perjantai 27. marraskuuta 2015

Puerto de la Cruzin tunnelmia

Hola! 

Täällä ollaan Teneriffan pohjoisrannalla, Puerto de la Cruzissa. Forecan ennustuksissa luvataan aurinkoa moneksi päiväksi. Jippii! Usein tähän aikaan vuodesta täällä sataa. 

On niin kiva kulkea taas pitkin Puerto de la Cruzin katuja ja kujia, piipahtaa syömään tai kahville johonkin paikalliseen ravintolaan tai kahvilaan. Tämän pienen kaupungin tekee mukavaksi se, että vaikka täällä on turisteja (ja talvikautena täällä asuu skandinaaveja ja saksalaisia), niin Puertossa asuu myös paljon alkuperäisiä teneriffalaisia. 

Pienet kuvaterveiset! 








Puerton tunnelmia: 
Espanjalaista musiikkia. Ja tanssia :) 
Vanhan sataman kauneutta. 
Lago Martianezin merivesialtaat. 
Kalastajia. 
Grillattut sardiinit ja mojo-kastike. 
Kahvia ja makeaa.
iPhonella pienesti. 

Aurinkoiset terveiset kaikille! 

** Tuula 


torstai 19. marraskuuta 2015

Autumn shades - syksyn sävyjä








Blogeissa pyörii haaste - blogini tarina. Tämä tarina ei ole blogini tarina, mutta...
 Minua hymyilytti, kun luin blogiystäväni Susannen taustat bloggailuun. Hän kertoo, että hänen ensimmmäinen bloginsa kuusi vuotta sitten oli muotiblogi, hän luuli silloin, että blogien kuuluu käsitellä muotia. Sitä blogia ei enää ole olemassa, ja Susanne toteaakin,
 että muoti ei ollut hänen juttunsa.

Minäkin olen nyt itselleni oudossa ympäristössä - muodista kertomassa.
 Alkuviikolla olin Friendtexin vaatteita ja nilkkureita kokeilemassa Putiikki Garderopessa Turussa. Ja siinä peilin edessä pyöriessäni liikkeenharjoittaja Mervi Ruohomaa kysyi minulta, että saako hän ottaa kuvan minusta  asiakaskansioonsa. Vielä muutama vuosi sitten olisin ehdottomasti kieltäytynyt, mutta nykyään uskallan olla jopa kameran edessä.
 Tätä se ikä teettää :)

Maisemakuvat olen ottanut mökkirannasta. Syksyiset sävyt ovat vallanneet saariston. Lokkien kirkuna ei enää kuulu. Pimeys tulee yhä nopeammin. Karua kauneutta. Harmaata ja sinisävyjä. Vihreää, ruskeaa ja heinänkorsien valoisuutta. Ja kun talvi tulee, kaikki hiljenee.


Pysytään samoissa sävyissä, mutta hypätään muotiin.  Minä olen vuosikaudet pukeutunut mustaan. Nyt olen loytänyt myös tuon harmaanvihreän sävyn, josta kovasti pidän. Tämä asukokonaisuus on Friendtexin syksyn/talven  mallistoa, ja tässä kohtaa lienee syytä mainita, että tämä ei ole mainospostaus. Nämä vaatteet ovat omia hankintojani.  Svetari ja farkut, ovat mukavat päällä ja niillä voi mennä moneen tapahtumaan. Nilkkurit tolppakoroilla sopivat mielestäni hyvin tähän rentoon asuun. 


Taisi saaristo sävyillään inspiroida näissä vaatehankinnoissa.


Kaunista marraskuun loppua!

** Tuula 


Ps.  Asukuvat on otettu Putiikki Garderopessa. Kiitos Mervi! 


maanantai 16. marraskuuta 2015

Näkemiin saarimökki














Saarimökillä on ollut "pientä pintaremonttia" kesän ja syksyn aikana. Kohta vain on aika sanoa näkemiin mökille ennenkuin talvi tulee. Pikkuinen pulpettivene joutaa jo  talvisäilytykseen, onhan marraskuu. Ja laiturikin nostetaan, jotta sitä eivät jäät riko. Talvella mökille pääsee vain kantavan jään aikana, saarelle ei kulje minkäänlaista yhteysalusta. 



