MOMENTS OF MY LIFE

tiistai 30. toukokuuta 2017

SAMPPANJAILLALLISELLA RAVINTOLA LUDUSSA & LIPPUARVONTA TASTE OF HELSINKI -TAPAHTUMAAN


Mikä on Taste of Helsinki? Se on kesäinen picnic, jossa juhlatunnelman meille vierailijoille luovat Suomen huippuravintolat kokkeineen. Tapahtuma on 15. - 18.6.2017 Helsingissä.  Tarjolla on siis upea kattaus ruokaa, viiniä ja samppanjaa keskellä kaupunkia - lisää tapahtumasta täältä.

Ja Turusta osallistuu mukaan erinomaisesta ruuastaan ja ystävällisestä palvelustaan tunnettu Ravintola Ludu.  Olen siitä iloinen, sillä Ludu ansaitsee paikkansa näiden parhaimpien ravintoloitten joukossa Helsingissä. 

Ja minä pääsin ilokseni samppanjaillalliselle Luduun. Seuranani minulla oli valloittava bloggaaja Saara  ( saarakemppi - blogista). Pääsimme Taste of Helsingin puitteissa testaamaan Ludun taivaallisia herkkuja - lainatakseni Saaran sanoja ja itsekin nämä sanat allekirjoitan. 



Mutta ennenkuin mennään tuohon menuun niin muutama sananen tyylikkäästä ja leikittelevästä Ludu -ravintolasta.  Joonas Sippo, ravintolan omistaja kertoi meille monta mainiota tarinaa paikasta ja paikan kivasta sisustuksesta. Ludu rakennettiin entisen maalikaupan tiloihin Linnankadulle. Maalikaupan vanha boordi näkyy vielä seinässä flyygelin takana. Tilaa on muutenkin kunnioitettu vanhoilla kalusteilla ja lampuilla. Ja ravintolan takaseinään on kiinnitetty tapetti, joka on suurennettu maalikaupan valokuvasta vuodelta 1917.

Tässä viiden ruokalajin samppanjamenun lomassa esittelen vielä lisää ihastuttavaa ravintolaa.



Fenkolikraavattua siikaa, rapuvanukasta, fenkolikurkkusalaattia ja bouillabaissamajoneesia. Raikasta ja kevyttä, tämä sopi oivallisesti alkuruuaksi. 

Ja jokaiseen annokseen kuului makuun sopiva samppanjalasillinen Champagne Palmer & Co:n huippushampanjaa. Samppanjan valinnan annoimme ravintoloitsijan tehtäväksi. Luotimme asiantuntijaan ja se toimi. Samppanjaa läpi viiden ruokalajin, suosittelen




Toinen ruokalaji: 24h kylmäsavustettua häränfileetä, juuriselleripyreetä, pikkelöityä varsiselleriä ja viskivinaigrettea. En ole koskaan aikaisemmin syönyt kylmäsavustettua häränfileetä. Uskonpa, ettei tämä kerta jäänyt ainoaksi kerraksi, häränfilee lisukkeineen suli suussa. 

Ennen kolmatta ruokalajia kurkataan vielä vähän Ludun tunnelmaa. 


Pöytämme oli lähellä baaritiskiä ja baaritiskinä toimi vanha venäläinen flyygeli 1800-luvulta. Ravintoloitsija Joonas Sippo kertoi, että flyygelin restauroiminen entiseen käyttöön ei ollut edes mahdollista, joten flyygelin sisään rakennettiin sähköpiano ja flyygeli pystyy näin palvelemaan sekä baaritiskinä että musiikillisesti. Viikonloppuisin Ludussa kuullaan musiikkia livenä. Ihan huippua! 


Kolmas ruokalaji: paistettua päivän kalaa - Kylmäasavulohiwallenberg, omena-kukkakaalisalaattia, ja tummaa sitruunalientä. Siiasta kylmäsavuloheen - minä olen suuri kalaruuan ystävä. Ja kyllä tätä kalaruuan ystävää hemmoteltiinkin. Superhyvää! 


Ja neljäntenä ruokalajina oli varsinainen pääruoka. Meille tarjottiin Meri-Lapin karitsanulkofileetä, karitsarilletteä, voipapupyreetä ja hapankaalikastiketta. Ehkä jokunen jo tietääkin, minä syön aina mielelläni lammasta. Irlannin vuosien perua on rakkaus lammasruokiin. Olin jo aivan täynnä, mutta kummasti vielä maistui tämä karitsanulkofilee. Se oli maukasta ja tuo hapankaalikastike oli yllättävän hyvää karitsan kanssa. 

Illan aikana meille tarjottiin sekä Taste of Helsingissä olevia makuja että muita herkkuja. Pääset tutustumaan Taste of Helsingissä mukana olevien ravintoloiden menuihin täältä.


