MOMENTS OF MY LIFE

maanantai 5. marraskuuta 2018

PIRKKO MANNOLAN TÄHTIHETKIÄ



Ikinuori Pirkko Mannola täyttää tämän vuoden joulukuussa 80 vuotta. Ja tänä syksynä on ilmestynyt Pirkosta kertova Markku Veijalaisen kirjoittama kirja Elämää! Sain arvostelukappaleen kirjasta ja luin sen melkein yhdellä istumalla. 



Kirja kertoo taiteilijan uran tähtihetkistä. Tähtihetkiä on ollut Pirkolla monta elämässään. Yksi niistä on varmasti ollut Berliinin elokuvajuhlat vuonna 1960. Minua erityisesti kiinnosti tämä Pirkon Berliinin aika, sillä olen käynyt Berliinin elokuvajuhlilla vuonna 2002. Siellä minä olin suuren yleisömassan joukossa Potsdamer Platzilla. Pirkko puolestaan oli elokuvatähtenä Berliinissä vuonna 1960. Palaan Pirkon Berliinin aikaan jutussani myöhemmin, Berliini on isossa roolissa Elämää -kirjassa. 

Pirkosta tuli Miss Suomi helmikuussa vuonna 1958. Pirkon veli oli hänet ilmoittanut kilpailuun. Elettiin aikaa ennen televisiota. Ja niihin aikoihin missikisoista tehtiin uutisfilmi, jota esitettiin elokuvateattereissa ympäri maan ennen varsinaisen elokuvan alkua. 

Ja Pirkon tarina etenee niinkuin nykymisseilläkin. Seura-lehdin toimittaja Olavi Sääksjärvi keksi Pirkon missivuoden lopussa loistavan idean: Miss Suomi Pirkko Mannola saisi kokeilla kykyjään laulajana. Ja niinhän siinä kävi, että koelevytyksen jälkeen Levytukku päätti tehdä Pirkon kanssa levytyssopimuksen. Ja ensimmäiseksi levyksi valittiin Paul Ankan Diana. 


Pirkko on ollut satoja kertoja lehtien kansissa.

Pirkko Mannola kertoo kirjassa, että hänelle tuotiin kuin tarjottimella uusia, jännittäviä mahdollisuuksia. Pirkon elokuvaura alkoi keväällä 1959, kun Suomen Filmiteollisuus -yhtiön toimitusjohtaja T.J. Särkkä soitti hänelle ja pyysi tulemaan toimistoonsa. Särkällä olisi elokuvarooli Pirkolle. Pirkko onnistui vaikuttamaan Särkän ja Särkkä ilmoitti, että asia oli selvä; Pirkko saisi roolin. Yks' tavallinen Virtanen oli Pirkon ensimmäinen elokuva näyttelijänä ja heti pääroolissa. Elokuva nähtiin valkokankaalla elokuussa 1959 ja siitä tuli vuoden katsotuin kotimainen elokuva. 

Kun vuosi 1959 lähestyi loppuaan, Pirkko oli kuvannut vuoden aikana peräti neljä kokoillan elokuvaa. Vuoden 1958 missi oli siis filmitähti ja iskelmätähti! 


Kaks' tavallista Lahtista -elokuva lähti Berliinin filmijuhlille.

Nyt Berliiniin. T.J. Särkkä oli tuonut Berliinin elokuvajuhlille suomalaisia elokuvia vuodesta 1953 lähtien. Vuonna 1960 Suomea edusti Berliinissä Ville Salmisen ohjaama ja T. J. Särkän tuottama iskelmäelokuva Kaks' tavallista Lahtista. Elokuva oli Reino Helismaan käsikirjoittama. Suomessa elokuva oli otettu hyvin vastaan, mutta Berliinissä elokuva sai murska-arvostelut. T. J. Särkälle elokuvan saama vastaanotto oli karmea pettymys. Mutta arvostelut eivät pystyneet pilaamaan Pirkon iloista juhlamieltä. 