Mökki on rakennettu 70-luvulla ja laajennettu 90-luvulla. Nyt ollaan remontoitu vanhaa osaa eli keittiötä ja rakennuksen yhteydessä oleva saunaa. Toki koko mökki sai uuden peltikaton.

Ensimmäiseksi kutsuttiin paikalle "palokunta", kuten kippari asian ilmaisi.
Kahden palomiehen sisulla villat olivat pian kalliolla.
Villojen poiskuljetuksessa auttoi kalastaja isoine veneineen.
Kattotuolit, uusi peltikatto, eristeitä, seinien purkua, kurkihirret, uusi sisäkatto keittiöön ja saunaan, ja lauteet tottakai. En edes muista mitä kaikkea on kesän aikana tullut tehtyä, mutta työmaata on riittänyt. Kippari nuo paremmin on taltioinut. Minä olen ollut hanslankarina. Ja kuljetuslogistiikka on toiminut tuplana, ensin tavarat lähtösatamaan ja sieltä veneellä saarelle. Ja saarelta poiskin.
Saarimökin rakentamisen riemua.

Viimeisen kuvan olen ottanut eilen. Nyt ollaan tekemässä jo sitä mukavinta vaihetta, keittiötä kuntoon. Liesikupu on vielä teipeissään. Viemäröintihommat ovat jo valmiit.
Sähkömiestä odotellaan. Astiankuivatuskaapin ritilöitten kouru mahdollisti sen,
että ei tarvinnut laatoittaa kaappien välitilaa.
Keskeneräistä vielä on, mutta tästä saa jo kuvaa tulevasta. 
Odottelemme hyvää pakkastalvea, jotta meri jäätyisi kunnolla. Kodinkoneet olisi helpompi kuljettaa saarelle (autolla) jäätä myöten.Muistissa on vielä nuo edelliset talvet ja liian kevyet jäät. 



Mitä olen oppinut? Purkuhommat eivät oikein ole minun juttujani - pölyistä, sahanpuruja ja voimia vaativaa -  onneksi niissä hommissa on ollut talkoojia mukana. Vaan minusta on tullut näppärä kokoamaan Ikean keittiönkaappeja. Ja sisäkattopaneelienkin asentaminen sujuu, hitaanlaisesti, mutta etenee kuitenkin.  

Ps. Kesällä asuttiin veneessä osoitteessa mökkilaituri tiukimman projektin aikana. Minulle alkoi jo tulla ahtaanpaikan kammo. Kyllä merellä paikasta toiseen liikkuessa on veneessä kivaa. Mutta pitkä paikallaanolo (asuminen) ei ole herkkua. 

 

Mutta kun välillä väsytti, niin piti katsoa vain ympärilleen. 
Maisemista sai taas voimaa jatkaa. 

 Ja mikä onni että syksy on ollut pitkä ja vähäsateinen näille hommille ja kuljetuksille. 

   Mukavia marraskuun päiviä!
** Tuula 


Tekstit vähän siksakkaavat, eivät pysy niin kuin pitäisi. Mutta nyt menköön...

perjantai 13. marraskuuta 2015

Turku Färityskirja - Arvonta suoritettu


Heippa!


Vihdoinkin! Turku Färityskirja aikuisil - arvonta on suoritettu tänä iltana.
Tuukka ja äitinsä Mirva olivat kyläilemässä meillä ja suorittivat vaativan tehtävän.
Tuukka toimi onnenpoikana ja äitinsä Mirva virallisena valvojana.
Arvonta oli menestys. Arpoja oli kaikkiaan 189 kappaletta. Osa osallistujista oli mukana kahdella arvalla (blogi + muu somekanava)





Ja voittajat ovat:

Marja / Valoa ja ilon etsintää - blogi
Rouva Kepponen / Pikku kepponen - blogi

Paljon onnea voittajille! 

Lähettäkää nimi- ja osoitetiedot minulle sähköpostilla: tuulaslife1@gmail.com


Kiitos kaikille osallistujille! Ja kiitos Mirvalle ja Tuukalle!

** Tuula


Sinikka Svärd: Nainen parhaimmillaan - kirjan julkistamistilaisuus



Melkein kaikki tunnistavat nämä iskelmät:  Katri Helena - Vie minut, Lauri Tähkä - Polte,
Anna Eriksson - Kun katsoit minuun, Simo Silmu - Sitä saa mitä tilaa
Vaan mikä näille hitti-iskelmille on yhteistä?
 
