tiistai 29. marraskuuta 2016

BLOGI JOTA SEURAAN - KANAVALLA


Amsterdamissa ja muualla 



Tässä tulee ensimmäinen postaukseni sarjassa - blogi, jota seuraan. Minua kiinnostavat kovasti ulkosuomalaisten blogit, sillä niiden tarinat tuovat mieleeni oman pienen ajanjaksoni Irlannissa. Olisipa silloin ollut mahdollisuus kirjoittaa blogia. 

Ja haluankin esitellä teille ihastuttavan blogin nimeltä  KANAVALLA. Sitä kirjoittaa Amsterdamissa asuva suomalainen Leena. Kun asuu Amsterdamissa, niin Keski-Eurooppa on lähellä. Blogissaan Leena kertoo myös matkoistaan miehensä kanssa niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa.



torstai 24. marraskuuta 2016

AJATUKSIA BLOGGAAMISESTA + BLOGIKULTTUURIA MUUALTA





Kun tulin tähän tyhjän ruudun ääreen, niin kumma kyllä, tuli hyvä mieli ja ajatukset lähtivät rullaamaan. Mietin, että bloggaaminen on kyllä mukavaa puuhaa ja bloggaamaan oppii vain bloggaamalla. Ei siis tullut valkoisen "paperin" kammoa. Tässä esittelen ajatuksia omasta bloggaamisestani ja vähän blogikulttuuria muualtakin maailmasta. 

Ja tätäkin mietin.Tälle jutulle pitäisi keksiä hyvä nimi, nimi joka kuvaa sisältöä. Otsikko on tärkeä osa bloggausta. Sen pitäisi myös herättää tunteita ja ajatuksia. Se määrittää avataanko teksti muiden somekanavien kuten vaikkapa bloglovinin tai facebookin kautta.  Siinäpä haastetta kylliksi tämän jutun otsikolle. Luin vielä, että hyvä otsikko on elinehto sille, että lukijat lukevat postauksen. Otsikolla on iso tehtävä. 

No, keksinkö hyvän nimen? En tiedä vielä. Se selviää myöhemmin. 




Mitä tämä bloggaaminen on antanut minulle?

  • Uskallan ja saan taas kirjoittaa. Säännöllinen kirjoittaminen on paras tapa harjoitella kirjoittamista. Ja tämä blogimaailma on paikka, jossa voi omia tarinoita julkaista. Tämä tuottaa iloa ja hyvää mieltä minulle.
  • Olen löytänyt blogini kautta kaksi hienoa blogiyhteisöä, joissa olen mukana 40+ blogit  ja  Åblogit
  • Olen päässyt tutustumaan muihin bloggareihin myös kasvokkain. Se on ollut upeaa! 
  • Ja iloitsen joka ainoasta lukijasta, joka tätä pientä blogiani lukee.
  • Olen oppinut uutta tietotekniikasta, sosiaalisesta mediasta ja myös itsestäni.
  • Usein juttua kirjoittaessa joutuu tekemään taustatutkimusta aiheesta, joten sitäkin kautta oppii paljon uutta.
  • Olen myös iloinen, että olen saanut tehdä yhteistyöpostauksia. Olen saanut myös kutsuja, tiedotteita ja mahdollisuuksia päästä mukaan uusiin ja mielenkiintoisiin tilaisuuksiin ja kokemuksiin.
  • Olen saanut kehuja jopa ystäviltäni,  heistä on hienoa, että bloggaan, vaikka olenkin tätibloggaaja tai ehkä juuri siksi :) 
  • Ja kun bloggaamiselle on antanut pikkusormen, niin se on vienyt koko käden.  

Ja pienesti tähän loppuun muun maailman blogikulttuuria. Lähinnä postaustahtia ja valokuvaamista. Ja nyt kirjoitan huippubloggareista, nämä jutut olivat mielestäni kiinnostavia. Näitä olisi isomminkin mielenkiintoista tutkia. 




Yksi Ruotsin huippubloggaajista - Blondinbella - kirjoittaa yleensä kolme bloggausta päivässä. Aamullla ensimmäiseksi asupostauksen, päivällä yrittäjähenkistä sisältöä ja illalla perhepostausta ja lapsijuttuja. Tuo on kyllä hurja määrä postauksia. Aionkin jatkossa  tutustua hänen blogijuttuihinsa tarkemmin. 