Cary Grant ja Pirkko Mannola 

Berliinissä nähtiin niin Cary Grant, Gene Kelly ja Shirley MacLaine kuin myös uuden sukupolven kiinnostavia ohjaajia: François Truffaut, Jean-Luc Godard... jne. Godard toi Berliiniin Jean Sebergin ja Jean-Paul Belmondon - ja heidän tähdittämänsä elokuva Viimeiseen hengenvetoon sai parhaan ohjaajan palkinnon. 


Hotel Am Zoo oli vuonna 1960 filmitähtien asuinpaikka. Ja siellä asusti Pirkkokin. Hotellin pääoven edessä ihailijat odottivat tähtien nimikirjoituksia. 

Maanrakoon haukutusta elokuvasta johtuen Suomi-filmille oli vaikeaa saada medianäkyvyyttä. Mutta Suomen Filmiteollisuuden mainos- ja ulkomaanosaston päällikkö Olavi Linnus osasi ammattinsa ja tunsi temput. Hän onnistui järjestämään Pirkolle esiintymisen Waldbühnen tapahtumassa, jossa kaikki filmijuhlien kirkkaimmat tähdet esiintyivät. Aikamoinen pr-mies on Linnus ollut aikoinaan.

Waldbühnen valtavalla ulkoilmalavalla Pirkko lauloi ja sädehti. Katsomo oli loppuunmyyty. Pirkon ja muut filmitähdet näki yli 22 000 ihmistä. Ja Pirkko tosiaan huomattiin. Hänen luokseen esiintymislavan taakse ilmeistyi herrasmies, nimeltä Hans Roll. Roll ihasteli Pirkon esiitymistä ja kertoi haluavansa esitellä Pirkon Werner Müllerille. Müller oli tullut tunnetuksi Saksassa sodan jälkeen, kun hän perustti RIAS Tanzorchester -nimisen kokoonpanon. Vuonna 1955 Werner Müller levytti Caterina Valenten ja RIAS -orkesterinsa kanssa Malaguena -kappaleen. Tämä levytys nosti kumpaisenkin maailmanmaineeseen. 


Pirko Manola :) teki useamman levyn Saksassa.
Neljä kuukautta myöhemmin Pirkko koe-esiintyi Berliinissä Werner Müllerille. Koe-esiintymisen jälkeen Müller ojensi kätensä Pirkolle: "Neiti Manola, minusta tuntuu, että tästä tulee meille mielenkiintoinen yhteistyö". Pirkko levytti monta levyä Saksassa Pirko Manola -nimellä. Ja esiintyi Werner Müllerin televisio-ohjelmassa sekä teki kiertueen mm. Nana Mouskorin kanssa. Ja aivan uskomatonta, selviytyi Saksan euroviisukarsintojen loppukilpailuun saakka. 

Pirkko oli ensimmäinen suomalainen iskelmätähti, jolle avautuivat ovet kansainvälisille levymarkkinoille, vaikka hän oli tehnyt Suomessa vasta kolme levyä. Samaan aikaan Pirkon kanssa saksalaisten suosiosta kilpailivat ruotsalaiset Anita Lindblom, Siw Malmkvist ja Lill-Babs. 

Apu -lehdessä sanotaan näin: "Jälkeenpäin tuntuu oudolta, että Pirkon Saksan aika jäi Suomessa melko vähälle huomiolle. Meillä ei täällä ymmärretty, että Saksan musiikkimarkkinat olivat varsin suuret ja menestyminen niillä oli iso juttu. Hauskinta on, ettei Pirkko itsekään oikein ymmätänyt sitä aikanaan." 

Tarina Saksasta päättyi vuonna 1963. Ja Pirkko siirtyi sen jälkeen teatteriin. Teatteriura lähti lentoon niin Suomessa kuin Ruotsissakin. 


Pirkko Göteborgissa
Pirkko menestyi loistavasti Ruotsissa. Vuosina 1967-1968 Pirkko näytteli Göteborgin Lisebergsteattern'issa Tyttö sopassa - En flicka i soppan -komediassa.  Pirkko oli pääosassa ja hänen roolinsa oli Marion. Göteborgilaiset ottivat soppatytön omakseen ja komedia esitettiin Göteborgin teatterissa 303 kertaa. Näytelmän näki teatterissa yli 130 000 katsojaa ja se oli siihen mennessä suurin yleisömenestys Lisebergsteatern'issa 


Vastanäyttelijä Gösta Bernhard tarjoilee munakasta Pirkolle. 