 

Ja vielä ennen jälkiruokaa kurkataan Ludun viihtyisään tunnelmaan.
Saavuimme paikalle heti kello 17.00, kun ravintola avattiin. Silloin oli vielä hyvä mahdollisuus kuvata Ludun mielenkiintoista sisustusta. Paikka kun alkoi täyttyä tuota pikaa.  Täällä kaikilla kalusteilla ja tavaroilla on tarinansa. Vanhat upeat lamput, tuolit, pöydät... ja tuossa alimmassa kuvassa näkyykin tuo seinä, jonka tapetti on tehty vanhasta valokuvasta. Tuossa kuvassa näkyvällä paikalla on nykyään ravintola Ludu. 



Illallisen kruunasi ihana jazzmusiikki ja todella herkullinen jälkiruoka. Maitosuklaapannacottaa, mokka-suklaakastiketta, pekaanipähkinää, kirsikkaa ja banaanijäätelöä. Se oli taivaallista.  Ja kun vielä Johanna Rauma soitti ja lauloi Fly me to the moon, niin voiko täydellisempää tunnelmaa enää olla. Jälkiruoka ja musiikki täydensivät toisiaan. 


Ja pisteenä i:n päälle. Nyt SINULLA on mahdollisuus voittaa sisäänpääsyliput 
(2 kpl) Taste of Helsinkiin. Tapahtuma järjestetään Helsingin Kansalaistorin puistossa 15.-18.6.2017 
Kommentoimalla tätä postausta olet mukana arvonnassa. Muista jättää myös sähköpostiosoitteesi, sillä liput toimitetaan sähköisesti. 
Arvonta päättyy 11.6. kello 24.00! Taste of Helsingissä tavataan! 


Onko Taste of Helsinki sinulle tuttu tapahtuma? Entä miltä näyttivät ravintola Ludun annokset? Onko Ludu sinulle tuttu ravintola?

ISO kiitos Ravintola Ludu ja Taste of Helsinki! 

- Tuula 

* Blogiyhteistyö: Ravintola Ludu ja Taste of Helsinki 

JAA TÄMÄ POSTAUS:

tiistai 23. toukokuuta 2017

LINNATEATTERIN PIHALLA ON KESÄTEATTERI



Olin viime viikolla Linnateatterin bloggaajaillassa - vielä kuitenkin teatterin sisätiloissa.  Kutsu oli lähetetty Turun alueen bloggaajille sekä teatteribloggaajille. Pääsimme tutustumaan Linnateatterin toimintaan. Linnateatteri on toiminut Turussa jo peräti 14 vuotta ja on vakiinnuttanut asemansa Turun muiden ammattiteattereitten joukossa mielenkiintoisella ohjelmatarjonnallaan.    Olen aina pitänyt Linnateatterista, siellä on ihan omanlaisensa tunnelma, rento ja iloinen. Linnateatterin esitykset ovatkin pitkälti painottuneet komediaan, joten sieltä löytyy iloa ja naurua tähän arjen välillä totiseenkin menoon. Meidät bloggaajat toivotti tervetulleiksi teatterinjohtaja Kalle Lamberg.

Ja pääsimme maistelemaan teatterin oman ravintolan herkkuja ja kuulimme Linnateatterin tulevista esityksistä. Ja illan päätti vielä mahtava Jukka K:n ja Divet:n dragshow -esitys.

Keittiömestareitten Martinin ja Esmen loihtimia herkkuja

JAA TÄMÄ POSTAUS:

keskiviikko 17. toukokuuta 2017

PALA AFRIKKAA TURUSSA



Minulla on kaksi ystävää, joiden sydämet on vienyt Kenia. Toinen on ystäväni Jaana, joka teki Kenian Nairobissa kehitysyhteistyötä slummiutumisen estämiseksi lähes kaksikymmentä vuotta. Ja toinen on ystäväni Seija, joka on nyt asunut Nairobissa puolitoista vuotta. Seijan mies työskentelee Keniassa auttaen suomalaisia yrityksiä kansainvälistymään ja Seija tekee siellä koulutukseen liittyviä projekteja.

Seija ja Jaana
Seijan olen tuntenut pitkään - yli kolmekymmentä vuotta ja Jaana on tullut tutuksi ensin bloginsa kautta ja sitten ihastuttavan Tyttö ja Vuohi -liikkeensä kautta. 


JAA TÄMÄ POSTAUS:

maanantai 15. toukokuuta 2017

SILJA LINE JUHLII 60 -VUOTISTA RISTEILYTAIVALTAAN





Silja Line juhlii 60 -vuotista risteilytaivaltaan. Onnitteluni! 


Minulla oli ilo saada lehdistökutsu Silja Linen 60 -vuotisjuhlaan.
Juhlaa vietettiin viime viikolla Silja Symphony -laivalla Helsingin Olympiaterminaalin laiturissa. Tällä kertaa laiva ei lähtenyt satamasta eivätkä lokit lentäneet laivan perässä. Mutta tunnelma oli kuin onnistuneella risteilyllä.  