Suomessa huippubloggaajat postaavat kerran päivässä tahtia - ehkä muutama harva kaksikin kertaa päivässä. Lukemani mukaan Jenkeissä päivitetään blogeja muutamia kertoja viikossa. 

Ja valokuvauksesta. Tanskalaiset bloggaajat julkaisevat paljon kännykkäkuvia blogeissaan. Tanskalaisten bloggaajien mukaan lukijakunta arvostaa samastumispintaa. Tanskalaiset eivät pidä liiasta hienostelusta. Meininki siellä on luonnollista kaikilla tasoilla. Jo kun katselee tanskalaiskotien sisustuksia, niin sielläkin näkyy viihtyisä rentous. Koditkaan eivät ole prameilevia. 

Olen saanut tämän tanskalaisen mukin nimipäivälahjaksi :) 

Itse kuvaan sekä kännykällä että kameralla. Useimmiten kameralla. Ja vielä tuohon bloggaamistahtiin. Kirjoitan tätä pientä blogiani noin kaksi kertaa viikossa. Se lienee sopiva bloggaustahti?  



Kiitos ja mukavaa viikkoa kaikille! 

- Tuula


Kuvat tähän postaukseeni olen ottanut Latvian kansalliskirjastosta Riiasta, siellä olleesta näyttelystä. Kuvien tekijää en valitettavasti tiedä. Olivat inspiroivia kuvia.  

maanantai 21. marraskuuta 2016

JOULUMYYJÄISISSÄ



Jo sanassa joulumyyjäiset on lempeä kaiku. Minä en ollut käynyt joulumyyjäisissä vuosikausiin, mutta nyt sain kutsun kahdelta ystävältäni, Irmeliltä ja Lissulta, tulla mukaan Partioäitien järjestämään joulumyyjäistilaisuuteen Turun Raunistulan seurakuntatalolle viime viikon torstaina. Ja ilolla lähdin mukaan.



Ensimmäinen pöytä oli täynnä kerrassaan kauniita käsitöitä. Turun Sydänyhdistyksen naiset olivat tehneet nämä upeat neuletyöt. He saavat langat ilmaiseksi ja kutovat näitä taidokkaita neuletöitä eri tilaisuuksiin. Myyntirahat menevät Turun Sydänyhdistykselle.


Pöydän ympärillä riitti kuhinaa, joten kuvaaminen oli vähän hankalaa. Olisin mielelläni ostanut näitä Kätyri-tumppuja, mutta nämä olivat ainoat ja olivat aikuisten kokoa. Meillä suvun pikkuväki on kovasti innostunut Kätyri-hahmosta ja näitä olisi ollut kiva paketoida joulupaketteihin. Tässä pieni vinkki Turun Sydänyhdistyksen taitaville neulojille :)




Ja toinen pitkä pöytä notkui herkullisia leivonnaisia. Minäkin ostin kotiin viemiseksi taatelikakkua.  Ajattelin, että se on hyvin säilyvä kakku. Mutta eipä säilynyt! Se popsittiin kotona kahvin kanssa alta aikayksikön. Oli muuten hyvää!

Ja joulumyyjäisissä myös kahviteltiin. Myyjäisiin sisältyi pieni viiden euron sisäänpääsymaksu ja sen edestä oli kyllä kauniisti katetussa kahvipöydässä monenmoista herkkua.




Mokkapalat tuntuvat kokeneen taas uuden tulemisen leivonnaisissa,  enkä yhtään ihmettele. Nämä sulivat suussa. 



Eikä ilta kahvitarjoiluun päättynyt, vuorossa oli vielä muotinäytös ja arpajaiset. 
Arpajaisissa ei onnetar ollut minulle suosiollinen, vaikka voittoja oli pilvin pimein. Mutta muotinäytökseen... 



Marjo Sjöroosin Fashion teamin upeat mannekiinit esittelivät turkulaisen Pieni kauppa - muotiliikkeen kauniita asuja ja laukkuja. Pst. Pieni kauppa -liikkeellä on myös facebook-sivut. 



