torstai 15. lokakuuta 2015

Kun saapuu syys - veneen nosto



Täällä iloinen veneennostaja kiittää kaikkia teitä lukijoita niin entisiä kuin myös uusia lukijoita, jotka olette tulleet tänne Tuulan elämään :) 
Avajaisarvontaan on tullut todella runsas määrä kilpailijoita, kiitos paljon. Arvonta jatkuu 10.11. asti. Tässä Linkki

Ja arvatkaas mitä, minulle on tullut peräti viisi haastetta. Samojakin. Voi toki olla, että haasteissa on erilaisia kysymyksiä, mutta palaan niihin pikkuhiljaa syysaskareitten jälkeen. Ja nyt veneennostoon...  

Silloin tietää syksyn tulleen, kun vene nostetaan ylös, näin sanovat veneilijät. Purjeveneen nosto kaikkine valmisteluineen on aikamoinen projekti. Se on monen päivän homma, siirtymisineen.

Purjeet irrotettiin kotisatamassa. Onnistuttiinkin kahdestaan kipparin kanssa aika näppärästi, eivät pudonneet purjeet veteen. Viikattiin ja vietiin saarimökkiin odottelemaan ensi kesää. 


Ja seuraavaksi ajettiin vene Rymättylän Ajolanrannan satamaan mastoa irrottamaan. Ajolanranta on iso venesatama, siellä on tarjota nosturit, ammattitaitoiset venemiehet ja muut vempaimet. 







Masto jäi talvehtimaan Ajolanrantaan ja me matkasimme seuramme telakalle Turkuun veneen nostoon. Toki Ajolanrantaan voi jättää myös koko veneen säilöön, mutta ainakin toistaiseksi käytämme seuran telakkaa.
Upeasta Ajolanrannasta ja sen historiasta olen kertonut edellisessä blogissani, jos saaristohistoria kiinnostaa, voit kurkata tästä -  Linkki   Ja te, jotka olette kauemmin blogiani seuranneet taidatte muistaakin,  että minulla on ripaus  saaristolaisverta suonissani :)

Ennen veneennostoa vielä tavaroitten ja patjojen raijaus peräkärryllä varastoon. 
Ja nosto voi alkaa. 



Traktori vei veneen paikalleen. Ja siellä vene  nyt omalla paikallaan odottelee  pressua.  Tänään neito saa vielä peittonsa. Sen jälkeen saa lunta tulla tupaan. Vaan toivottavasti ei vielä kuitenkaan.

Ja ilta ehti hämärtyä...

Ihmisen mieli on jännä. Keväällä nämä venehommat maistuvat, kun tietää, että kesä on tulossa ja ulappa kutsuu. Mutta syksyisin nämä nostohommat ja muut siihen liittyvät pyöritykset väsyttävät ja maistuvat pakkopullalta. Kippari ei kuitenkaan valittele, vaan jaksaa puurtaa öljynvaihtojen ja muitten talvisäilytykseen liittyvien asioitten parissa. Mutta voiton puolella ollaan.

Jaksamisia kaikille syysaskareitten parissa. Niitä riittää meillä ihmisillä, erilaisia.

Lempeitä  lokakuun päiviä! t. Tuula


30 kommenttia:

  1. Tuo purjeveneen nosto onkin aikamoinen homma. Meillä on sellainen pieni soutuvene mökillä ja se pääsee talviteloille nyt lauantaina. Ymmärrän mitä tarkoitat tunteellla, että keväällä veneen laskiessa mieli on odostusta täynnä, mutta syksyllä ei millään haluaisi varautua talveen. Saa todellakin nähdä millainen talvi on tulossa. Itse en kamalasti lunta kaipaa, sillai ihan pienesti voi tulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei CurryKaneli! Hienosti ymmärsit tunnelmiani, kiitos! Nyt on veneitten nostoaika. Venetelakan traktorimies sanoi, että kiirettä on pitänyt, liiankin kanssa. Minulla myös samat aatokset, en niin paljosta lumesta välitä. Pienesti lunta ja pienesti pakkasta, se riittää.
      Aurinkoisia lokakuun päiviä!

      Poista
  2. Ihania kuvia ♡
    Kohti kevättä (toivottavasti nopeasti) mennään kolo ajan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Outi! Sinä olet kyllä niin ihana optimisti. Nopsaan kuluu aika. Ensin tulee valon juhla ja sitten jo kevättä kohti käännytään. Nopsaan mennään!
      Aurinkoisia päiviä!

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Ritva, lyhyesti ja ytimekkääsi - on tuossa hommansa :)
      Aurinkoisia lokakuun päiviä sinulle!