Nämä ja monet muut iskelmät on sanoittanut turkulainen Sinikka Svärd.  Neljän lapsen äiti joka vuonna 2003 rohkeasti lähti yksityisyrittäjäksi. Hän jäi pois kehitysvammahoitajan työstään ja ryhtyi päätoimiseksi sanoittajaksi. Suomessa ei ole montaakaan päätoimista sanoittajaa. Sinikka ei ole pelkästään sanoittaja, hän on tehnyt myös runokirjoja. Ja eilen oli hänen yhdeksännen runokirjansa julkistamistilaisuus - Nainen parhaimmillaan. Kirja on Sinikan ja hänen miehensä Kyösti Niemelän  yhteisesti tekemä. Sinikka on kirjoittanut runot ja Kyöstin käsialaa ovat  kirjan kuvat ja taitto.  





Meitä oli eilen kokoontunut iso joukko Sinikka Svärdin runokirjojen ja sanoituksien ystäviä idylliseen Pieneen Kirjapuotiin. Ja huikea ilta se olikin. Sinikka lausui runoja uudesta kirjastaan ja lauloi  sanoittamiaan lauluja. Miehensä Kyösti hoiti musiikin ja kertoi tarinoita kirjan synnystä.  



Ja mikä ihana kirja! Kirja johdattaa lukijan keskelle naisen ja äidin elämää. Sen iloihin ja riemuihin, mutta myös niihin tummempiin sävyihin, joita jokainen nainen elämässään kokee. Sinikka osaa pukea naisten tunnot sanoiksi. Ja hänellä on rohkeutta myös sanoa ne sanat ääneen. Kyöstin kauniit valokuvat tukevat kirjan tarinoita. Ja nämä runot ovat tosikertomuksia, kertoi Kyösti.
Kun Sinikka esitti tämän runon, hymyilin, se tuntui niin omakohtaiselta.  

Baila baila
Raahasin rakkaani salsatunnille.
Raukka koetti näyttää innostuneelta, 
vaikka tiesin hänen suostuneen siihen 
ainoastaan minun mielikseni.

Se oli päivänselvää viimeistään silloin,
kun kuulin hänen lähtiessämme kysyvän
eräältä toiselta miesparalta:
Tulitko sinä vapaaehtoisesti?




Tämä seuraava runo sopii hyvin pikkujoulutunnelmiin.

Minä en lähde mihinkään 
Juhliin lähdössä
kiireenä ja kireänä.
Mies  ovensuussa
naputtaa karmia,
odottaa ja huokailee,
että kauanko vielä?
Kohta kyllä myöhästytään.

Eikä kerta kaikkiaan näe,
kuinka koko ajan tässä
hiki päässä, hyvänen aika!
Häivytetään ja korostetaan, 
litistetään ja kohotetaan,
kiharretaan ja nypitään, 
riisutaan ja puetaan.

Liian pieni, liian suuri,
ihan väärän värinen!
Järkyttävän mallinen,
kertakaikkisen kamala!
Lopulta menee hermo
ja tulee infernaalinen itku.
Minä en lähde mihinkään!

Ja miten siinä sitten kävi? Kirja kertokoon.




Välähdyksiä tilaisuudesta. Kyllä viihdyttiin.

 

Joka ei viereltä väisty
Äiti haluaisi antaa lapselleen 
lahjaksi kaiken mahdollisen,
ojentaa onnen kultalautasella.
Haluaisi, mutta ei voi.

Äiti haluaisi ottaa lapseltaan pois 
kaiken kivun ja kärsimyksen, 
jokaisen pelon ja pettymyksen,
joka ainoan unettoman yön.

Lapsen on itse itkettävä itkunsa 
ja tehtävä omat erehdyksensä.
Hänen on nuoltava haavansa
ja kestettävä niistä jäävät arvet.

Äiti voi vain rakastaa ehdoitta,
silittää päätä ja halata lujasti.
Äiti voi pelottaa ilkeät möröt pois 
ja olla se, joka ei viereltä väisty. 