Joulumyyjäiset olivat monien vuosien jälkeen kiva kokemus. Myyjäiset olivat uudistuneet mukavaksi tapahtumaksi. Tässä vielä upeat mannekiinit iltapuvuissa.

Ja tuttujakin tapasin vuosien takaa, se vielä antoi illalle lisähohtoa. 
Olipa mainio ilta! 

Joulua kohti mennään. Hyvää uutta viikkoa kaikille! 

- Tuula 


Oletko sinä jo käynyt joulumyyjäisissä? 

lauantai 19. marraskuuta 2016

TOIVEPOSTAUS - ENSIKERTALAISEN VINKKEJÄ RIIASTA



Tämä on toivepostaus - ensikertalaisen vinkkejä Riiasta: 




Kävimme Riiassa Latvian pääkaupungissa lokakuun lopussa. Ja vaikka kelit eivät ihan suosinetkaan, niin Riika kuitenkin lumosi. Kirjoitin jo aikaisemmin postauksen Riian viehättävästä kaupungista, se löytyy TÄÄLTÄ

Sain kivoja kommentteja ja kysymyksiä juttuuni, joten nyt on vastausten aika.  




Aloitankin heti hotellistamme.  Teimme varauksen Booking.comin:in kautta. SemaraH Hotel Metropole sijaitsee 1800-luvulla rakennetussa talossa ja on loistopaikalla. Jos olisimme tullessa tienneet, että hotellia vastapäätä on Stockmannin tavaratalo, jonka eteen bussi pysähtyy lentokentältä tullessa, niin ilman muuta olisimme käsimatkatavaroinemme tulleet bussilla hotellille. Stockmannin pysäkiltä tulee alikulkusilta suoraan hotellin kulmalle. Poislähtiessämme olimme viisaampia. 




Hotellia varatessa olin pyytänyt huonetta pihan puolelta ja korkealta. Toiveet oli otettu huomioon. Huone oli kaikin puolin hyvä ja siisti - starndard huone. Mutta sänkyjen patjat olivat todella pehmeät. Kipparia voi kutsua selkävammaiseksi, joten hänellä ensimmäinen yö oli hotellissa tuskaa ja aamulla olivat jäsenet todella kipeät. Aamiaiselle mennessämme kävimme respassa kertomassa, että sänky on liian pehmeä ja upottava. Ja kohteliaasti kysyimme, että olisikohan mahdollista saada vaikka lauta petauspatjan alle? Respan ystävällinen nuori nainen suhtautui ongelmaamme todella asiallisesti ja sanoi, että hän järjestää meille toisen huoneen. 



Ja niinpä järjestikin. Muutimme pienine matkalaukkuinemme toiseen kerrokseen business-huoneeseen, jossa oli upoudet sängyt ja muutenkin huone oli tasokkaampi kuin edellinen. Ja pihanpuoleinen huone - sinne eivät liikenteen melut kantaneet. Ja samalla hinnalla. 




Kerroin tästä ystävällisestä palvelusta blogiystävälleni Tiialle, joka kirjoittaa - Minäkö keski-ikäinen - blogia. Tiia on aikoinaan asunut neljä vuotta Riiassa. Tiia kertoi, että sellaisia latvialaiset ovat - vaatimattomia ja ystävällisiä. Sinne sopii sanonta, niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ja Tiia kertoi myös, että he ovat käyttäneet samaa hotellia vieraillessaan Riiassa. 

Ja aamiainen oli monipuolinen ja maittava. Kipparin mielestä liiankin hyvä :)




Hotellimme edestä kulkivat raitiovaunut ja johdinautot. Julkinen liikenne on Riiassa erittäin toimivaa ja liput edullisia - 10 euroa / 3 päivää. Ja julkisia kulkuvälineitä sai käyttää niin paljon kolmessa päivässä kuin ehtii.   Ostimme liput Mustapäiden talossa sijaitsevasta kaupungin matkailutoimistosta. Vanhakaupunki oli parin korttelin päässä hotellista, joten matkailutoimisto löytyi helposti. 

Meille ruokapaikoiksi valikoituivat käytännölliset paikat. Söimme tulopäivänä hotellissa kahden ruokalajin lounaan. Silloin satoi rankasti, joten teimme syömisen helpoksi. Helppoa ja hyvää, mutta ei mikään gourmet-elämys.   