      Poista
  4. Onnittelut uudesta blogista sekä tietty auvoisista eläkepäivistä <3 Arvontaan osallistun kahdella arvalla ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Leena! Olenkin jo sinut kirjannut arvontaan, onnea! Ja kiitos myös kivasta vinkistä. Minähän innostuin.
      Aurinkoisia päiviä!

      Poista
  5. Kesäiset kulkupelit laitetaan haikein mielin talveksi 'varastoon' odottelemaan seuraavaa kautta, niin meilläkin moottoripyörä :-) Se vaan ei ole noin monimutkainen tapahtuma kuin purjeveneen kanssa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin se on, kesäiset kulkupelit saavat mennä hyvin ansaitulle talvilevolle. Vaan moottoripyöräkin on niin kiva menopeli. Sen kanssa kokee samanlaista vapautta kuin veneenkin kanssa. Ja näppärämpi olisi "varastoida".
      Kiitos ja aurinkoisia päiviä!

      Poista
  6. No onpa siinä paljon kaikenlaista hommaa ennenkuin tuo kaunotar on saatu talvilepoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunotar on aikas vaativa peli. Monet pääsevät vähemmällä, kun purkavat maston itse samassa paikassa, missä vene nostetaan. Me olemme päätyneet tuohon Ajolanrannan palveluun, kun niitä tuttuja mastomiehiä on vähän, eikä heille aina silloin sovi, kun meille sopisi. Ja tuo Ajolanranta on lähellä saarimökkiämme. Vaan nyt on neito pressujen alla.
      Kiitos kivasta kommentista.

      Poista
  7. Nyt sitten syksy tuo uudet kujeet ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Maiju! Niin tuo! Toivottavasti treffaan sinut ja Tiian jossakin, joskus!
      Kivaa tulevaa viikonloppua teille messuilla! Ja uusia inspiraatioita!

      Poista
  8. Melkonen homma, kun saa nosturikin olla! Ihana vene on! Ihanaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  9. Pakko sanoa, että on se aikamoinen homma tuo veneen nosto. No Tuulia-vene on jo vanha neito, vaikka on kyllä aika hyvin säilynyt :) Helpompi olisi moottorivene, mutta kesällä, kun purjeet vievät venettä ja kuuluu vain veden solinaa ja lintujen ääniä, niin silloin aina unohtuu nämä kevään ja syksyn manööverit.
    Kiitos Jaana! Ja ihanaa viikonloppua sinulle myös!

    VastaaPoista
  10. Voi Tuula, uskot varmasti kun sanon, että jaan täysin tunteesi keväisen veneen laskun ja syksyisen noston suhteen! Miten veneen tyhjentäminen ja kaikkien niiden tavaroiden kuskaaminen talvisäilöön (meillä kotiin parvelle sekä autotalliin) pressutelineiden rakentaminen, pressujen laittaminen, kiinnittäminen yms. yms. voikin tuntua niin tahmealta. Keväällä sen sijaan hommat sujuvat kuin tanssi ja suu on korviin asti hymyssä =D Hassu tämä ihmisen mieli, ja joka vuosi aina uudelleen ja uudelleen....
    vaan minkäs teet kun merelle on päästävä yhä uudelleen ja uudelleen ;)
    Tuo teidän Tuulia on kyllä todellinen kaunotar ♥
    Aurinkoista lokakuun jatkoa ja ihanaa viikonloppua ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Tiedät nämä syksyn tunteet ja ruljanssin. Ja keväällä toisinpäin. Saaristolla on valtava vetovoima ja merellä. Kun sen pauloihin joutuu, niin kaiken tuon tekee, jotta sinne pääsee.
      Tuulia on jo vanha neito, mutta edelleen jaksaa säteillä. Pientä pinnankohotusta pitäisi neidolle ensi vuonna tehdä. Tuo "vauhtiviiva" kaipaa ehostusta.
      Kauniita lokakuun päiviä! Vielä ne jatkuvat.

      Poista
  11. Hieno vene ja hienoa tuo veneilijän elo :).
    Me poikien kanssa katselemme joka kevät ja syksy, kun kotimme vastarannalta isot nosturiautot nostelevat isoja veneitä vesille ja pois. Se on aina jännittävä näky! Paikalla on joskus ihan ruuhkaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katja! Tuo Tuulia on jo iäkäs daami, mutta sympaattinen ja nättikin. Veneilijän elo kesällä on hienoa. Suomen saaristo on suurenmoinen.
      Veneitten nosto ja lasku on mielenkiintoista katsottavaa. Pienet pojat tykkäävät. Ja miksei äitikin.
      Kivaa sunnuntaita!

