941-2005) on saatu mahtumaan 2,5 tuntiin. Minä ajattelin aloittaa tämän jutttuni kirjalla ja lopettaa musiikkinäytelmällä - ja ne kaikki yhdessä tarinassa. Mutta näin kävi. Tamaran tarina jatkuu näillä sivuilla, kun olen nähnyt näytelmän.
** Tuula