Iltaisin kävimme napostelemassa läheisessä upeassa ostoskeskuksessa Galeria Centrs'issa eli GC:ssa, Sala -nimisessä kahvilassa. Siellä on sekä suolaisia että makeita herkkuja. Kahvilasta tuli vakiopaikkamme. Ostoskeskus on rakennettu upeitten vanhojen talojen väliin vähän niinkuin Turun Hansakortteli, mutta tämä on paljon uudempi. Tyylikäs paikka. 



Tuossa edellisessä jutussani kerroinkin jo Latvian uudesta ylpeydenaiheesta, kansalliskirjastosta. Kirjastossa vieraillessamme kävimme sen ravintolassa syömässä, sieltä saa konstailematonta latvialaista ruokaa. Siellä syövät niin opiskelijat, pukumiehet kuin turistitkin. Siellä mekin söimme. Kasviskeittoa ja kanaa.  





Niin kippari kuin minäkin pidämme pizzasta. Riian vanhastakaupungista löytyy ihana italialainen ravintola Il Patio. Siellä viihtyisässä kellariravintolassa söimme mainiota pizzaa parinakin päivänä. Tunnelmallinen paikka ja ystävällinen henkilökunta. 


Ja hengenravintoa. Vain 200 metrin päässä hotellistamme oli Latvian Kansallisoppera ja baletti. Valitettavasti emme saaneet enää lippuja sinne, kun emme netin kautta niitä tajunneet varata. Harmitti. (Prahassa kävimme oopperassa). Nämä hienot oopperatalot tarjoavat korkeatasoista musiikkia ja balettia kukkaroystävälliseen hintaan. 


Ja lopuksi haluan vielä kulkea Riian ihanissa puistoissa, puistoalue alkoi vain kivenheiton päästä hotellistamme.




Riikaa kutsutaan Baltian Pariisiksi eikä suotta! 




Näkemiin Riika! 

Hyvää marraskuista viikonloppua kaikille! 

- Tuula 

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

HERKKU JA LAHJA MURENA - JOULUTUNNELMIA JA TARJOUS


Pakkanen paukkui viime viikolla ja tunnelma oli talvinen, kun nappasin Arjan, joka kirjoittaa Lady of the Mess - blogia, kyytiini ja lähdimme huristamaan moottoritietä kohti Saloa. Salossa on ihana Herkku- ja Lahjamyymälä Murena, jonne meitä bloggaajia oli kutsuttu tutustumaan tuotteisiin ja viettämään jouluista iltaa.

Kun astuimme sisään liikkeeseen, niin omistaja Miina Laukkanen toivotti meidät tervetulleiksi ihanalla glögillä ja pienellä puheella. Sen jälkeen meitä kutsui kauniisti katettu joulupöytä herkkuineen. Pöydän antimet oli valmistanut Salon Seurahuone yhdessä Murenan kanssa. Ja nuo herkut kyllä sulivat suussa.


Siinä herkutellessamme meille kerrottiin lisää liikkeestä, siellä myytävistä ruokatarvikkeista ja liikkeen kauniista ja käytännöllisistä tuotteista. Murenasta löytyy myös sisustustarvikkeita ja lapsillekin mukavia juttuja.
Murenan idea on hieno - mielihyvän murenia arkeen ja juhlaan. Ja nyt joulun lähestyessä ihastuttava liike oli puettu jouluun. 

Olipa kiva lähteä tutkailemaan liikkeen valikoimia.


Kaikki tuotteet olivat kauniisti esillä, ja joulu hymyili hyllyillä, joten tämäkin bloggaaja, joka ei vielä ollut joulua noteerannut, vihdoinkin ymmärsi, että joulu on jo ensi kuussa. 


Mitäs sanotte näistä suklaista? Kauniita! Ja hienoja makuyhdistelmiä. 

  
Murenasta löytyi suklaan ystäville vaikka mitä makuja. Ja kyllä minunkin kassiini suklaata eksyi :)


Erilaisia mehuja, joulujuomia, glögejä... Minä ostin ihanaa oliiviöljyä sitruunalla maustettuna (Villa Reale: Olio al limone) Se pääsi heti käyttöön. Kanasalaattiin sitä ripottelin. Teki arkiruuasta juhlaruuan. 
Murena tarjoaa myös korkealuokkaisia italialaisia pastoja, pestoja 
ja risottoja jne.  