60 vuotta risteilytaivalta on pitkä aika. Siljavarustamo - Ab Siljarederiet perustettiin 20.5.1957. Silja-yhtiön ensimmäinen matkustajalaiva oli s/s Silja. Se liikennöi Turun ja Tukholman välillä. Tässä vähän vertailua: s/s Siljaan mahtui 400 matkustajaa ja laivaan voitiin nostaa 25 autoa nosturilla. Tämän päivän laivoihin mahtuu lähes 3000 matkustajaa ja autojakin yli 400. Mielenkiintoisia vertailulukuja. 


JAA TÄMÄ POSTAUS:

tiistai 9. toukokuuta 2017

TOUKOKUU - KEVÄT KEIKKUEN TULEVI




TOUKOKUU on tämän viikon Makro-Tex haasteen aiheena.




Nämä kuvat on otettu 9. toukokuuta 2017.  Täällä meidän kotinurkilla Turun kulmilla on nyt melkein enemmän lunta kuin oli talvella konsanaan. Ja eilen lunta satoi sakeanaan. Vieläkin on maa valkoinen. Lumitöihin en kuitenkaan ajatellut mennä. Lämmin maa sulattakoon lumen. Googletin, mikä on takatalven määritelmä. Näin kertoo Ilmatieteen laitos: "Suomen kevääseen kuuluu usein myös takatalvi. Se on käsitteenä hiukan epämääräinen, mutta sellainen voi säiden puolesta sattua, kun terminen kevät on jo päässyt hyvään alkuun. Takatalven tunnuksia ovat yöpakkanen ja lumisade."
No, tämä takatalvi tuskin kestää pitkään.

Kevät keikkuen tulevi. Nämä kuvat olen ottanut mökillä toukokuun alussa heti vapun jälkeen:


Toukokuun alussa kauniit ja lämpimät ilmat hellivät meitä "saaristolaisia". Laitan tähän pienen kuvakollaasin kuvista, joista jokunen on jo Instagramissa näkynyt. Tältä näytti toukokuun alku saarimökin maisemissa Rymättylässä. Muuttolinnut ovat saapuneet saaristoon. Riemuitsen niiden näkemisestä. Tähän toukokuun kollaasiin olen napannut kalalokin, meriharakka -pariskunnan ja tiirarouvan, jolla tuntui olevan kovasti asiaa :) Päättelin tuon linnun tiirarouvaksi, koska se ei lentänyt, kantoi nähtävästi munia. Ja toinen tiira kävi sitä ruokkimassa. Ja aika pullukaltakin tuo näytti (alhaalla oikealla). 
Vaan tuo ihana toukokuun alku muuttui takatalveksi.

Toukokuu on mielenkiintoinen kuukausi. Luonto herää eloon kaikkialla. Haluankin mennä yhden vuoden taaksepäin eli toukokuuhun 2016. Silloin kukkivat kirsikkapuut Aurajoen rannassa.

Kirsikankukat Aurajoen rannassa toukokuussa 2016


Kirjoitin Aurajoen kirsikankukista postauksen vuosi sitten. Voit käydä katsomassa vuodentakaista toukokuista kukkaloistoa jokirannassa TÄÄLTÄ .  

Täältä löytyy lisää  haasteeseen vastanneiden toukokuiden  KUVIA . 

Toukokuuta ystävät! 

- Tuula
JAA TÄMÄ POSTAUS:

maanantai 8. toukokuuta 2017

JUMPPAA LAITURILLA




Siinä se on taas - laituri paikallaan. Nyt voisi vaikka pistää jumppatreenit pystyyn.  

Mukaan on tullut uusia lukijoita, lämpimästi tervetuloa! Niinpä kerronkin vähän taustaa. Meillä on mökki saaressa Rymättylässä, saarimökiksi sitä kutsumme. Sinne ei talvella pääse, jos jää ei kanna. Ja moneen vuoteen jää ei ole ollut tarpeeksi vahvaa, joten turvallinen kulku saarelle ei ole talviaikaan onnistunut.  

Mutta kun kevät koittaa, me suuntaamme saarelle niinkuin muuttolinnut konsanaan. 

Saarimökillä joka keväinen ja joka syksyinen jumppa on laiturin rampin laitto. Jäät rikkovat talvisin monia laitureita saaristossa, joten yritämme välttyä isommilta vahingoilta, niinpä syksyllä nostamme tuon rampin ponttoonilaiturin päälle ja keväällä sitten ramppi laitetaan taas paikalleen. Ei vara venettä kaada, lause sopii laituriinkin. 