      Poista
  12. Hei tulin vastavierailulle ja jäin lukijaksesi :)
    Upea vene tuo Tuulia. Syksyisin on kyllä paljon hommia kesäisistä harrastuksista. Kaikki on laitettava "talviteloille" niin veneet, mökit ja puutarhat. Meildän mökki on kylläkin talviasuttava, kun on puolison kotitila, mutta silti siellä ja kotona riittää puutarhahommia näin syksyisinkin. Keväällä sitä on intoa piukassa, mutta näin syksyisin on inspis kadoksissa:)
    Viime syksynä meidän soutuvene jäi kääntämättä tuon rempan takia. Oli kuitenkin kuivalla maalla, kun vesikin oli syksyllä todella matalalla. Keväällä, kun kiertelimme rantoja ja tulimme veneemme luokse, niin se pirulainen olikin osittain jään sisällä. Vesi olikin jossain kohtaa noussut ja saanut veneen irtoamaan. Pientä paikkausta jouduimme keväällä tekemään ja tänä syksynä vene käännettiin ja nostettiin pitkälle kuivalle maalle:) Kotirannassa olevaa paattia ei ehditty koko kesänä edes kääntään. Kuvittelin, kun jäin helmikuussa eläkkeelle, että nyt on aikaa kaikkeen, mutta hitsi vie, nyt vasta kiire on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Hanne! Tosi kiva nähdä sinut täällä. Voi kun nuo tapahtumat ovat jotenkin tuttuja. Aina sattuu ja tapahtuu myös saarella. Meillä on pitkähkö laituri ja se on vielä nostamatta. Joka kevät jännäämme, miten se kestää jään? Toistaiseksi on kestänyt. Viime keväänä muuten yksi laituri "purjehti" naapurin rantaan. Oli jostakin päässyt irti. No alkukesällä laituri löysi omaan satamaansa.
      Hanne, hitsi vie - meillä on kiirettä!
      Kivaa sunnuntaita!

      Poista
  13. Kauniita kuvia. Tulin vastavierailulle ja jäin lukijaksikin, kiitos kauniista kommentista blogissani. Minulle tuo purjehduksen maailma on täysin outo, mutta melkoista hommaa näyttää olevan tuo talveen valmistautuminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anu! Olen iloinen, kun olet täällä. Purjehduksen maailma oli minullekin outo vielä kymmenen vuotta sitten. On siinä ollut paljon opettelemista. Nuo kevään laskut ja syksyn nostot ovat kiireistä aikaa, siinä kuluu päivä jos toinenkin. Mutta kesä palkitsee.
      Kivaa sunnuntaita!

      Poista
  14. Voi miten kauniita kuvia! Nämä kuvat tuovat väkisinkin mieleen vanhan työkaverini, joka oli miehensä kanssa kova purjehtimaan. Muistan aina nuo heidän keväiset ja syksyiset työmääränsä. Mutta asia, joka on ihmiselle tärkeä - sitä ei mitata työn määrässä. Se on elämäntapa. Ihana elämäntapa sinulla kommentoi maakrapu ;)

    VastaaPoista
  15. Kiitos Titta! Hienosti sanottu, niitä tärkeitä asioita ei mitata työn määrässä. Keväällä en paljoa työtä mittaile, kun se on niin innostuksen aikaa, kesä on tulossa ja ulappa kutsuu. Syksyn hommissa tulee mitattua, se poispakkaaminen taitaa ottaa mielen päälle. Kiitos maakrapu kivasta kommentista!

    VastaaPoista
  16. Kesän päätös ja siihen kuuluva veneen nosto, haikeutta ja monta työvaihetta. Nyt on hyvä odottaa uutta kesää, kun Tuulia-vene on hyvin suojattu.

    Hyvää sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marjatta - ystäväni! Niinpä, taas on takana yksi venekesä. Minuun teki niin vaikutuksen tuo linnakesaari Örö, se osaltaan teki tästä kesästä unohtumattoman. Siellä Tuulia-vene talvehtii pressun alla ja odottaa aikaa, jolloin taas vesille tekee venosen mieli.
      Hyvää sunnuntaita myös!

      Poista
  17. Aivan ihana tuo viimeinen kuva! Turkua parhaimmillaan <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaunis kiitos Taina! Vähän erilainen kuvakulma. Turku by night. Hetkeä myöhemmin olisi ollut jo liian pimeä.
      Kivaa viikkoa sinulle!

      Poista