Ja tiedättekö, mitä näissä pulloissa on? Näissä pulloissa on pyykkietikkaa. Tämä pyykkietikka oli varmasti illan ostetuin tuote. Monet bloggaajat tämän tuotteen tunsivatkin ja tuotetta kilvan kehuivat. Minä ostin tätä siksi, että tämä korvaa huuhteluaineen. Ja se soveltuu käytettäväksi kaikkiin materiaaleihin, myös urheiluvaatteisiin. Ensimmäiseen pyykkikoneelliseen tätä jo käytinkin. Lopputulos oli raikas ja ihanan pehmeä pyykki. 

Tätä pyykkietikkaa löytyy monta eri tuoksua, minä valitsin pehmeän puuterin tuoksun. Se on niin mieto tuoksu, että se käy miesten ja lastenkin vaatteisiin. Laitan tuonne loppuun linkin Murenan sivuille, joissa tätä tuotetta esitellään ja sieltä löytyy eri tuoksuvaihtoehtoja. 

Ruuan päätteeksi kahvit meille tarjoili Terhon kyläpaahtimo - Annina Kunnaton ja Mona Lahtinen olivat kertomassa kyläpaahtimon toiminnasta. Ja saatiin kotiinkin vietäväksi kahvipussi. Joulukahviksi aion tuon kahvipussin säästää. Katsotaan, jos vielä jouluna on nautittavaksi. 


Liikkeessä oli kivoja valmiita lahjapaketteja. Nyt kun näitä kuvia katselen, niin juolahti mieleeni, että minulta jäi ostamatta Tajarin tryffelipasta, jota monet kehuivat. Sitä on nopea tehdä ja siinä on täyteläinen maku, näin kerrottiin. 


Kivoja purkkeja, teetä ja Anis- sekä Rommikaramelleja. 
Ja kaikki niin kauniisti esillä.


Johan oli hieno tunnelma kivijalkakaupassa. Jos Saloon käy tie, niin ehdottomasti kannattaa käydä Murenassa. Liike löytyy torin laidasta osoitteesta Horninkatu 11 B. 

Herkku ja Lahja Murenalla on myös verkkokauppa, josta löytyvät liikkeen suosituimmat tuotteet. 

Blogini lukijat saavat tutustumistarjouksena - 10 % alennusta tilauksen loppusummasta käyttämällä koodia TUULAS16. 
Alennuskoodi on voimassa 11.12.2016 asti. 

Murenan verkkokauppaan pääset TÄSTÄ  

Tässä postauksessani oli vain pieni pala Murenan viehättävää maailmaa. Kaunis liike, ihanat ja herkulliset tuotteet ja ystävällinen henkilökunta. KIITOS,  tulen uudelleen. 

Ihanaa viikkoa kaikille! 

- Tuula 

Blogiyhteistyö 

perjantai 11. marraskuuta 2016

ROCK OF AGES / PÄÄSYLIPPUARVONTA



Minä, teatterifriikki, sain ilokseni arvottavaksi 2 pääsylippua  Rock of Ages -musikaaliin Turussa. Niputan pääsyliput yhteen, jolloin voittaja saa kaksi lippua valitsemaansa Rock of Ages -esitykseen.  

Rock of Ages -musikaalia esitetään Domino -teatterissa Humalistonkatu 7, 20100 Turku 

Kuva: Otto-Ville Väätäinen 

Kävin itse katsomassa näytöksen tällä viikolla ja tässä omia tunnelmiani energisestä rockmusikaalista, katso täältä  >  ROCK OF AGES 

Arvontaan pääsee osallistumaan joko blogini tai 
Tuula's life -facebook-sivun  
  kautta.

Ja teatteriliput arvotaan näin:

Voit valita näistä esityspäivistä sinulle parhaiten sopivan:

17.11. / 18.11. / 19.11. / 23.11. / 24.11. / 25.11. 