"Tyttö sopassa" esitettiin vielä kiertueella Ruotsissa. Eli Pirkko teki näytelmän Marionin roolin kaikkiaan yli 600 kertaa.  Ja se tarkoitti myös yhtä monta munakasta. Pirkko nimittäin söi munakkaan joka esityksessä! Ehkä se oli yksi kiertueen lopettamisen syistä. Mahtaakohan Pirkolle nykyään maistua munakas? 

Pirkko on tehnyt todella mittavan uran eri teattereissa. Tässä luettelo: Lilla Teatern, Helsinki. ABC-teatern, Ruotsi. Tampereen Teatteri. Lisebergsteatern, Göteborg. Riksteatern, Ruotsi. Scala teatern, Tukholma. Åbo Svenska Teater. Intiimiteatteri, Helsinki. Komediateatteri Arena, Helsinki. Helsingin Kaupungin Teatteri. Espoon Kaupungin Teatteri. Turun Kaupungin Teatteri. 

Ja Pirkon lahjakkuudesta kertoo myös hänen osallistumisensa TTK - Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaan vuonna 2008. Pirkon esitykset hurmasivat katselijat. Television ääressä ihmeteltiin, miten nuorekas ja notkea seitsemänkymppinen Pirkko olikaan. Pirkko tuli kisassa toiseksi. Pirkko kertoo näin: "Kun Satu Tuomisto voitti kisan, niin minä valitin Heidille (tyttärelleen), että pahus soikoon, jos minulla ei olisi mennyt se viimeinen cha-cha päin seiniä, niin minähän olisin voinut vaikka voittaa! Mutta Heidi sanoi napakasti, että ole nyt mamma vähän realisti. Sinä olen kuitenkin 70-vuotias ja tulit sentään kakkoseksi! 



Ehti kulua 55 vuotta siitä, kun Pirkko oli edellisen kerran  Berliinissä. Nyt vuoden 2018 kesällä Pirkko lähti Berliiniin kihlattunsa Göran Stubbin ja kirjan kirjoittajan Markku Veijalaisen kanssa tuohon elokuvakaupunkiin. He kävivät samoissa paikoissa kuin 60-luvun alussa. Pirkko otettiin joka puolella innostuneesti ja lämpimästi vastaan ja hän sai moneen kertaan kertoa tarinansa. 

Ja Waldbühnen valtavalla ulkoilmalavalla Pirkko ihmettelee: 
"Wau! Uskomatonta! Olenko minä tosiaan esiintynyt täällä!"




Mukaansa tempaava kirja. Olen mielissäni, että Pirkon elämän huippuhetket on pistetty kirjankansien väliin, ne ansaitsevat tulla kuulluksi. 


*Kuvat ovat Elämää! -kirjasta

- Tuula



Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Twitterin ja Bloglovinin kautta


JAA TÄMÄ POSTAUS:

torstai 1. marraskuuta 2018

ATENEUM JA FRANTIŠEK KUPKAN SUURNÄYTTELY



Kun aamu alkaa aamiaisella Ateneumissa, niin odotettavissa on hyvä päivä!


Tiistai -aamuna lähdin aikaisella bussilla Ateneumin taideaamuun Turusta Helsinkiin. Tästä alkaa tulla jo perinne, josta olen mielissäni. Näillä taideaamiaisilla kerrotaan tulevista näyttelyistä Ateneumissa. Nyt syvennyimme helmikuussa 2019 avattavaan näyttelyyn. Silloin Ateneumissa esitellään abstraktin taiteen pioneerin, tsekkiläisen František Kupkan (1871-1957) suurnäyttely.

Median ja lehdistön toivotti tervetulleiksi taideaamuun joulukuussa aloittava Ateneumin uusi johtaja Marja Sakari. Sakari on tehnyt pitkän uran nykytaiteen museo Kiasmassa.