Jätin tuosta runosta muutaman hienon säkeen pois. Ne olisivat lisänneet vielä runon koskettavuutta, mutta näinkin runo jo kertoo paljon. 

Ilta oli Sinikan näköinen, lämmin ja kodikas. Ihmisillä oli hymy herkässä ja joittenkin runojen kohdalla monen silmäkulmakin kostui. Sanat koskettivat.


Runossaan Näkymätön nainen, Sinikka kertoo naisen ikääntymisestä. Tuosta runon nimestä jo voitte päätellä jotakin. Minä sain tuon  ihanan allaolevan viestin bloggaajaystävältäni Leena Lumilta.
 Ja nyt annan tämän hyvän kiertää:

Sinikka, ikääntyminen taidolla, lämmöllä ja tyylillä on trendikästä. 
Sinä osaat sen, ystäväni!

  Sinikan sanoittajan kyvyt on kyllä huomattu ja hän on saanut
 Pro Iskelmä - palkinnon vuonna 2006 sekä Juha Vainio - palkinnon 2008.


Oli tunnelmallinen ilta.

Elämä on tanssia.
Rivakkaa ripaskaa
pölyisellä parketilla,
tulista tangoa
tuhmilla taivutuksilla,
viatonta valssia valkoisissa.

** Tuula


Ps. Upea lahjakirja jokaiselle naiselle.


tiistai 10. marraskuuta 2015

Uutissii Raisiost




Raisiossa avattiin viime viikolla uusi ostoskeskus Mylly. Tai olihan Mylly jo olemassa, mutta liikkeitä tuli roppakaupalla lisää. Liikkeitten lukumäärä määrä nousi 100:sta yli 150:een. Ja lisää liikkeitä tulee vieläkin, kunhan kaikki liikehuoneistot saadaan kuntoon.  Avajaisviikolla liikkeet olivat avoinna kello 23.00 asti arki-iltaisin ja lauantainakin klo  21.00 asti.
Onhan ollut aikamoinen hulabalo Myllyssä ja Raisiossa, väkeä on riittänyt! 
 Ostoskeskus palvelee varsin isoa talousaluetta Turun ympärillä.
Ja vaikka Myllyssä on isot parkkipaikat kolmessa kerroksessa ja ulkoparkkiakin löytyy runsaasti, niin ne olivat melkein koko ajan täynnä. Autoja riitti myös Bauhausin ja Plantagenin parkkipaikoille ja läheisille teillekin tien sivuun.

Sinne hulabaloon mekin sitten lauantaina eksyttiin. Eihän siitä ostoksien tekemisestä mitään tullut, mutta tulipahan muutama tuttu tavattua ja polkkatukkainen Anna Puu tuli nähtyä estradilla. Vaan kävin maanantaina uudelleen. Väkeä oli maanantainakin,
mutta isoon tilaan väkimäärä hukkuu.

En tästä mitään ostoskeskuskierrosta tee, kerronpahan vain miten minä koin uudistuneen Myllyn.














Tutunnäköisiä liikkeitä. Samat ketjut ovat monissa muissakin ostoskeskuksissa. Uusia ja minulle "tärkeitä" liikkeitä ovat  Clas Ohlsson, Ruohonjuuri (luulin ottaneeni siitä kuvan, mutta ei ollutkaan  kamerassa) ja Indiska. Marimekko on muuttanut osoitetta Myllyssä ja on nyt keskeisemmällä paikalla. Sieltä tuli ostettua ensimmäiset joululahjat.


Tämä Myllyn uusi osa kylpee valossa. Se on moderni ja avara.  Lasia, metallia, valkoista seinää ja ripaus mustaa. Ostoskeskuksessa on käytetty uusinta valaistustekniikkaa. Vaikka valoa on paljon ja se on kirkasta, se ei kuitenkaan rasita silmiä eikä aiheuta päänsärkyä.


Ravintoloita  ja kahviloita on joka lähtöön. Nyt tuli käytyä Hanko Sushissa. 



Kivat nuo vesipullot. Ja makit  maistuivat taas kesän jälkeen.
Kylläisenä on hyvä päättää tämä kierros.

Mitä jäin kaipaamaan? No, elokuvateatterit olisivat vielä se 10+ .

Kivaa tiistaita kaikille!
 ** Tuula