Näytännöt alkavat kello 19.00 ja esitys kestää 2 tuntia 30 minuuttia väliaikoineen 


torstai 10. marraskuuta 2016

ROCK OF AGES - KASARIMUSIKAALI TURUSSA



Olimme Espoossa alkuviikon pikkuväkeä moikkaamassa  ja sieltä tuiskussa ja tuulessa ajelimme takaisin Turkuun. Emme ehtineet edes kotona käydä vaan kiisimme suoraan Domino -teatteriin katsomaan syksyn musikaalitapahtumaa Turussa eli Rock of Ages -musikaalia. Täytyy tunnustaa, että ennen musikaalia olimme pitkästä päivästä vähän väsyneitä, mutta loistava esitys kyllä herätti ja piristi.


Oli kuin Turkuun emme olisi tulletkaan, vaan suoraan Sunset Stripin musiikkibaariin Los Angelesiin ja 80-luvulle - lavastus oli todella toimiva. Siitä kiitos Teemu Loikkaalle. Ja tunnelma alkoi heti sähköistyä, kun rockbändi saapui paikalle ja savukone käynnistyi.

Rock of Ages -musikaalissa on kehystarina, mutta samaan aikaan se tuntuu konsertilta. Kaksi nuorta - rocktähteydestä haaveileva komea Drew (Mikael Saari) ja näyttelijänurasta haaveileva maalta kaupunkiin tullut, suloinen Sherrie (Anna Victoria Eriksson) kohtaavat toisensa Sunset Stripillä. Ja rakastuvat. Vaan molemmat joutuvat kulkemaan ensin omat koukeroiset polkunsa.

Mikael Saari on tullut tunnetuksi Vuoden 2016 Uuden Musiikin kilpailussa, jossa hän sijoittui kolmanneksi. Hyvänen aika, millainen rocktähti musikaalissa Mikaelista kuoriutuukaan. Hänellä on omaperäinen ja aivan mielettömän hieno ääni. Ja tätibloggaajankin silmissä Mikael roolissaan Drewnä on  makeaa katsottavaa.


Sherrie (Anna Victoria Eriksson) laulaa kuin enkeli. En parempaa vertausta keksi, vaikka rockmusikaalista onkin kyse. Hän on opiskellut Göteborgin Balettiakatemian musiikkilinjalla. Ja tähän kohtaan sopii sanoa, että minusta Drewn ja Sherrien upeat duetot olivat ihan kansainvälistä tasoa.


tiistai 8. marraskuuta 2016

TUNNUSTUKSIA - BLOGGER RECOGNITION AWARD



Blogini on saanut Blogger Award recognition award -tunnustuksen neljältä upealta bloggaajalta. Olen hämilläni ja onnellinen, tämä on hieno tunnustus. Nämä ovat niitä bloggaajan isoja ilonaiheita, kun tunnustuksen antaja / antajat näitä jakaessaan muistavat oman blogin. 



Tämän hienon tunnustuksen ovat minulle antaneet: 



Jonna, joka kirjoittaa blogia Nonnula
Pirjo, joka kirjoittaa blogia Oikeasti aikuinen
Pia, joka kirjoittaa blogia Paiqo
Marjo, joka kirjoittaa blogia Marjon matkassa

Kaunis kiitos! 



Saatesanat: 

1. Kirjoita postaus tunnustuksesta logoineen 

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen 
3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
4. Mainitse ja linkitä joka sinut nimesi 
5. Nimeä 10 bloggaajaa tunnustuksen saajaksi 


Blogini aloitus
Ensimmäinen blogini oli nimeltään Tuulian tarinoita, aloitin sen kesällä 2013. Nimensä blogi sai veneeltämme. Veneemme nimi on Tuulia. Blogista piti tulla purjehtijan päiväkirja. Ja niin siitä osittain tulikin - kirjoitin saaristosta, vierasvenesatamista, elämästä saarella. Mutta aloin kirjoittaa myös muista aiheista, jolloin vastaan tuli se, etteivät ne enää olleet Tuulian vaan Tuulan tarinoita. Blogin nimi oli liian rajaava. Pidin taukoa blogin kirjoittamisesta ja lokakuussa 2015 aloitin kokonaan uuden blogin nimeltään Tuula's life. Halusin että nimi pitää sisällään monenmoisia elämän hetkiä. 


s/y Tuulia ja sielunmaisemani