Ja erinomaisen esittelyn František Kupkasta meille piti intendentti Anna-Maria von Bonsdorff.

Nämä Kupkan teoksien kuvat ovat Ateneumin kuvapankista. Teokset tulevat helmikuussa Ateneumiin taidemuseoon. Näyttely nähdään Helsingissä 22.2.-19.5.2019 


Nämä ylläolevat František Kupkan työt on kuvattu Grand Palais'issa Pariisissa.

František Kupka on tehnyt pitkän uran Pariisissa. Ja hänen töittensä kautta voi tutustua länsimaisen taiteen historiaan: Perinteisistä muotokuvista kohti ei-esittävää ilmaisua. Tämä tuleva suurnäyttely kattaa taiteilijan koko uran 1890-luvulta 1950-luvulle.


František Kupkan omakuva. Taiteilija oli kiinnostunut maailmasta, tieteestä ja ihmisestä. Toisin kuin monet muut boheemit taiteilijat, joiden elämä oli tuskaa ja päihderiippuvuutta, niin Kupka noudatti terveitä elämäntapoja. Hän eli 85-vuotiaaksi.

Pintoja väreillä (1910-1911). Ihanat, aurinkoiset värit tässä työssä.


Pianon koskettimet, Järvi 1909 / Kupka sovelsi voimakkaissa teoksissaan Newtonin värioppia ja musiikin teoriaa. Kuuletteko jazzin sykettä tässä työssä vai klassista musiikkia?


František Kupka: Teräs juo II (1927-1928). Näissä töissä on koneromantiikkaa. Pidän näitten töitten energiasta.


Tämän taulun nimi on Pisteen ympäri (1920-1930). Ateneumin museokauppaan on tulossa myyntiin Pisteen ympäri -tyynyjä ja muitakin uutuustuotteita Kupkan taiteeseen perustuen. Tämä tyyny kiinnostaa minua.

Ja tässä minun pieni "siveltimen vetoni" näistä hienoista Kupkan töistä. Tulevassa näyttelyssä nähdään Kupkan merkittävimpiä teoksia mm. Pariisin Centre Pompidousta, New Yorkin Guggenheim-museosta sekä Tsekin kansallisgalleriasta Prahasta.


Tässä vielä pieni katsaus nyt menossa olevaan näyttelyyn:

Kohtaamisia kaupungissa - suomalaista taidetta 1900 -luvulta 

Näyttely on mielenkiintoinen katsaus suomalaisen yhteiskunnan muutoksista 1910 -luvulta 1980 -luvulle. Noin 300 teoksen kokonaisuus kertoo kiehtovan tarinan kuinka kaupungistuminen vaikutti suomalaisten elämäntapoihin. Miten arki muuttui, kun vapaa-aika lisääntyi ja kun sukupuoliroolit vapautuivat.


Ja ihan ensimmäisenä kuvasin tämän Henry Ericssonin työn "Fazerin baari" (1931). Tuttu kahvila Helsingissä, vaikka näitä ihania funkkishuonekaluja siellä ei enää olekaan. Kiehtova maalaus.


Väinö Kunnas: Kaupunkikuva (1926) / Kuva: Kansallisgalleria - Jenni Nurminen


Harry Henriksson: Keskuskatu (1945) / Kuva: Kansallisgalleria - Hannu Aaltonen


Ateneum / Kohtaamisia kaupungissa - suomalaista taidetta 1900 -luvulta. 
Kuva Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen 


Kun tämä saariston tyttö kohtasi Schjerfbeckin Saariston tytön näyttelyssä, niin tähän kohtaamiseen on mukava lopettaa tämä taideaamun katsaus. Olipa mielenkiintoinen ja innostava aamupäivä. 


Kohtaamisia kaupungissa -näyttely jatkuu 20.1.2019 asti. 

Kaunista marraskuun viikkoa kaikille! 

- Tuula 

Ps. Joko sinulla on museokortti? 



Tuula's life -blogia voit seurata myös Facebookin, Instagramin, Pinterestin, Twitterin ja Bloglovinin kautta


JAA TÄMÄ POSTAUS:
Blog Design Created by pipdig