Tämä laiturinlaitto on näitä kevään ensimmäisiä hommia, joten ympäristö on vielä talven jäljiltä.  Ja näin se käy. Minä istun kalliolla ja taljalla hilaan ramppia pois ponttoonilaiturin päältä kiinnitettäväksi tuohon puiseen kulkusiltaan. Kippari on ulkoistanut minulle tuon taljan käytön, ei tule kylmä ja allit saavat kyytiä :) Toim. huom. saarimökillä ei hienostella. Kippari hoitaa nuo laiturin hienosäädöt. 


Rikkoontuneita laitureita näkyy keväisin saaristossa paljon. Jäät ovat aika armottomia. On varmasti tylsää aloittaa kevätkausi laiturirempalla. Jo siksikin yritämme varautua pahimmalta, laiturirumba keväisin ja syksyisin kannattaa suorittaa. Hauska tapahtuma sattui muuten yhtenä keväänä, kun yhden naapurisaaren laituri oli päässyt irti paikaltaan (luit oikein :)) ja purjehti meidän saareen. Siinä se sitten oman laiturimme vieressä odotti omistajaansa, joka vihdoin löytyi ja laituri pääsi omaan satamaansa. 


Ja valmista tuli, nyt ne laiturijumpat tai laituritanssit voisi vaikka laittaa toimeksi! Minä tunnen itseni vahvaksi Peppi Pitkätossuksi, kun olen tuon rampin vetänyt paikalleen. No, taljalla sen vetäminen ei ole rankkaa hommaa, kevyesti se käy. Mutta kahvikupponen homman jälkeen laiturilla maistuu.  




Laiturin oikella puolella mökiltä katsottuna on aallonmurtaja. Laiturin ja aallonmurtajan väliin jää pieni laguuni. Enpä huomannut kuvata kokonaisuutta. Sitä pitää näitä omia maisemia niin itsestäänselvyyksinä. Kippari on aikoinaan rakentanut pitkän laiturin venettä varten, hän kun on venemiehiä. Tuon aallonmurtajan ja laiturin välinen alue on ruopattu pohjia myöten ja syy siihen on purjevene. Viime kesänä meillä ei ollut vene lainkaan vesillä, silloin rempattiin mökkiä. Mutta nyt kippari jo kaipaa ulapalle... 

Laitan tähän lopuksi kuvan kesältä 2015, kun Tuulia -veneemme oli laiturissa. Tuulia on jo vanha vene, mutta toimiva. Jos on saarimökkiin hankala kulkea ja se on vain kesäisin käytössä, niin maisemat kyllä korvaavat kaiken. Saarimökkimme on niemenkärjessä, joka on kapealla kannaksella kiinni pääsaaressa. Joka puolella aukeaa meri ja erilaiset maisemat. 


Ja kun Tuulia on laiturissa, niin silloin on turvallisempaa laiturilla pistää vaikka jumpaksi tai valssiksi - ei pääse niin helposti putoamaan. 


Reipasta viikkoa! 

- Tuula


JAA TÄMÄ POSTAUS:

torstai 4. toukokuuta 2017

KEVÄÄN LINTUBONGAUKSIA


Saariston kevät viehättää väreillään ja linnuillaan. Tänä vuonna vain tuo kevään tulo kesti kauan. Jäät lähtivät vasta huhtikuun lopulla täältä saarimökkimme vesiltä. Ja myöhäiseen jäi meillä myös mökille tulo. Mutta saariston linnut olivat saapuneet ajoissa kylmästä kelistä huolimatta. 

Näillä lintukuvilla osallistun Pieni Lintu -blogin Makrotex -haasteeseen KEVÄT. 




Silkkiuikut rakentavat pesäänsä kaislikkoon. Ja urosuikku yrittää tehdä vaikutusta neitouikkuun, partasulatkin ovat siinä oiva keino. Kosiotanssinkin näin, mutta harmikseni kuvatuksi en saanut. Minua kiinnostaa lintujen iät ja tässä tietoa blogiinkin. Vanhin suomalainen rengastettu silkkiuikku on ollut yli kuusivuotinen. 




Ja tätä kahlaajaa tervehdin aina ilolla, oranssinokkaista meriharakkaa. Meriharakan kimeän piipittelyn kyllä kuulee, se kaikaa saaristossa vetten yli. Siitä tulee hyvälle tuulelle. Meriharakat elävät pitkään. Vanhin suomalainen rengastettu meriharakka on ollut yli 23 vuotias. Se on korkea ikä linnulle. Toivotan myös näille mökkimme kallioilla viihtyville meriharakoille pitkää ikää. 


Lisää muiden bloggaajien kuvia aiheesta KEVÄT löydät TÄÄLTÄ.


Kaunista kevättä kaikille! 

- Tuula 

https://youtu.be/VByMAYKOD0Q
JAA TÄMÄ POSTAUS:
Blog Design Created by pipdig